TVT merkittävä vuokranantaja Halisten alueella. Yhtiö on Turun kaupungin kokonaan omistama ja Turun suurin vuokranantaja. Ohessa on koottu tietoa yhtiöstä. Tiedot perustuvat yhtiön 29.11.2013 pitämään lehdistötilaisuuden, jossa yhtiön toimitusjohtaja Teppo Forss kertoi yhtiöstään. KoroiSet – lehti oli tilaisuudessa mukana.
YLEISTÄ YHTIÖSTÄ
Yhtiöllä on kaikkiaan 11 000 asuntoa, joissa asuu yhteensä lähes 20 000 asukasta. Yhtiön asuntokanta on Turun kaikista asunnoista 10 prosenttia ja vuokra-asunnoista 25 prosenttia. Liikevaihto on noin 70 miljoonaa euroa vuodessa.
Yhtiön omistaja, eli Turun kaupunki odottaa yhtiöltä kohtuullista tuottoa sijoittamalleen pääomalle. Lisäksi kaupunki odottaa, että yhtiön osuus kaikista vuokra-asunnoista säilyy 5 prosenttiyksikön vaihteluvälin rajoissa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö hankkii keskimäärin noin 100 uutta asuntoa vuodessa.
Kaupungin lähtökohtana on, että yhtiö tuottaa uusia asuntoja ja luopuu vanhoista yleisiä taloudellisia suhdanteita tasaavasti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtiö tuottaa uusia asuntoja taloudellisesti vaikeina aikoina ja luopuu asunnoista erityisesti silloin, kun talous kukoistaa.
Yhtiö tarkoituksena on yleisellä tasolla vaikuttaa toimialueellaan asumisolosuhteita tasaavasti. Tämän mukaisesti pyritään siihen, että ihmisen asumisesta ei voisi päätellä, mikä on hänen yhteiskunnallinen asemansa. Yhtiö saa toiminnalleen tätä tarkoitusta varten Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuskelta (ARA) korko- ja ym. tukea, joka myös valvoo yhtiön toimintaa.
Tämän tarkoituksen tulisi ilmetä yhtiön toiminnassa käytännössä siinä, että asukkaat saavat hyvää asumisen laatua kohtuulliseen hintaan, asukkaat valitaan sosiaalisin perustein, asuinyhteisöjen toimivuuteen kiinnitetään huomiota, ja asukkaita kohdellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.
Ajatuksena on, että näin toimien yhtiön toiminta hyödyttää suoraan ja välillisesti alueensa sosiaalista kehitystä ja sitä kautta myös alueen elinkeinoelämää. Huono asuntotarjonta aiheuttaa tyytymättömyyttä, joka voi kärjistyessä johtaa mellakoihin.
Yhtiö soveltaa toiminnassaan lisäksi liiketoimintaperiaatteita ja kehittää omistajan varallisuutta ja huomioi hinnoittelussa toimintaan liittyvät riskit. Tähän on kaksi pääsyytä. Ensiksi yhtiön toimintaa voidaan verrata näin muihin alalla toimiviin. Toiseksi toimintaa on näin tältä pohjalta helpompi kehittää tehokkaammaksi. Yhtiö yhdistää näin toiminnassaan talousajattelun sosiaaliseen asumiseen.
Yhtiö on yleishyödyllinen, mikä tarkoittaa sitä, että yhtiö tuottaa yhteiskunnan kehittymisen kannalta arvokkaita asioita sääntöjen ja määräysten mukaisesti, turvaa toimintansa taloudellisesti ja tuottaa omistajilleen kohtuullisesti. Tämän yleisen hyödyn mittarina on se, missä määrin ihmiset haluavat muuttaa yhtiön asuntoihin.
ASUKKAISTA JA ASUKKAIDEN VALINNOISTA
Hakemuksia yhtiön vuokra-asuntoihin jätetään vuosittain noin 8000. Asukkaista vaihtuu vuodessa noin 20 – 25 %. Helsingissä vastaava luku on 10 % ja Oulussa 30 %. Etusijan saa hakija, jonka asema on syystä tai toisesta heikko, ja jolla on kiireellinen asumistarve. Asunnon saamisen edellytyksenä on, että asuntoa tarvitaan kotikäyttöön, asunnon hinta sopiva maksukykyyn nähden, hakijan asumis- maksuhistoria moitteeton ja hän käyttäytyy asiallisesti.
Kussakin asuinkohteessa tavoitteena on se, että sellaisia ihmisiä, jotka käyttäytyvät tavalla tai toisella selvästi muista poikkeavasti, voi olla mukana, mutta ei enempää kuin 2 – 3 prosenttia kaikista asukkaista. Äidinkielenään muuta kuin suomea ja ruotsia puhuvien määrän kriittisenä rajana yhtiö pitää 20 prosenttia. Yhtiön kokemus on se, että nämä ovat tietynlaisia yhteisöllisiä erilaisuuden sietorajoja.
Hakijoista joka kolmas saa meiltä asunnon. Tämä aiheuttaa välillä tyytymättömyyttä. Hakijoilla tärkeitä asioita ovat asunnon hinta, asunnon koko ja sijainti, sekä joukkoliikenneyhteydet. Huoneiston kunto, laatu ja turvallisuus sekä asuinyhteisö kokonaisuudessaan ovat myös tärkeitä asioita. Yhtiö korostaa sitä, että asunnon hakijan odotukset huoneistosta eivät saa liikaa poiketa niistä kokemuksista, mitä hän sitten asunnossa asuessaan saa. Poikkeamat huonompaan suuntaan merkitsevät tyytymätöntä asukasta.
Asukkaiden valinta on vaikea prosessi. Prosessia pyritään helpottamaan sillä, että asiakasta pyritään kunnioittamaan ja välttämään sitä, että hän voisi kokea tulleensa syrjityksi. Arviot hakijasta perustuvat aina kahden hengen havaintoja. Valintaprosessia tulee helpottamaan se, että ARA on tekemässä opasta asukkaiden valintaan asuntovalintaopasta.
Yhtiön toimitusjohtaja Teppo Forss korostaa sitä, että heille ei tärkeintä olla oikeassa. Jos osoittautuu, että yhtiö on toiminut väärin, yhtiö on valmis muutokseen. Tärkeää on myös huomata, että yritys ei ole viranomainen. Forss korostaa myös sitä, että aggressiivinen käyttäytyminen voi olla hätähuuto yksilön vaikeasta tilanteesta, eikä se ole aina näin tarkoituksellista pahantuottamista.
Asukkailla on lainmukainen oikeus osallistua asumista koskevaa päätöksentekoon. Ongelmia tuottaa Forsin mukaan se, että asukkailla on usein intoa enemmän kuin tietoa. Yhtiössä on kuitenkin onnistuttu kehittämään hyvä toimintamalli. Vuoropuhelu on merkittävä. Asukkaita kuunnellaan. Jos näkemykset täysin ristissä, yhtiö ei vie asioita eteenpäin väkisin. Forss huomauttaa, että muutama yksittäinen henkilö voi olla hyvinkin äänekäs. Mutta ennen johtopäätöksiä on hyvä selvittää, ketä hän edustaa ja minkälaisesta asiasta kulloinkin on kysymys.
Yhtiön asukkaista yksi kolmasosa elää avun varassa. Asukasneuvonta on yhtiön toiminnasta keskeistä. Ongelmat pyritään ratkaista asumista koskevat ongelmat asukkaan kotona, eikä siirtää niin yhteiskunnan muun toiminnan piiriin. Yhtiö ei sovittele naapuruston välisiä riitoja. Pyrkimyksenä on asukkaisiin nähden oikeudenmukainen kohtelu. Yleishyödyllisen tavoitteen saavuttamisen kannalta tärkeä on myös se, että asukkaat kokevat kotinsa ja asuinyhteisönsä turvalliseksi.
Yhtiön toiminta-ajatuksena on Forssin mukaan se, että toimintaa on kehitettävä pitkäjännitteisellä, kestävällä ja turvallisella toiminnalla. Viestintä on tässä suhteessa avainasemassa. Siinä on pyrittävä asialliseen, kunnioittavaan, asioihin perehtyvään ja asukkaiden turvallisuuden tunnetta vahvistavaan tapaan. Kehittäminen on tapahduttava tasapainossa ympäristön kanssa sellaisella ajatuksella, että jatkossa asiat hoituvat taas paremmin.
Timo Leinonen