Kotiseutusivusto
Tuomiorovasti Osmo Alajan, kristillisen opiston rehtorin Olavi Kareksen ja Jaakko Haavion keskusteluissa oli noussut 1950-luvun lopulla esiin kysymys siitä, miten olisi mahdollista rakentaa paikallisella tasolla yhteyksiä kirkollisen maailman ja taiteen maailman välillä.
Sodan kokeminen oli Jaakko Haaviolle iso asia. Oli luovuttava ihanteista ja rakennettava kokonaan uudenlainen Suomi-kuva itselleen. Jaakko Haavio haki ja tuli valituksi kirkkoherraksi Turun Maarian seurakuntaan. Niinpä hän muutti Yläneeltä Turkuun, ja saattoi alkaa uuden elämän.
Jaakko Haavio toimi Maarian seurakunnan kirkkoherrana vuodesta 1950 vuoteen 1969. Hän oli merkittävän kulttuurissuvun edustaja, herännäispappi, kirkollisen kulttuurin uudistaja ja vaikuttaja, runoilija ja aktiivinen toimija muutenkin. Hänen aikanaan Maarian seurakunnan jäsenmäärä kasvoi nelinkertaiseksi 10 000:sta 40 000:een.
Maariassa maanviljelystavat pysyivät muuttumattomina 1700 – luvulla. Vuonna 1797 perustettiin Turussa Suomen Talousseura. Seura pyrki uudistamaan viljelystapoja.
Kiista kotiseutututkimuksen peruskysymyksistä jäi ratkaisematta. Alan koulutusta lisättiin osin kiistan tuloksena. Myös osakunnissa tehtävä kotiseututyö oli kohdannut vastusta. Samaan aikaan Tallgrenin kiinnostus arkeologiaan heräsi uudelleen.
Maarian pappilassa varttunut Aarne Michaël Tallgren, eli A. M. tai Mikko Tallgren on yksi Suomen merkittävimmistä arkeologeista, sekä samalla suomalaisen kotiseutuajattelun perustajahahmoista. .
Nälänhätä, rutto ja isoviha ovat koetelleet Halisten kylän vanhoja maatiloja vuosisatojen varrella. Peltojen suuri isojako, omistajien vaihdokset ja viljelytapojen muutokset ovat muokanneet kylän kasvoja. Mutta ikiaikaiset tilat – Frantsi, Komonen ja Tätilä – ovat yhä paikoillaan.
Selostus Suomen Muinaismuistoyhdistyksen puheenpuheenjohtajan, professorin Mika Laventon alustuksesta A.M. Tallgren -symposiumissa 21.3.2015 Turun kristillisellä opistolla.
Halisten kosken patoaminen
Vuodelta 1352 on säilynyt asiakirja, josta selviää, että piispa Hemming ja kosken yläjuoksulla elävät talonpojat kiistelivät joen käyttöoikeuksista. Talonpojat olivat tyytymättömiä siihen, että piispa piti myllypatoa Halisten koskessa. Pato esti kalannousun kosken yläpuolelle. Piispa velvoitettiin pitämään patoa auki kalan nousun mahdollistamiseksi keväällä kolme viikkoa ja syksyllä saman ajan ison virtaaman aikana.
