IHMISEN PAIKKA – LUOLASSA VAI VAPAUDESSA?

Kuvan lähde

Maaliskuun FiloCafe -ilta Pienessä Kirjapuodissa 12.3.2019 kello 17.00 – 18.30

FM Marita Airakorpi johdattelee keskusteluja pohtien kysymystä ihmisen paikasta Platonin  luolavertaukseen  tukeutuen. Löytääkö ihminen paikkansa ennakkoluulojen pimeästä luolasta vai ajattelun vapauden valoista?

Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja hakemaan uusia ajatuksia!

Oviraha 5 euroa, sisältää kahvin tai teen.

Tilaisuus on pidetty. Kiitos kaikille osallisille intensiivisestä keskustelusta ja  osallistumisesta!

Seuraava FiloCafe -ilta on 9.4.2019. Teemana on työryhmän Kirsi Lehto, Marita Airakorpi ja Timo Leinonen valmistelema ”Runollinen filosofiailta

Marita Airakorpi aloittamassa alustustaan

Platon esitti luolavertauksessaan ajatuksen siitä, että ihminen toimii ja havainnoi kuin olisi luolaan kahlittu niin, että hän näkee ja kuulee todellisuuden ikään kuin varjokuvina. Hänellä on kyllä kyky ajattelun kautta saavuttaa myös todellisuuden maailma, joka on täydellisen vapauden maailma.

Siirtyminen varjokuvien maailmasta täydellisen vapauden maailmaan on työläs ja totuttautumista vaativa. Platon rinnastaa sen kokemukseen siirtymisestä luolan pimeydestä kirkkaaseen auringon valoon. Toisaalta yhtä lailla kivulias on sekin prosessi, kun ihminen palaa vapaasta auringon valon maailmasta kahlevangiksi takaisin luolan pimeyteen.

FM Marita Airakorpi pohti kaksikymmentä vuotta sitten Tiedepolitiikka lehdessä (2/1998) Platonin luolavertaustauksesta juontuvaa kysymystä siitä, missä nyt on ihmisen paikka. Onko se pimeässä luolassa kahlittuna vai valossa ja vapaudessa?

Maailmassa on nykyisinkin paljon pahuutta, sotia, raiskauksia, alistamista. Mikä oikeuttaa pahuuden, Airakorpi kysyy. Vapauteen liittyy kyky unelmoida. Miksi emme voisi unelmoida paremmasta maailmasta, vai olemmeko menettäneet toivomme paremmasta maailmasta?

Airakorpi väittää, että tämän tyyppisten kysymysten pohtiminen johtaa nopeasti johtopäätökseen, että ihmisen paikka on sittenkin edelleen Platonin luola. Ajatteluamme hallitsee edelleen erilaiset ennakkoasenteet, harhaluulot, henkinen laiskuus, alttius erilaiselle manipuloinnille, epärehellisyys itselle ja toisten vaikutus omaan ajatteluun.

Airakorpi ei kuitenkaan ole toivoton. Hän uskoo muutoksen mahdollisuuteen. Muutos alkaa jokaisesta itsestään. On tärkeää löytää vastasukupuolisuus itsestään, eli viettää järjen ja tunteen häitä. Tämä auttaa kasvamaan henkisesti. Kasvu taas edellyttää ensisijaisesti vastuun kantamista.

FiloCafe -illan tavoitteena on Maritan alustuksen pohjalta keskustella ihmisen paikasta nyt. Elämmekö edelleen luolassa vailla valoa ja aurinkoa ennakkoluulojemme kahleissa? Onko esimerkiksi nykyinen aivotutkimus muuttamassa käsitystä ihmisestä ja ihmisen kyvystä ylipäänsä vapaisiin valintoihin?

Professori Juha Räikkä toteaa äskeisessä artikkelissa Turun Sanomissa aivotutkimuksiin viitaten , että ei ole lainkaan selvää, että miten uusi tutkimustieto aivojen toiminnasta vaikuttaa ihmisen moraalisiin valintoihin. On mahdollista, että sitä kautta ihmisen vapauden ja moraalisen vastuun ala kasvaa.

LÄHTEET

Airakorpi, Marita. Ihmisen paikka. Tiedepolitiikka 2/1998
Platon. Valtio. Seitsemäs kirja. Suom. O. E. Tudeer. 1972, s. 309 – 354.
Räikkä, Juha. En se minä ollut – aivoistani se johtui. Turun Sanomat 23.2.2019.

INTERNET -LÄHTEET

Luolavertaus. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luolavertaus. Viitattu 28.2.2019
Kuva.https://fi.wikipedia.org/wiki/Luolavertaus#/media/File:Platon_Cave_Sanraedam_1604.jpg. Viitattu 28.2.2019