Kotiseutusivusto
Hyvät ystävät
Alla oleva Kuva on tämän symposiumin järjestäjien valitsema Jaakko Haavion kuva. Isä on siinä 74-vuotias. Se on otettu kesämökki Simpukassa Yläneellä suuren Pyhäjärven rannalla.
Puhe on myös kuunneltavissa tästä linkistä.WS450646_Annikka Tapaninen 35min
Jaakko Haavio tuli Maarian kirkkoherraksi 1950 Yläneeltä. Hän tuli maalta, mutta Turku oli tuttu jo kouluvuosilta ja siitä, että lapset nyt vuorostaan kävivät täällä koulua. Turku oli myös puolison kotikaupunki.
Puhe on myös kuunneltavissa, avaa linkki WS450651_Harri_Raitis_35min
Tuomiorovasti Osmo Alajan, kristillisen opiston rehtorin Olavi Kareksen ja Jaakko Haavion keskusteluissa oli noussut 1950-luvun lopulla esiin kysymys siitä, miten olisi mahdollista rakentaa paikallisella tasolla yhteyksiä kirkollisen maailman ja taiteen maailman välillä.
Sodan kokeminen oli Jaakko Haaviolle iso asia. Oli luovuttava ihanteista ja rakennettava kokonaan uudenlainen Suomi-kuva itselleen. Jaakko Haavio haki ja tuli valituksi kirkkoherraksi Turun Maarian seurakuntaan. Niinpä hän muutti Yläneeltä Turkuun, ja saattoi alkaa uuden elämän.
Jaakko Haavio toimi Maarian seurakunnan kirkkoherrana vuodesta 1950 vuoteen 1969. Hän oli merkittävän kulttuurissuvun edustaja, herännäispappi, kirkollisen kulttuurin uudistaja ja vaikuttaja, runoilija ja aktiivinen toimija muutenkin. Hänen aikanaan Maarian seurakunnan jäsenmäärä kasvoi nelinkertaiseksi 10 000:sta 40 000:een.
Maariassa maanviljelystavat pysyivät muuttumattomina 1700 – luvulla. Vuonna 1797 perustettiin Turussa Suomen Talousseura. Seura pyrki uudistamaan viljelystapoja.
Kiista kotiseutututkimuksen peruskysymyksistä jäi ratkaisematta. Alan koulutusta lisättiin osin kiistan tuloksena. Myös osakunnissa tehtävä kotiseututyö oli kohdannut vastusta. Samaan aikaan Tallgrenin kiinnostus arkeologiaan heräsi uudelleen.
Maarian pappilassa varttunut Aarne Michaël Tallgren, eli A. M. tai Mikko Tallgren on yksi Suomen merkittävimmistä arkeologeista, sekä samalla suomalaisen kotiseutuajattelun perustajahahmoista. .
Nälänhätä, rutto ja isoviha ovat koetelleet Halisten kylän vanhoja maatiloja vuosisatojen varrella. Peltojen suuri isojako, omistajien vaihdokset ja viljelytapojen muutokset ovat muokanneet kylän kasvoja. Mutta ikiaikaiset tilat – Frantsi, Komonen ja Tätilä – ovat yhä paikoillaan.
