Kotiseutusivusto
Siit on meil iloinen aika
ja riemulinen juhla,
että taivaast Jumalan poika
maan päälle tahdoi tulla.
Se oli suuri nöyryys
ja ylönpalttinen köyhyys,
jonka Kristus otti päällens,
että tuli mailmaan vieraaksi
ja kaikkein ihmisten orjaksi
saattamaan heit iloon jällens.
Halisiltaa vietetään vuosittain toukokuun loppupuolella. Illan huipentumana julkistetaan Halisakka-tittelin saaja. Vuonna 2023 HaliSakaksi nimettiin Raija Tanner. Nyt kun uusi HaliSviikko ja -ilta 2024 on hyvää vauhtia lähestymässä ja uudet valinnat edessä, on korkea aika esitellä HaliSakka 2023 Raija Tanner, hänen näkemyksiään ja kokemuksiaan Halisista. Pirjo Ranti kävi haastattelemassa Raijaa.
Voisitko aluksi esitellä itsesi, esimerkiksi koulutuksesi ja työhistoriasi, ja keitä kuuluu perheeseesi? Toiseksi miten tulit halislaiseksi, mitkä olivat ne tekijät, jotka painoivat asuinalueen valinnassa?
Olen Raija Tanner, aiemmalta ammatiltani opettaja. Lisäksi olen halislainen vuodesta -96 lähtien sekä osa-aikainen halislainen jo 80-luvun alkupuolelta. Asuimme tuolloin kerrostalossa toisella puolella Aurajokea. Perheeseeni kuului mieheni Erikin lisäksi kaksi pientä poikaa Lauri ja Heikki. Kun Halisissa tuli tarjolle vastustamattoman kaunis pihapiiri keltaisine rakennuksineen, niin meistä tuli mökkiläisiä. Oli mukava tulla Halisiin saunomaan, hoitamaan puutarhaa ja talvella hiihtämään. Alue oli luonnonkaunis, talojakin vain 12. Naapurin lampaat tulivat välillä porukalla kylään, joten luonto oli todella lähellä.
Halinen kaavoitettiin 80-luvun puolivälissä, Asukkaat otettiin hienosti mukaan suunnitteluun. Kesämökkiläinenkin sai vaikuttaa lähiympäristön muotoutumiseen. Casagrande & Haroman toimistosta oltiin toistuvasti suunnitelmien kehittyessä yhteydessä asukkaisiin. Oli innostavaa huomata, että omaan ympäristöön pystyi vaikuttamaan. Tällaisella kokemuksella oli merkitystä, että meistä tuli täysipäiväisiä halislaisia.
Vuoden 2023 HaliSukko on Maarian seurakunnan eläkkeellä oleva kappalainen Mikko Laurén. Seuraavassa Koroinen.fi:n toimitus esittelee hänen uraansa kirkon palveluksessa ja hänen suhdettaan Halisiin ja Halisten asukkaisiin ja sitä, miten miten hän ymmärsi työssään papin tehtävänsä, eli mikä oli hänen työnäkynsä. Työnäky on jotakin, minkä tekijä uskoo työssään olevan kaikkein keskeisintä.
Mikko Laurénille tämä työnäky tarkoitti halua olla seurakunnassa yhteisöä rakentava pappi, joka suunnittelee ja toteuttaa uusia messuja ja tapahtumia yhdessä vapaaehtoisten seurakuntalaisten kanssa. Hän tiivistää työnäkynsä ajatukseen kasvattaa seurakunnan toimintapiiriä ja sen syvyyttä yhteistyöllä seurakuntalaisten kanssa. Kaikesta päätellen tämä usko omaan tehtävään ja sen toteuttamistapaan on ollut vahva, vaikuttava ja tuloksellinen.
Tuli tuossa joulu mieleen,
sehän hiipii oven pieleen
syksyn kulkeissa talveksi.
Muisteluissa vanhan miehen
nostaa mieleen jouluihmeen,
joka ei muutu ollenkaan.
Jouluhan tuleekin aikanaan.
Tuli tuossa joulu mieleen,
sehän hiipii oven pieleen
syksyn kulkeissa talveksi.
Muisteluissa vanhan miehen
nostaa mieleen jouluihmeen,
joka ei muutu ollenkaan.
Jouluhan tuleekin aikanaan.
Halinen on muuttunut todella nopeasti viime vuosikymmenien aikana. Se on saanut paljon uusia asukkaita niin kotimaasta kuin ulkomailta. Muutoksen huomaa niin monista kadunnimistä kuin Halisten Kylänmäestä taloineen. Paljon tästä entisestä ajasta Halisissa kertovat Aulis Katajamäen kirjoitukset KoroiSet-lehdessä 2008-2017. Hänet valittiin Halisukoksi vuonna 1995. Nyt nämä kirjoitukset on yksissä kansissa julkaissut Halinen-Räntämäen kotiseutuyhdistys Timo Leinosen toimittamana.
KoroiSet -lehteä julkaistiin vuosina 2008 – 2017- Lehden vakionumerona oli Aulis Katajamäen kertomusta menneiltä ajoilta. Hän on syntypäräinen halislainen, joka on asunnut Halisten kylässä 70 vuotta. Näin hän kirjoituksillaan rikastuttanut Halisten lähimenneisyyttä ja saattanut sen näin muidenkin ulottuville.
HaliSviikon 2023 Halisten kylän umpipihakierroksella hän kertoi osallistujille elämästä Halisissa vuosikymmenet sitten. Kirjan kansikuvassa hän istuu kierroksella Rantien talon portailla kertomassa osallistujille elämästään kylässä 1930-luvulta lähtien.
Artikkelikuvassa on Aulis Katajamäen lapsuuden koti, Katajamäki -niminen kiinteistö kuvattuna Frantsinkadun suunnalta vuonna 2020. Jäljempänä on kolme hänen muistelukertomustaan vuosilta 2008, 2009 ja 2010 ikään kuin johdantona Nummen kirjastossa 1.11.2023 kello 17.00 julkistettavalle kotiseututeokselle Elämää ja ihmisiä Halisissa – Aulis Katajamäki kertoo. Kirjaa myy Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry. Tilaustiedot löytyvät tästä.
Halisten Mylläritalon kahvila Annelassa keskusteltiin viime kesänä filosofiasta useampana iltapäivänä. Teemana oli mm. käsitykset totuudesta ja Hegelin logiikka. Tilaisuudet järjesti filosofiayhdistys Sfääri ry ja toteutti käytännössä paikallista filosofista keskustelua monin tavoin aktivoinut filosofi ja ympäristökasvattaja Tuomas Tiainen. Hän on aikaisemminkin vieraillut Halistenkosken alueella filosofisten tapahtumien merkeissä. Hän on vetänyt filosofisia ja luontoa pohtivia kävelyretkiä mm. Virnamäen muinaisalueen retkeilypoluilla sekä järjestänyt filosofisia keskustelutilaisuuksia kirjastossa ja filosofisia kursseja Työnväenopistolla
Filosofia tuntuu istuvan Halistenkosken alueen tuhatvuotisiin maisemiin. Siellä syntyy vaikutelma siitä, että filosofia auttaa ymmärtämään paremmin ajattomuutta ja ajankulua vuosisatojen yli ihmisten sopeutuessa erilaisiin elämänolosuhteisiin energiaa ja vettä tarjoavan Aurajoen kosken äärellä viljavien peltojen keskellä lähellä maan pitkäaikaista pääkaupunkia Turkua.
Koroinen.fi:lle tarjoutui haastatella Sfääri ry:n hallituksen edustajia yhdistyksen tarkoituksesta, tavoitteista ja toiminnasta. Mukana hallituksesta olivat puheenjohtaja Tuomas Tiainen ja jäsenet Heidi Pitkänen, Aaro Kangasniemi, Teemu Peltonen. Poissa olivat Paula Kangasniemi ja Eero K.V. Suorsa. Haastattelijana toimi Koroinen.fi:n toimitussihteeri Timo Leinonen. Haastattelun sisältö on seuraavassa.
Aurajokilaakson kansallismaisemaa vaalimaan perustetun Aurajokisäätiön toiminnanjohtaja Sinikka Paulin julistettiin HaliSakaksi HaliSillallassa 19.5.2022. Koroinen.fi:n toimitusneuvoston jäsen, Pirjo Ranti kävi haastattelemassa HaliSakkaa, jonka työn jälki näkyy niin Halisten kosken alueella kuin tämän nettijulkaisun Koroinen.fi sivuilla. Jälkimmäisestä nimittäin löytyvät vanhojen Koroiset -lehden sivuilta hänen lukuisat kirjoitukset menneiden kesien ohjelmista, Myllärin talosta, Vesilaitosmuseosta, vesialueiden tutkimustuloksista säätiön esittelyyn.
