Kotiseutusivusto
Mikael Agricola -symposiumin seminaariosio keräsi noin 60 asiasta kiinnostunutta osallistujaa opistolle 11.3.2017. Tilaisuuden alustajat edustivat kukin eri tieteenalaansa. Yhteistä heille oli kiinnostus Agricolaa ja hänen elämäntyötään kohtaan. Seuraavassa on selostukset esitysten sisällöistä.
Koko lehti on luettavissa pdf – muodossa tästä.
Alustajakohtaiset äännitteet löytävät alta (voivat olla heikosti kuuluvia).
Tilaisuuden valmistelutyöt ovat nyt jo loppusuoralla. Kuvia seminaarin vaiheista löytyy tästä: Kuvasarja.
Pohjoismainen valtioliitto Kalmarin unioni (1397 – 1523) oli riitaisa. Kun unionin ja Tanskan kuningas Kristian II kruunattiin Tukholmassa 4.11.1520, sitä seurasi tapahtumat, joita kutsutaan Tukholman verilöylyksi. Suuri osa Ruotsin ylimmistä säätyläisistä mestattiin, mm. tulevan kuninkaan Kustaa Vaasan isä. Tämä johti Kustaa Vaasan johtamaan kapinaliikkeeseen. Sen päätteeksi Kustaa Vaasa valittiin Ruotsin kuninkaaksi Strängnäsissä kesäkuussa 1523 ja unioni purkautui lopullisesti.
Mikael Agricola (noin 1510 – 1557) eli aikana, jolloin maailma oli suurten murrosten kourissa. Johannes Gutenberg oli 1440-luvulla kehittänyt tehokkaan kirjapainotekniikan, jossa käytettiin yksittäisiä erillisiä kirjasimia. Kirjat yleistyivät ja vauhdittivat suuria muutoksia monella elämänalueella.
Turun Lausuntakerho ry:n lausujat tulkitsivat näytelmällisin keinoin Jaakko Haavion runoja. Ohjauksesta vastasivat Nina Erjossaari ja Anitra Bohman-Penttinen Ykkösryhmä ry:stä. Niilo Rantala tulkitsi Jaakko Haavion ja hänen veljensä P. Mustapään runoja omilla sävelmillään.
Tilaiuudessa oli läsnä noin 70 henkilöä. Tilaisuutta tuki Pyhän Henrikin säätiö. Järjestäjä kiittää kaikkia mukana olleitta ja tilaisuuden suunnittelijoita ja toteuttamisen mahdollistajia!
Tilaisuuden ohjelma on löytyy tästä: IlonMaassaOhjelma1
![_DSC1707[1]](http://www.koroinen.fi/artikkelit/wp-content/uploads/2016/06/DSC17071.jpg)
Avatessaan tilaisuuden Turun kristillisen opiston rehtori Tapani Rantala totesi, että hänen johtamaansa Turun kristillistä opistoa voisi hyvällä syyllä kutsua Jaakko Haavio opistoksi. Haavion vaikutus opiston toimintaan on ollut siksi merkittävä.
