Nietzschen elämänfilosofia, osa II

Tilaisuus on pidetty. Kiitos kaikille osallisille! FiloCafe -ilta 15.3.2023 kello 19.30 – 21.00 Turun kaupunginteatterin Viidennellä näyttämöllä Pappi ja filosofian opettaja Matti Taneli kertoi 10.5.2016 FiloCafe -illassa saksalaisesta filosofista Friedrich Nietzschesta (1844 – 1900), jolla on ollut ja on ehkä vieläkin suuri merkitys monella kulttuurialan lohkoilla niin moraalifilosofiassa, teologiassa kuin monella muullakin alalla kirjallisuutta unohtamatta. … Lue lisää

FiloCafe-illat kevätkaudella 2023

15.2. JOHN KEATSIN oodit hänen elämänsä ja ajattelunsa kuvajaisina, ks. lisää tästä. OTL, DI Timo Leinonen 15.3. NIETZSCHEN elämänfilosofia, osa II Pappi, KT, FM, TM Matti Taneli 12.4. Kääntäjä ja aika Prof. emerita Irmeli Helin 24.5. Rauhattomuus – mitä se tarkoittaa? Dosentti Timo Helenius 7.6. Wagner ja hänen käsityksensä taiteesta Timo Leinonen Tarkemmat tiedot illoille: … Lue lisää

Kokeellinen FiloCafe -ilta: hyvinvointia runoista?

Turun kaupunginteatterin kulttuuriravintola Viidennellä näyttämöllä 23.11.2022 kello 19.30 – 21.00

Illan tarkoituksena on selvittää keskustellen kysymystä siitä, onko runouden ja filosofian yhdistämisellä löydettävissä jotakin, mikä edistää ihmisen hyvinvointia ja mihin se voisi perustua? Kysymykseen johdattelevat Timo Leinonen ja Marita Airakorpi.

Kysymykseen johdattelevat tekstit:

  • Filosofi J. E. Salomaan (1891 – 1960) Totuus ja arvo -teoksen tekstit, joista osasta Timo Leinonen on muokannut runomuotoiset tulkintansa. Salomaan teos on vuodelta 1926, Timo Leinosen runotulkinnat vuodelta 2018.
  • Filosofi ja runoilija Sven Krohnin (1903 – 1999) vuonna 1987 julkaisema runoteoksen Astronautti runotekstit.

Salomaa toimi Turun yliopiston filosofian professorina vuosina 1932 – 1955. Krohn seurasi häntä professorin virassa 1960. Häntä kiinnosti teosofiset ajatukset ja runous. Hän oli varovainen julkaisemaan ajatuksiaan runomuodossa. Julkaistessaan esikoisrunoteoksensa Astronautti vuonna 1987 Krohn oli jo 84-vuotias, vaikka itse runot olivat valmistuneet vuosia sitä ennen.

Krohnin tekstejä esittelee hänen assistenttinaan ja oppilaana toiminut filosofi Marita Airakorpi, joka on ollut Krohnin seurassa 1990-luvulla silloin Hämeenkatu 6:ssa sijanneessa filosofian laitoksella tilaisuuksissa, jossa Krohn on lausunut runojaan. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan historiikin mukaan Krohn oli intohimoinen runoilija.

Timo Leinonen selvittää aluksi kysymystä tarkemmin käyttäen apunaan Salomaan ajatusten runomuotoisia tulkintojaan ja niitä tavoitteita ja oletuksia, mitä hänellä tässä työssä on aikoinaan ollut.

Tilaisuus on pidetty, kiitos kaikille osallisille! Itse peruskysymystä runouden yhdistämistä ehdimme käsittelemään vain Sven Krohnin ajattelun osalta. Toivottavasti löytyy vielä riittävästi kiinnostusta käsitellä kysymystä laajemmin.

Lue lisää

Frans Michael Franzén ja hänen elämänvaiheensa

Runoilijan oppivuodet

Frans Michael syntyi äveriääseen kauppiasperheen esikoisena 9.2.1772, eli samana vuonna kuin Kustaa III kruunattiin kuninkaaksi. Hän kuoli piispana 14.8.1847 Härnösandissa Ruotsissa. Hänet on haudattu Pyhän Klaaran kirkon hautausmaalle Tukholmaan. 

Frans Michael oli varhaiskypsä ja tunteellinen, eikä oikein soveltunut kauppiaaksi. Hän tutustui jo lapsena runouteen, Dalinin ja Creutzin runoihin. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1785. Silloin hän oli vasta 13-vuotias. Hän jatkoi opiskeluaan Turussa. Erityisen merkittävää oli se, että hän sai asua Porthanin luona täysihoidossa ja sai nauttia yksityisopetusta. 

Frans Michaelin isä kuoli 1787 Frans Michaelin ollessa 15-vuotias. Hänen ylipistollinen pro gradu -työ valmistui 1789 ja hänet promovoitiin maisteriksi 17-vuotiaana samana vuonna. Tämän jälkeen hän oli Oulussa vuoden 1789–1790 tutustuen myös kauppaliikkeen hoitoon äitinsä avustamana. Hän aloitti opiskelun Uppsalassa, missä viipyi kaikkiaan kaksi lukukautta ja palasi sitten Turkuun. Syksyllä 1791 valmistui hänen latinankielinen dosentuuriinsa liittyvä väitöskirjansa ”Ihmiskielen neljästä kehityskaudesta”.

Lue lisää

Oikeusvaltion ja demokratian tulevaisuus? 

Oikeushistorian professori (emeritus) Jukka Kekkonen

Historian analyysi ja diagnoosi tästä ajasta

FiloCafe-ilta Turun kaupunginteatterin Viidennellä näyttämöllä 12.10.2022 kello 19.30 – 21.00

Alustaja esittelee itsensä:

Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori (emeritus), HY. Oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani 2004-2010 ja HY:N hallituksen jäsen 2010-2021.

–          Tutkija ja opettaja henkeen ja vereen: 15 kirjaa, yli 500 artikkelia, 14 ohjattua väitöskirjaa (edelleen ohjaan 10 väitöskirjaa)

–          Keskeisiä teemoja oikeusvaltio ja sen historia, kriisit ja oikeus sekä kontrollipolitiikan historia

–          Paavo Lipposen mukaan yksi maan johtavista julkisista intellektuelleista: aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija

Urani ajan olen puolustanut oikeusvaltion ja demokratian periaatteita. Samoin yliopiston perusarvoja kuten autonomiaa ja kriittistä ajattelua.

Tilaisuus on jo pidetty. Kiitos kaikille osallisille!

Lue lisää

Kohti rakentavaa konfliktin ratkaisua

Albert Edefeltin maalaus Maaherra vuodelta 1899. Maalaus on tehty Runebergin tapahtumia kuvaavan runon pohjalta.

YHTEISÖN OLEMASSAOLON EHTOJA.

Filosofian sivulaudaturtyön professori Eerik Lagerspetzin johdolla Turun yliopiston filosofian laitoksella, jonka julkaisin nimellä ”Rauhasta konfliktinratkaisuun. Yhteisön olemassaolon ehtoja”. Taustana työlle oli yritys ymmärtää konflikteja ja niiden erilaisia ratkaisutapoja. Olin huomannut, että oikeustieteelliset käsitteet eivät tarjonneet minulle riittävää välineistöä ymmärtää ihmisten välisiä konflikteja ja niiden ratkaisuja. Aika pian selvisi, että kysymys ihmisyhteisöjen muodostumisesta on hyvin lähellä kysymystä konflikteista ja niiden ratkaisemisesta ihmisten välillä. Niitä ei voi käsitellä erikseen tai ymmärtää erillisinä ilmiöinä.

Sovittelutoiminnassa mukana ollessani tulin vakuuttuneeksi siitä, että neuvottelua ja sovittelua ilmiöinä ei voi ymmärtää ilman ymmärrystä konflikteista. Kokemukseni työ- ja asuinyhteisöistä osoittivat minulle, että juridiset konfliktiratkaisut ovat kaukana ihmisten jokapäiväisestä elämästä ja, että konfliktien ratkaisuihin sisältyy iso potentiaali yhteisöjen voimaantumiseen ja aktivoitumiseen, jos yhteisö kykenee hyödyntämään tämän potentiaalin rakentavasti. Se ei ole helppoa, mutta joskus se voi olla koko yhteisön olemassaolon edellytys.

Oivallus johti konfliktien ratkaisuun liittyvän kirjasarjan syntyyn. Teossarjan ensimmäinen kirja ilmestyi vuonna 2012, Rakentavan neuvottelun aakkoset -kirja seuraavana vuonna. Viimeinen teos, Neuvottelut pelinä vuonna 2014. Konfliktien ratkaisuihin sisältyvä optimismi ja usko konfliktien yhteisöjä kehittävään potentiaaliin laski kirjasarjan edetessä. Olin aloittanut työni arabikevään synnyttäneen yleisen innoituksen aikoina. Tapahtumien luonne synkkeni vähitellen, erityisesti Syyrian ja Ukrainan tapahtumien myötä. Oli mahdotonta pitää näissä maissa syntyneitä konflikteja yhteisöjä rakentavina. Sen sijaan ne tarjosivat pelikentän hävittäville voimille.

Syitä siihen, ettei konflikteja voi aina ratkaista rakentavasti tai edes säällisesti, on varmasti monia. Yksi syy lienee sekin, ettei ihmisen yleistä toimintatapaa tunneta riittävästi. Varsinkaan ihmisen tunnejärjestelmän toimintatapaa ja sen vaikutusta päätöksentekoon ei kyetä ennakoimaan saatikka mallintamaan. Ihmismielen toimintaa ohjailevat sellaiset voimat, joita hän ei itse tiedosta ja, jotka ulkopuoliset voivat kokea irrationaalisiksi. Itse koen, että runot tarjoavat oivan välineen ymmärtää ihmismielen toimintatapaa konfliktien synnyn ja ratkaisujen osalta. Teossarjan kirjoitustyössä turvauduin runoihin teosten keskeisintä sisältöä kuvatessani. Minusta menetelmä toimi.

Lue lisää

Endymion runoelman suomennoksen julkistus

Jälkitunnelmia FiloCafe -illasta 14.9.2022 kulttuuriravintola Viidennellä näyttämöllä

Professori Anthony Johnsonin esitelmä FiloCafe -illassa 14.9.2022

Edellinen FiloCafe -illasta oli kulunut jo lähes kaksi. Ilta pidettiin 8.12.2020 Sammakon kirjakaupassa ja kahvihuoneessa teemana ollessa Timo Leinosen suomentaman Endymion-runoelman alkuosan työryhmän koelukutilaisuutena. Nyt paikkana oli Turun kaupunginteatterin kulttuuriravintola Viides näyttämö ja teemana oli edelleen Endymion. Nyt näytelmäprojekti on valmis, runoelma kokonaisuutena suomennettu ja painettu yleisön saatavaksi. Näytelmäteksteistäkin kaksi ensimmäistä on saatettu painettuun muotoon. Illan teemana oli Endymion-runoelman suomennoksen julkistus.

Illan ohjelmassa Marita Airakorpi käsitteli lyhyessä filosofisessa katsauksessaan John Keatsille tärkeän käsitteen ”kauneuden” erilaisia ulottuvuuksia ja merkityksiä samoin kuin käytetyn kielen vaikutusta kuulijakokemukseen. Keskusteluissa todettiin nämä mielenkiintoisiksi kysymyksiksi. Niihin olisi syytä palata vielä uudelleen paremmalla ajalla ja suuremmalla joukolla selvitellen.

Endymion-näytelmissä Endymionin roolin esittänyt Eetu Meriö esitti runomonologeja runoelman osista 1 – 3. Hän oli yhdistänyt näihin monologeihin hienosti ja ajatuksia herättävästi itse kirjoittamansa runotekstin nimeltään Aina oon. Aina oot. Jep. Tää on sulle. Tämä yllätysteksti herkisti kuulijan seuraamaan esitystä vielä tarkkaavaisemmin.

Kokoavana esityksenä oli erityisesti Anthony Johnsonin kirjoitus John Keatsistä ja hänen pitkästä Endymion-runoelmastaan. Johnson on itsekin ollut mukana Endymion-ryhmässä. Hän on luonut musiikin näytelmäsarjan kahteen ensimmäiseen osaan ja toiminut näissä muusikkona vuoden 2021 esityksissä. Timo Leinonen on suomentanut Johnsonin kirjoituksen, jonka hän luki tilaisuuden aluksi. Alustusten jälkeen seurasi monipolvinen ja vilkas keskustelu. Syntyi vahva vaikutelma siitä, että keskusteltavaa jäi runsain mitoin seuraavillekin kerroille. Näitä keskustelujakin ajatellen julkaisemme nyt tämän kirjoituksen yhteydessä Johnsonin esitelmän kokonaisuutena Timo Leinosen suomennoksena.

Lue lisää

JOHN KEATSIN ENDYMION suomennoksen julkistus

FiloCafe-ilta kaupunginteatterin Viidennellä näyttämöllä 14.9.2022 kello 19.30 – 21.00

Runsas 200 vuotta sitten John Keats kirjoitti pitkän romanttisen runoelman Endymion. Endymion on nuori paimenkuningas, joka rakastuu kuun jumalattareen, Cynthiaan. Hänet tuomitaan elämään nukkuen ikuisesti nuorena pysyen luolassa kuun jumalattaren rakastajana.

Runsas sata vuotta sitten siitä julkaistiin osia Jaakko Tuomikosken suomentamana. Timo Leinonen aloitti noin kolme vuotta sitten neliosaisen runoelman suomennoksen. Ensimmäinen runonäytelmä teoksesta esitettiin kesällä 2021 ja kaksi seuraavaa kuluvana vuonna. Kaikkiaan erimuotoisia esityksiä on ollut kymmenkunta. Kaikki kolme näytelmää ovat Maaret Perälän sovittamia ja ohjaamia. Runonäytelmäprojekti on nyt valmis.

Lue lisää

FILOSOFIAN JA RUNON RAJOILLA

Ohessa on seitsemän runoa, jotka perustuvat filosofi J. E. Salomaan kirjan Totuus ja arvon teksteihin. Kirja on julkaistu vuonna 1926.

Runot ovat ikään kuin välineitä tehdä tutkimusmatka runouden ja filosofian rajalle. Tarkoituksena on löytää vastauksia kysymyksiin: Onko ylipäänsä tämmöistä rajamaastoa olemassa ja jos on, onko sillä jotain annettavaa tutkimusmatkailijoilleen?

Lue lisää

ENDYMION JOHN KEATSIN MUKAAN

Runoelman ensimmäinen osa Endymion ja Peona. Kustantaja Sovittelu.TL. Hankintatiedot löytyvät tästä

Runoelma kertoo paimenkuningas Endymionin tarinan, jonka kirjoitti romantiikan ajan suuri runoilija John Keats (1795 – 1821) Homerokse n kertomusten innoittamana 1817. Se on kaunis ihmismielen ja luonnon kuvaus, jolla on paljon annettavaa myös nykyihmiselle. Näin uskoo ainakin kirjan suomentaja, Timo Leinonen.

Lue lisää