{"id":3927,"date":"2026-10-20T21:11:32","date_gmt":"2026-10-20T18:11:32","guid":{"rendered":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/?page_id=3927"},"modified":"2026-10-20T21:28:23","modified_gmt":"2026-10-20T18:28:23","slug":"tmi-sovittelu-timo-leinonen","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/tmi-sovittelu-timo-leinonen\/","title":{"rendered":"Tmi Sovittelu. Timo Leinonen"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Runoutta ja filosofiaa esityksin\u00e4, \u00e4\u00e4nittein\u00e4 ja tekstein\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\n

Edgar Allan Poe: Korppi,
oikealla Jaakko Finno: Rikkaan miehen pojan h\u00e4\u00e4t<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n<\/div>
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Vanhaa runoutta nykyihmisille <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tavoitteeni on her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kirjallisuuden ja runouden klassikot eloon esityksiss\u00e4ni. Tarjoan t\u00e4lt\u00e4 pohjalta kirjastoille, seurakunnille ja muille yhteis\u00f6ille monologeja runoesityksin\u00e4 menneen ajan ajattelijoiden teksteist\u00e4 roomalaisesta Lucretius Caruksesta<\/strong> (110 – 55 eaa) suomenkielisen virsirunouden is\u00e4\u00e4n Jaakko Finnoon <\/strong>(noin 1540 – 1588) ja h\u00e4nest\u00e4 edelleen John Keatsiin <\/strong>(1795 – 1821), Aleksis Kiveen<\/strong>, Kaarlo Kramsuun<\/strong>, Edgar Allan Poeen<\/strong>, J. L. Runebergiin<\/strong> ja Volter Kilpeen<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Esityskielen\u00e4 on suomi. Vieraskieliset alkuper\u00e4istekstit olen itse suomentanut. Esityksiin kuuluvat lyhyet johdannot ja v\u00e4lipuheet sek\u00e4 mahdollisuus yhteiseen keskusteluun. Olen jakanut esitysrepertuaarini runot viiteen teemaan seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n

I. Lucretius \u2013 Maailman ja el\u00e4m\u00e4n synty<\/h2>\n\n\n\n

Mist\u00e4 maailma ja el\u00e4m\u00e4 ovat syntyneet, ja mik\u00e4 on ihmisen paikka luonnossa?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Roomalainen filosofirunoilija Lucretius etsii selityksi\u00e4 luonnon ilmi\u00f6ille, el\u00e4m\u00e4n synnylle ja ihmisten yhteisel\u00e4m\u00e4n kehittymiselle. H\u00e4nen runoutensa yhdist\u00e4\u00e4 maailman ihmettelyn ja pyrkimyksen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 j\u00e4rjen avulla.<\/p>\n\n\n\n

Esitys perustuu suomentamani Maailman ja el\u00e4m\u00e4n synty<\/em> -teoksen katkelmiin. Ne avaavat keskustelua luonnosta, ihmisest\u00e4 sek\u00e4 tiedon ja uskomusten suhteesta.<\/p>\n\n\n\n

Kuuntele n\u00e4ytteet<\/strong>: Johdattelua \u2013 filosofian ylistys (4:45)<\/a> ja Maailman synty (5:26)<\/a><\/p>\n\n\n\n

II. Keats ja Kivi<\/h2>\n\n\n\n

Luonnon kauneutta, kaipuuta ja mielen liikkeit\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

John Keatsin ja Aleksis Kiven tekstit kohtaavat esityksess\u00e4ni. Kivi on minulle kuin Suomen Keats: heid\u00e4n rinnastamisensa kutsuu kuuntelemaan, millaisia yhteyksi\u00e4 kuulija l\u00f6yt\u00e4\u00e4 heid\u00e4n runollisista maailmoistaan.<\/p>\n\n\n\n

Keatsilta ohjelmaan voidaan valita Oodi syksylle<\/em>, Oodi saamattomuudelle<\/em>, Oodi alakulolle<\/em> ja Oodi kreikkalaiselle uurnalle<\/em> sek\u00e4 katkelmia Endymion<\/em>-runoelmasta. Kivelt\u00e4 mukana on Seitsem\u00e4st\u00e4 veljeksest\u00e4<\/em> poimittu Uljas Ilves<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Kuuntele n\u00e4ytteet<\/strong>:John Keats: Oodi syksylle<\/a> ja Aleksis Kivi: Uljas Ilves (5:56)<\/a> <\/p>\n\n\n\n

III. Korppi ja Maaherra<\/h2>\n\n\n\n

Ihminen koetuksella: surua, uhmaa ja oikeudentuntoa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Edgar Allan Poen Korppi<\/em>, Kaarlo Kramsun Ilkka<\/em> ja J. L. Runebergin Maaherra Wibelius<\/em> n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ihmisen erilaisten koettelemusten keskell\u00e4. Menetyksen suru, vastarinta ja oikeuden puolustaminen saavat kukin oman \u00e4\u00e4nens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Olen paneutunut erityisesti n\u00e4iden tekstien tulkitsemiseen. Lyhyet johdannot ja v\u00e4lipuheet avaavat niiden maailmaa ja yhdist\u00e4v\u00e4t ne kysymykseen siit\u00e4, mit\u00e4 ihminen tuntee, tekee ja puolustaa vaikeassa tilanteessa.<\/p>\n\n\n\n

Kuuntele n\u00e4ytteet:<\/strong> Maaherra neuvottelee<\/a><\/p>\n\n\n\n

IV. Volter Kilpi \u2013 Piipun valinnasta el\u00e4m\u00e4n kysymyksiin<\/h2>\n\n\n\n

Mit\u00e4 pienet arkiset tilanteet paljastavat ihmisest\u00e4?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Alastalon salissa<\/em> -teoksen Piipun valinnassa arkinen ratkaisu kasvaa itsetunnon, kilpailun ja oman arvon pohdinnaksi. Kilven huumorissa kuulija voi tunnistaa my\u00f6s itsens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suljetuilla porteilla<\/em> -kokoelman tekstit laajentavat n\u00e4k\u00f6kulmaa ihmisen tietoon, uskoon ja ymm\u00e4rryksen rajoihin. Kokonaisuus kulkee arkisesta ihmiskuvauksesta suuriin el\u00e4m\u00e4nkysymyksiin.<\/p>\n\n\n\n

V. Jaakko Finno \u2013 Vanhojen virsien ihmis\u00e4\u00e4ni<\/h2>\n\n\n\n

Miten 1500-luvun virsien kieli ja ajatusmaailma avautuvat nykykuulijalle?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Finnon virsitekstit saavat monologiesityksiss\u00e4 puhutun \u00e4\u00e4nen. Huomio kohdistuu sanoihin: millaisia huolia, toiveita, el\u00e4m\u00e4nohjeita ja uskon kysymyksi\u00e4 ne v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t?<\/p>\n\n\n\n

Lyhyet johdannot avaavat tekstien historiallista taustaa. Yhdess\u00e4 voidaan pohtia, mik\u00e4 niiden maailmassa tuntuu vieraalta ja mik\u00e4 yh\u00e4 tutulta.<\/p>\n\n\n\n

Kuuntele n\u00e4ytteet: <\/strong>Rikkaan miehen pojan h\u00e4\u00e4t<\/a> ja Kymmenen k\u00e4sky\u00e4 Jacobus Finnon tapaan<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kirjastoille ja tapahtumien j\u00e4rjest\u00e4jille<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Kokonaisuus rakentuu p\u00e4\u00e4osin \u00e4\u00e4neen luetuista katkelmista ja niit\u00e4 avaavista johdannoista. Tekstit antavat l\u00e4ht\u00f6kohtia yhteiseen keskusteluun runoilijoista, luonnosta, ihmisen el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja tavastamme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 maailmaa. Ohjelman j\u00e4rjestys ja yhdist\u00e4v\u00e4t v\u00e4lipuheet suunnitellaan valitun kokonaisuuden mukaan. Tekstej\u00e4 voidaan harkita my\u00f6s osaksi tilaajan kanssa sovittavaa ohjelmaa. Esityksen j\u00e4lkeen toivon yhteist\u00e4 keskustelua runojen her\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 ajatuksista ja kokemuksista. Kuulijan ei tarvitse tuntea teoksia ennest\u00e4\u00e4n: l\u00e4ht\u00f6kohtana voivat olla yht\u00e4 hyvin tekstin her\u00e4tt\u00e4m\u00e4 tunne, kysymys tai oma kokemus.<\/p>\n\n\n\n

Esitykset on tarkoitettu aikuisyleis\u00f6lle. Esityksen kesto on yleens\u00e4 noin 30\u201340 minuuttia, mink\u00e4 lis\u00e4ksi keskustelulle voidaan varata 20\u201330 minuuttia. Sis\u00e4lt\u00f6 ja kokonaiskesto sovitaan tilaajan kanssa. Toiminta-alueena on Turku ja sen l\u00e4hiseutu, esim. Kaarina, Salo, Lieto ja Pori. Muista paikkakunnista voidaan sopia erikseen. Esityksen sis\u00e4lt\u00f6, ajankohta, palkkio, matkakulut ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n j\u00e4rjestelyt sovitaan tilauksen yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ota yhteytt\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Suunnitteletko kirjallisuusiltaa tai keskustelutilaisuutta? Kerro toivomastasi aiheesta, paikasta ja ajankohdasta, niin voimme suunnitella sopivan kokonaisuuden.

Sovittelu. Timo Leinonen
Timo Leinonen
puh. 040 7425 061
timo.a.leinonen(at)gmail.com<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Runoutta ja filosofiaa esityksin\u00e4, \u00e4\u00e4nittein\u00e4 ja tekstein\u00e4 Vanhaa runoutta nykyihmisille Tavoitteeni on her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kirjallisuuden ja runouden klassikot eloon esityksiss\u00e4ni. Tarjoan t\u00e4lt\u00e4 pohjalta kirjastoille, seurakunnille ja muille yhteis\u00f6ille monologeja runoesityksin\u00e4 menneen ajan ajattelijoiden teksteist\u00e4 roomalaisesta Lucretius Caruksesta (110 – 55 eaa) suomenkielisen virsirunouden is\u00e4\u00e4n Jaakko Finnoon (noin 1540 – 1588) ja h\u00e4nest\u00e4 edelleen John Keatsiin (1795 … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-3927","page","type-page","status-publish"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3927","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3927"}],"version-history":[{"count":44,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3927\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3990,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3927\/revisions\/3990"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3927"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}