Keskustelufoorumi keskellä kaupunkia
Runoelma kertoo paimenkuningas Endymionin tarinan, jonka kirjoitti romantiikan ajan suuri runoilija John Keats (1795 – 1821) Homerokse n kertomusten innoittamana 1817. Se on kaunis ihmismielen ja luonnon kuvaus, jolla on paljon annettavaa myös nykyihmiselle. Näin uskoo ainakin kirjan suomentaja, Timo Leinonen.
John Keatsin Endymion-teos (1818) – missä kuun jumalatar rakastuu paimenkuningas Endymioniin – on elävärunoelma unelmista unelmissa. Se on osaksi tutkimista siitä, mitkä tekijät yhdistävät ja mitkä taas erottavat ihmisen näennäisen todellisuuden hänen mielikuvitusmaailmastaan.
Mutta ennen kaikkea runoelma on näiden ihmisen kahden maailman harmonista rinnakkaiselon juhlaa ja yhteistyötä näiden maailmojen välillä. Keats oli hyvin tietoinen näiden maailmojen yhteyksistä, sillä hän oli sekä lääkäri että runoilija.
Turun Lausuntakerho ry:n tuottama runo- musiikkiesityksen KAIVO ensi esitys oli 27.9.2020 Martin kirkossa. Esitys oli vaikuttava. Seuraavassa kaksiosaisessa artikkelissa sivulla esitellään yhden katsojan, Irmeli Helinin ja sen jälkeen yhden esittäjän, Timo Leinosen kokemuksia ja ajatuksia heidän itsensä kertomina.
Esityksen perustana on Lasse Vahtolan käsikirjoitus Jylhän Talvisotaan liittyvästä Kiirastuli -runokokoelmasta. Esityksen ohjaaja ja kertoja Maaret Perälä on muokannut käsikirjoitusta uudistaen runojen esitysjärjestystä ja lisäten muutaman runon Jylhän muusta tuotannosta.
Musiikista ja lauluista vastasi The Blond Aleksandra, eli Auni Franti, Varpu Ruohonen ja Lasse Vahtola. Lausujina olivat Timo Leinonen, Matti Pennanen, ja Reijo Virtanen.
Joulukuun FiloCafe iltaa vietettiin klassillisen maailman runouden merkeissä. Runoesitysten, pohdinnan ja keskustelun kohteena oli John Keatsin Endymion runoelman I kirja, jonka Timo Leinonen on suomentanut.
Aluksi kääntäjä selvitti lyhyesti John Keatsin runoilijan elämää, runoutta ja käännöstyötään. Sen jälkeen Maaret Perälän ohjaama runoryhmä esitti valikoituja osia Endymion runoelmasta keskustelun pohjaksi.
Korona -rajoitusten takia tilaisuus pidettiin suljettuna työryhmän sisäisenä harjoittelu- ja keskustelutilaisuutena. Keskustelu oli vilkasta ja innostunutta antaen uskoa Endymion -hankkeen toteutumiselle.
Keskustelut jatkuvat. Seuraavaksi yritämme luoda esitykselle kehystarinan. jolle voisimme sitoa Keatsin Endymionin I kirjan runosäkeet helpommin avautuvaksi kokonaisuudeksi.
Alla on muutama osa näistä esitetyistä otteista runoelmasta.
FT, dosentti Jari Palomäki johdatteli keskusteluja otsakkeella ”Filosofi, matemaatikko, kirjastomies Uuno Saarnio (1896 – 1977)
Tilaisuus on nyt pidetty. Alustus oli kiinnostava ja ajatuksia herättävä. Kiitos kaikille osallisille!
FT Jani Sinokki toimii ylipisto-opettajana Turun yliopiston filosofian oppiaineessa. Hänen väitöskirjansa koski René Descartesin mielenfilosofiaa, ja hän on toimittanut teoksen Rasismi ja filosofia (Eetos 2017). Sinokin tämän hetkinen tutkimus rasismin filosofiassa liittyy erityisesti rasististen yleistysten luonteeseen.
Tilaisuus on nyt pidetty. Kiitos kaikille osallisille! Jani Sinokin alustus oli ajatuksia selventävä (alustus löytyy tästä ) ja keskustelut kiinnostavia (ks. Timo Leinosen siitä laatima keskustelurunko tästä). Järjestely alustusten suhteen johtui siitä, että Jani Sinokille oli tullut este saapua paikalla näin korona-aikana.
Oviraha 5 euroa, sisältää kahvin tai teen.
FM Veli-Matti Rissanen on tuntiopettaja Turun yliopiston klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin oppiaineessa. Lisäksi hän suomentaa latinankielistä kirjallisuutta. Hänen erityisiä kiinnostuksen kohteitaan ovat Ciceron kirjeet ja filosofiset teokset sekä Ciceron jälkivaikutus.
Tilaisuus on nyt pidetty. Tilaisuus oli mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Kiitos kaikille mukana olleille!
Runoilija ja kääntäjä Yrjö Jylhä syntyi Tampereella 1903 ja kuoli Turussa vuoden 1956 toiseksi viimeisenä päivänä. Eino Krohn luonnehtii Jylhää kuoleman runoilijaksi, jolle kuolema ja kärsimys olivat keskeiset teemat.
Tunsiko hän samalla itsensä vaeltajaksi, jolle oli annettu mahdoton tehtävä, josta hän kertoo runossaan Vaeltajalle?
