Historia
HALISTEN KOSKEN TEOLLISUUSHISTORIA
Halisten kosken voidaan sanoa olevan Suomen teollisuuden syntypaikka, kun kruunu eli silloinen valtiovalta perusti verkakutomon Halisiin 1545.
Komosten sukuyhdistys ry tervehtii Halisten kylän asukkaita!
Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry:llä oli ilo saada tervehdys Halisten kylän Komosten taloa pitkään hallinneen Komosten suvun päämieheltä Markku Komoselta.
Julkaisemme ala tämän tervehdyksen, jossa on samalla taustatietoja Komosten sukuyhdistyksestä. Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry on kovasti kiinnostunut osallistumaan Markku Komosen tervehdyksessään mainitsemista arvoituksien pohdintaan silläkin riskillä, vaikkemme ihan kaikkia arvoituksia onnistaisimmekaan ratkaisemaan.
Yksi näistä arvoituksista liittyy Komosten talon nimen alkuperään. Komonen sukunimenä löytyy Suomesta niin idästä kuin lännestä ilman ilmeistä sukuyhteyttä. Onko ajateltavissa, että tällainen yhteys on löydettävissä, tai viittaako Komonen -nimi johonkin erityiseen asiaan tai ominaisuuteen?
Konrad Lehtimäen elämä ja maailmankäsitys, osa 4/4
Elämästä sisällissodan jälkeen
Lehtimäelle kuvataide ja musiikki olivat tärkeitä asioita. Musiikin hän sanoi näkevänsä kuvina. Pukeutumisasioissa hän oli vaativa. Erityisen tarkka hän oli ulkoasustaan. Talousasiat hoiti hänen vaimonsa Amanda, joka myös arvioi hänen kirjoituksiaan ja toimi puhtaaksikirjoittajana ja oikolukijana.
Konrad Lehtimäen elämä ja maailmankäsitys, osa 3/4
Kirjojen sanomaa
Lehtimäki pohti ilmeisesti koko ikänsä kirkon ja uskonnon merkitystä ihmisen elämässä. Näistä hän kertoo myös omaan elämäänsä liittyvässä kirjassaan Taistelija. Isotalo kirjoittaa:
Mikä on totuus? Tuo kysymys ei jättänyt koskaan Konrad Lehtimäkeä rauhaan. Ja se kattoi kaikkea inhimillisessä elämässä, kysymyksen kaikkeuden ja ihmisen välisistä suhteista ja ihmisten elämän keskinäisistä suhteista, elämässä vaikuttavasta oikeasta ja väärästä.
Konrad Lehtimäen elämä ja maailmankäsitys, osa 2/4
Muutto Viipuriin
Lehtimäki valittiin Turun kunnallisjärjestön edustajaksi 1907. Saman vuoden syyskuussa hän alkoi hoitaa hakemaansa Viipurin läntisen piirin piirisihteerin tointa. Hän piti Viipurissa vajaan vuoden aikana 47 puhetta ja kirjoitti ahkerasti viipurilaiseen sosiaalidemokraattiseen Työ-lehteen niin virallisia uutisia kuin pakinaluonteisia kirjoituksia.
Kirjastot ja lukutuvat olivat tärkeällä sijalla hänen ohjelmassaan. Hän oli yhteydessä Venäjän vallankumouksellisiin. Ajoittain hänet katsottiin kuuluvan poliittiseen ääriryhmään yhdessä Otto Ville Kuusisen kanssa.