Pekka Kivekkään esitelmä on kuultavissa tästä linkistä WS450652_Pekka_Kivekäs_35min
Jaakko Haavio Symposium. Jaakko Haavion virsirunojen avaruudesta virsirunoilijan Pekka Kivekkään mukaan.
Symposiumit
Jaakko Haavio Symposium. Jaakko Haavion toimintaa moninaisena vaikuttajana
Jaakko Haavio oli Turussa nopeasti kasvavan Maarian seurakunnan kirkkoherrana 1950–1969.Tuona aikana seurakuntaan syntyi useita uusia asuinalueita ja rakennettiin uusia työtiloja, mm. Pallivahan kirkko.
Puhe on myös kuunneltavissa, ks. WS450648_Lasse_Urho
Jaakko Haavio Symposium. Jaakko Haavio ja hänen sisaruksensa tyttären muistikuvin
Hyvät ystävät
Alla oleva Kuva on tämän symposiumin järjestäjien valitsema Jaakko Haavion kuva. Isä on siinä 74-vuotias. Se on otettu kesämökki Simpukassa Yläneellä suuren Pyhäjärven rannalla.
Puhe on myös kuunneltavissa tästä linkistä.WS450646_Annikka Tapaninen 35min
Jaakko Haavio Symposium. Jaakko Haavion Maarian runot
Turun puoleinen Maaria Haavion aikaan
Jaakko Haavio tuli Maarian kirkkoherraksi 1950 Yläneeltä. Hän tuli maalta, mutta Turku oli tuttu jo kouluvuosilta ja siitä, että lapset nyt vuorostaan kävivät täällä koulua. Turku oli myös puolison kotikaupunki.
Puhe on myös kuunneltavissa, avaa linkki WS450651_Harri_Raitis_35min
Jaakko Haavion elämä ja runous, osa 2.2. Yhteyksien rakentamista.
Tuomiorovasti Osmo Alajan, kristillisen opiston rehtorin Olavi Kareksen ja Jaakko Haavion keskusteluissa oli noussut 1950-luvun lopulla esiin kysymys siitä, miten olisi mahdollista rakentaa paikallisella tasolla yhteyksiä kirkollisen maailman ja taiteen maailman välillä.
Jaakko Haavion elämä ja runous, osa 2.1. Tulo Maariaan
Sodan kokeminen oli Jaakko Haaviolle iso asia. Oli luovuttava ihanteista ja rakennettava kokonaan uudenlainen Suomi-kuva itselleen. Jaakko Haavio haki ja tuli valituksi kirkkoherraksi Turun Maarian seurakuntaan. Niinpä hän muutti Yläneeltä Turkuun, ja saattoi alkaa uuden elämän.
JAAKKO HAAVION ELÄMÄ JA RUNOUS, osa 1. Aika ennen Maariaa.
Jaakko Haavio toimi Maarian seurakunnan kirkkoherrana vuodesta 1950 vuoteen 1969. Hän oli merkittävän kulttuurissuvun edustaja, herännäispappi, kirkollisen kulttuurin uudistaja ja vaikuttaja, runoilija ja aktiivinen toimija muutenkin. Hänen aikanaan Maarian seurakunnan jäsenmäärä kasvoi nelinkertaiseksi 10 000:sta 40 000:een.
A.M. TALLGRENIN (1885 – 1945) ESITTELY. Osa II
Kiista kotiseutututkimuksen peruskysymyksistä jäi ratkaisematta. Alan koulutusta lisättiin osin kiistan tuloksena. Myös osakunnissa tehtävä kotiseututyö oli kohdannut vastusta. Samaan aikaan Tallgrenin kiinnostus arkeologiaan heräsi uudelleen.
A.M. TALLGRENIN (1885 – 1945) ESITTELY. Osa I
Maarian pappilassa varttunut Aarne Michaël Tallgren, eli A. M. tai Mikko Tallgren on yksi Suomen merkittävimmistä arkeologeista, sekä samalla suomalaisen kotiseutuajattelun perustajahahmoista. .