Koroisten alueen tulevaisuus

Koroisten alueen tulevaisuutta on pohdittu useasti aiemmin ja useammankin tilaisuuden voimin. Viimeisin keskustelunavaus oli torstaina 9.2.2023, kun kolme Turun kaupunkisuunnittelun asiantuntijaa tuli tapaamaan alueen asukkaita Halisten seurakuntatalolle (kaavoitusarkkitehdit Jani Eteläkoski ja Iiris Talvitie sekä liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola).

Tilaisuuden tarkoituksena oli valottaa alueen aiempia suunnittelutilanteita ja taustoja sekä pohjustaa myöhemmin tänä vuonna käynnistyvää suunnittelua. Koroinen.fi on saanut Turun kaupunkisuunnittelulta julkaistavaksi seuraavan arkkitehti Jani Eteläkosken laatiman yhteenvedon tilaisuuden sisällöstä.

Suunnittelun pääkohteet

Mitä tämä käynnistyvä suunnittelu sitten pitää sisällään? Tärkeimmät asiat ovat ns. Halistenväylän toteuttaminen sekä jonkinlaisen maankäytön osoittaminen Koroisten peltoalueelle. Nämä samaiset asiat ovat olleet nähtävissä erilaisista kaavoista ja suunnitelmista jo useamman vuosikymmenen ajan. Historiallinen Koroistenniemi sen sijaan saa olla rauhassa. Sinne ei olla suunnittelemassa muutoksia. Tämän hetken kaavarajaukset näkyvät alla olevassa kuvassa. Maarian kirkkosillan työnimellä kulkevassa kaavassa käsitellään vain liikennejärjestelyihin liittyviä asioita, mutta Koroisten kaavassa käsitellään liikenteen lisäksi myös mm. maankäytön osoittamista avoimelle peltoalueelle. Hyvä on kuitenkin tiedostaa, ettei maankäytön lisäämistä voi tutkia koko peltoalueelle, vaan lähinnä nykyisten suurjännitelinjojen väliselle alueelle.

Kaavarajaukset Koroisten alueella: Maarian kirkkosilta, Koroinen ja Koroistenniemi

Alue vuoden 1976 yleiskaavassa

Kaavojen osalta selkein muutos Koroisten pellolle on esitetty vuonna 1976 laaditussa yleiskaavassa. Sen tavoitevuotta 2000 kuvaavassa kartassa on osoitettu sekä palveluita että asumista. Tässä kaavassa Turun keskustaa kiertävä ajoneuvoliikenteen ns. välikehä on vielä Maunu Tavastin kadun kohdalla.

Koroisten alueen muutossuunnitelmat vuodeksi 2000 vuonna 1976 laaditussa yleiskaavassa

Alue vuoden 1995 yleiskaavassa

Vuonna 1995 laadittu yleiskaava vuodelle 2010 muuttaa asetelmaa erityisesti liikennejärjestelyjen osalta. Tämä on tiettävästi ensimmäinen kaava, jossa liikenne on siirretty Maunu Tavastin kadulta peltoalueelle. Liikennejärjestely on muutenkin erilainen, sillä liikenne on suunnattu voimakkaasti Turun Kehätien Topinojan liittymään. Maankäytön osalta suunnittelua on tarkennettu siten, että se painottuu kokonaan palveluihin. 

Vuonna 1995 laaditun yleiskaavan tavoitteet vuodelle 2010

Alue voimassa olevan vuoden 2020 yleiskaavan mukaan

Voimassa olevassa yleiskaavassa eli Turun yleiskaava 2020:ssä tilanne on pitkälti samantyyppinen kuin yleiskaava 2010:ssä. Ainoastaan liikennejärjestelyyn on tullut Topinojan suunnan lisäksi painotus myös Halistenkosken ja Hämeen valtatien suuntaan.

Voimassa oleva yleiskaava, eli Turun yleiskaava 2020

Alue valtuustokäsittelyn läpäisseen yleiskaavan 2029 mukaan

Juuri valtuustokäsittelyn läpäisseessä yleiskaava 2029:ssä liikennejärjestelyn painotukseen on taas tullut pieni hienosäätö, mutta merkittävämpää on se, että peltoalueen uusi maankäyttö on nyt selkeästi muutettu asumiseen. Alla oleva kuva on ote Yleiskaava 2029:n Yhdyskuntarakenne-kartasta.

Valtuustokäsittelyn vuoden 2023 alussa läpäissyt yleiskaava 2029 Koroisten alueen osalta

Muutospaineet asemakaavassa

Koroisten alueen asemakaavatilanne on kuitenkin tällä hetkellä aika toisenlainen kuin yleiskaavoissa ja siksi alueen asemakaavaa pitää muuttaa. Alueen nykyinen asemakaava ei mahdollista sen enempää asumista kuin Halistenväylääkään.

Koroisten alueen nykyisin voimassa oleva asemakaava

Pohdiskelut alueen tulevaisuudesta ja kaavoituksesta

Koroisten aluetta koskeva asemakaavanmuutostyö on käynnistetty jo vuonna 2012. Luonnossuunnitteluakin tehtiin mm. silloisen kaavoitusarkkitehti Oscu Uurasmaan toimesta. Alue on kiinnostanut myös opiskelijoita erilaisten opinnäytetöiden merkeissä ja esimerkiksi arkkitehdiksi opiskellut Vilmar Vuoristo teki alueelle diplomityönsä vuonna 2015. 

Nyt tuo vuonna 2012 aloitettu kaavoitustyö on tarkoitus saattaa loppuun uudistettujen kaavahankkeiden ja uusien tekijöiden avulla. Loppuunsaattamisen tueksi tarvitaan paljon tietoa alueen olosuhteista. Tätä tarjoavat useat alueelta jo tehdyt selvitykset, mutta niitä myös täydennetään ja päivitetään sekä tilataan myös kokonaan uusia selvityksiä. Tärkeitä osa-alueita on monia, mutta esimerkkeinä mainittakoon Halistenväylää koskeva yleissuunnitelma, koko Koroisten aluetta koskevat luontoselvitykset ja arkeologiset inventoinnit sekä peltoalueen rakennettavuusselvityksen täydennys maaperätutkimuksineen. Ja juuri maaperän näkökulmasta alue on todella haastava rakennettavaksi. Peltoalueella on keskimäärin 20 – 30 metriä savea. Sen lisäksi savi on suurelta osin liejuista ja sisältää maahan sijoitettuja rakenteita syövyttäviä ominaisuuksia.

Minkälaista maankäyttöä peltoalueelle sitten voisi tulla? Yleiskaavallinen muutos palveluista asumiseen on siinä mielessä oikea, ettei peltoalueelle suuressa mitassa tarvita enää enempää tilaa palveluille. Nykyisellä S-marketin alueella on jo aika hyvin palveluita ja niitä on mahdollista vielä kehittää lisää nykyisillä kiinteistöillä. Teollisuutta ei varmasti kukaan alueelle halua, mutta tuskin alueesta muutenkaan kaivataan merkittävää elinkeinotoiminnan aluetta. Eli pääosin asumista siis. Erittäin tärkeitä asioita huomioitavaksi alueen kehittämisessä ovat tietysti mm. alueen maisemalliset ja virkistykselliset arvot sekä jalankulun ja pyöräilyn yhteystarpeet. Tässä piilee myös yksi alueen suunnittelulähtökohtien ristiriidoista. Yhtäältä kaupunki haluaa alueelle rakentamista, mutta toisaalta alueen maisemalliset arvot ovat niin suuret, että ne edellyttävät maiseman avoimuuden huomioimista.

Toinen ristiriita tai haaste liittyy mahdollisen rakentamisen korkeuteen. Alueen vaikeisiin perustamisolosuhteisiin liittyen peltoalueelta vuonna 2015 tehdyssä rakennettavuusselvityksessä todetaan, ettei teknistaloudellisessa mielessä peltoalueelle suositella alle nelikerroksista rakentamista. Maisemallisista syistä on toisaalta vaikea kuvitella, että alueelle sopisi yli viisikerroksiset talot. Ja tämänhetkisten asukaskeskustelujen perusteella enemmistö kannattaa alueelle kerrostalojen sijaan pientaloja.

Oman mausteensa pohdintoihin tuo mahdolliset asuntomessut. Hakemusta Turku ei ole vielä jättänyt, mutta kaupunginhallitus teki huhtikuussa 2022 periaatepäätöksen, että Turku hakisi messuja. Periaatepäätökseen on kirjattu, että ensisijainen vuosi olisi 2027 ja ensisijainen kohde Koroinen. Asuntomessut painottuvat pientaloihin ja siten kävisi yksiin asukaskommentteihin, mutta perustamisolosuhteet eivät tue matalaa rakentamista. 30 metrin paalupituus yhdessä painuvan, vesi- ja humuspitoisen sekä syövyttävän saven kanssa on haastavaa ammattirakentajillekin, saati sitten ns. hartiapankkirakentajalle.

Useista haasteista huolimatta kaupunkisuunnittelun väki uskoo, että alueelle on muodostettavissa kokonaisuus, joka tarjoaa hyvää asumista, hyvää ympäristöä ja hyviä yhteyksiä niin alueen nykyisille kuin tulevillekin asukkaille ja käyttäjille. Vaikka Koroisten peltomaisemaa on totuttu katsomaan ja arvostamaan avoimena, on se toisaalta tehnyt alueesta läpipääsemättömän. Harkitulla uudella rakenteella Koroisista voidaan muodostaa viereisiä kaupunginosia yhdistävä elementti, joka samalla parantaa erityisesti jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä, kehittää alueen virkistyksellisiä arvoja sekä jättää edelleen tilaa myös avoimelle maisemalle.

Turussa 14.2.2023
Jani Eteläkoski
Turun kaupunkisuunnittelu

Lisätietoja:

Turun kaupunkisuunnittelun asukastapaaminen Halisten seurakuntatalolla 9.2.2023. Suunnittelmia esittelemässä vasemmalta liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola, sekä kaavoitusarkkitehdit Jani Eteläkoski ja Iiris Talvitie

Tietoja kaavamerkinnöistä ja niiden tulkinnoista löytyy esimerkiksi Ympäristöministeriön oppaasta vuodelta 2000, ks. tästä.

KoroiSet -lehdessä julkaistut artikkelit koskien alueen kaavoitusta:

Jakotavat:

WhatsAppLinkedin