{"id":1115,"date":"2020-11-23T13:05:04","date_gmt":"2020-11-23T11:05:04","guid":{"rendered":"http:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/?p=1115"},"modified":"2021-11-01T18:19:11","modified_gmt":"2021-11-01T16:19:11","slug":"kokemuksia-yrjo-jylhan-runoudesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/kokemuksia-yrjo-jylhan-runoudesta\/","title":{"rendered":"Kokemuksia Yrj\u00f6 Jylh\u00e4n runoudesta"},"content":{"rendered":"\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/Kuva1.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-1116\" width=\"251\" height=\"212\" srcset=\"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/Kuva1.png 502w, https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/Kuva1-300x253.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 251px) 100vw, 251px\" \/><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Turun Lausuntakerho ry:n tuottama runo- musiikkiesityksen KAIVO ensi esitys oli 27.9.2020 Martin kirkossa. Esitys oli vaikuttava. Seuraavassa kaksiosaisessa artikkelissa sivulla esitell\u00e4\u00e4n yhden katsojan, Irmeli Helinin ja sen j\u00e4lkeen yhden esitt\u00e4j\u00e4n, Timo Leinosen kokemuksia ja ajatuksia heid\u00e4n itsens\u00e4 kertomina. <\/p>\n\n\n\n<p>Esityksen perustana on Lasse Vahtolan k\u00e4sikirjoitus Jylh\u00e4n Talvisotaan liittyv\u00e4st\u00e4 <em>Kiirastuli<\/em> -runokokoelmasta. Esityksen ohjaaja ja kertoja Maaret Per\u00e4l\u00e4 on muokannut k\u00e4sikirjoitusta uudistaen runojen esitysj\u00e4rjestyst\u00e4 ja lis\u00e4ten muutaman runon Jylh\u00e4n muusta tuotannosta. <\/p>\n\n\n\n<p>Musiikista ja lauluista vastasi The Blond Aleksandra, eli Auni Franti, Varpu Ruohonen ja Lasse Vahtola. Lausujina olivat Timo Leinonen, Matti Pennanen, ja Reijo Virtanen.<\/p>\n\n\n\n<!--more-->\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Katsoja, Irmeli Helin kertoo kokemuksiaan<\/h2>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/TurunLinnanKirkonEsitysAnttiKev\u00e4tlahti.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1122\" srcset=\"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/TurunLinnanKirkonEsitysAnttiKev\u00e4tlahti.jpg 640w, https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/TurunLinnanKirkonEsitysAnttiKev\u00e4tlahti-300x169.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><figcaption>Turun linnan kirkon 15.11. 2020 esityksen p\u00e4\u00e4t\u00f6s. Kuva: Antti Kev\u00e4tlahti<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n artikkelin kirjoittajat puolestaan ovat Jatkosodan p\u00e4\u00e4tt\u00e4neen aselevon syksyll\u00e4 syntyneit\u00e4. Kummallakaan ei n\u00e4in ole omakohtaisia muistoja sodasta. Tunnelmia ja kertomuksia he sen sijaan ovat lapsuudessaan aistineet ja kuunnelleet, kun aikuiset ovat puhuneet muistoistaan ja kokemuksistaan. <\/p>\n\n\n\n<p>Ne ovat j\u00e4tt\u00e4neet syvi\u00e4 j\u00e4lki\u00e4 sek\u00e4 heihin ett\u00e4 kenties suurimpaan osaan ensi-illan kuulijoista. Toinen meist\u00e4 on my\u00f6s kirjoittanut lyhyen mutta tyhjent\u00e4v\u00e4n el\u00e4m\u00e4kerran <a href=\"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/Jylh\u00e4Kirjoitus1_1.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Yrj\u00f6 Jylh\u00e4st\u00e4<\/a>. Omakohtaiseksi runot ja Karjalan kannaksen maisemat tekee h\u00e4nen oman enonsa kaatuminen Talvisodassa l\u00e4hell\u00e4 Taipaleenjokea.<\/p>\n\n\n\n<p>Yrj\u00f6 Jylh\u00e4 oli paitsi runoilija, my\u00f6s toimittaja ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4. Talvisodassa h\u00e4n toimi 250 soinilaisen miehen komppaniap\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 ja menetti heist\u00e4 monta Taipaleenjoen taisteluissa, mutta s\u00e4ilyi itse hengiss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>Sodan kauhut ja k\u00e4rsimykset velvoittivat h\u00e4net kuitenkin v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n suurelle yleis\u00f6lle viesti taisteluissa mukana olleilta, kent\u00e4lle j\u00e4\u00e4neilt\u00e4 ja sodan kauhuista selvinneilt\u00e4 mutta niiden muistoista tuskin koskaan irti p\u00e4\u00e4sseilt\u00e4 (Leinonen 2020: 3, 8).<\/p>\n\n\n\n<p>Turun Lausuntakerhon esitys oli vahvaa ja vaikuttavaa Jylh\u00e4n tulkintaa, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sodasta kumpuavaa tuskaa, ahdistusta ja toivottomuutta, vaan my\u00f6s nykyihmisen tunteiden tuomista esiin vaikkapa t\u00e4n\u00e4 pandemian aikana, jolloin ihmismieli v\u00e4kisinkin synkistyy, ja pelko l\u00e4hip\u00e4ivist\u00e4 py\u00f6rii kaiken aikaa ajatuksissa. <\/p>\n\n\n\n<p>Meille nykyp\u00e4iv\u00e4n vitsausta vastaan sotiville Jylh\u00e4n teksti avautuu vahvana, eik\u00e4 sit\u00e4 kenties olisi voinut synty\u00e4k\u00e4\u00e4n ilman voimakkaita tunnekokemuksia, joihin Jylh\u00e4 itse j\u00e4i tavallaan kiinni, mutta joihin ei t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4k\u00e4\u00e4n ole vaikea samaistua. Se meid\u00e4n on avoimesti my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4. Sit\u00e4 vastoin viel\u00e4 parikymment\u00e4 vuotta sitten t\u00e4llaiset tunteet olisivat vaikuttaneet jopa aikansa el\u00e4neilt\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>Lausuntakerhon esityksen kokonaisuus, runon, kertomuksen ja musiikin etenev\u00e4 vuoropuhelu kosketti pandemian keskell\u00e4 sinnittelevi\u00e4 ihmisi\u00e4, joille pienikin rajoitus saattaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tuntua suurelta \u2013 kunnes sit\u00e4 vertaa sota-ajan k\u00e4rsimyksiin ja menetyksiin niin sotatantereella kuin kotirintamallakin. <\/p>\n\n\n\n<p>Nainen kertojana, miehet lausujina, naiset laulajina ja lopuksi yhdess\u00e4 laulettu virsi loivat tilanteeseen j\u00e4nnitteen, joka n\u00e4kyi niin kuulijoiden kuin esiintyjienkin kasvoilta ja olemuksesta.&nbsp;&nbsp;<em>\u00c4iti ja poika<\/em>&nbsp;ja loppuvirsi, joka kuvaa ik\u00e4\u00e4n kuin ennalta aavistetun kohtalon nostamia tunteita juuri ennen korsun tuhonnutta t\u00e4ysosumaa, kostuttivat kaikkien kirkossa olleiden silm\u00e4t.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>\u201dSana rauha ja kuolleet rauhan sai\u201d tai \u201dKuka vois t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuolla, t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 maaliskuun\u201d\u2026 ovat ensimm\u00e4isi\u00e4 s\u00e4keit\u00e4 Jylh\u00e4n runoista, jotka tulivat valituiksi Lausuntakerhon esityksiin. Ne ovat v\u00e4kevi\u00e4 tuntemuksia, kuten&nbsp;<em>Kaivo<\/em>-runon s\u00e4keist\u00f6jen ja lopun s\u00e4e \u201dveljet, vesitilkka tuokaa \u2013 \u201d, kerta kerralta hiljaisemmin kuulunut, lopulta pelkk\u00e4 kuiskaus lausujan vapisevilta huulilta.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Irmeli Helin FT, professori (emer.), Turku<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00c4HDE:<br>Leinonen, Timo 2020: Yrj\u00f6 Jylh\u00e4. <a href=\"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/yrjo-jylha-taipaleenjoen-runoilija\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Runoilijan muotokuva<\/a>. Turku. timo.a.leinonen@gmail.com<\/p>\n\n\n\n<p>Esitt\u00e4j\u00e4n, Timo Leinosen tuntemukset l\u00f6ytyv\u00e4t sivulta 2.<\/p>\n\n\n\n<!--nextpage-->\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Runojen esitt\u00e4j\u00e4, Timo Leinosen tilitt\u00e4\u00e4 tuntojaan <\/h2>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"640\" src=\"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/Omakuva_3-2020.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1149\" srcset=\"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/Omakuva_3-2020.jpg 640w, https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/Omakuva_3-2020-300x300.jpg 300w, https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/Omakuva_3-2020-150x150.jpg 150w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><figcaption>Kirjoittaja Jylh\u00e4n runojen tunnelmissa 15.11.2020. Kuva: Antti K\u00e4v\u00e4tlahti<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Timo Leinonen kertoo:<\/h3>\n\n\n\n<p>Olen vierastanut Jylh\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 osin siksi, ett\u00e4 aloitin oppikoulunk\u00e4yntini syksyll\u00e4 1956 Turun Lyseossa l\u00e4hell\u00e4 Priman taloa torin kulmassa, jossa Jylh\u00e4 p\u00e4\u00e4tti p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 oman k\u00e4tens\u00e4 kautta samaisen vuoden viimeisin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4. Turun Lyseo oli siihen aikaan opettajien auskultointikoulu. <\/p>\n\n\n\n<p>Kirjailija Sampo Haahtela (1908 \u2013 1993) opetti meille suomen kielt\u00e4 ja kirjallisuutta, ja auskultoivien opettajien joukkoon kuului ainakin yksi Turun kirjallisuuspiireiss\u00e4 hyvin tunnetuista Hiiskun sisaruksista. V. A. Koskenniemen (1885 \u2013 1962) kulttuuriasunto Atrium-talossa Yliopistonkadulla ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut kaukana koulusta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Syyst\u00e4 tai toisesta n\u00e4m\u00e4 seikat vaikuttivat minuun niin, ett\u00e4 halusin ottaa et\u00e4isyytt\u00e4 niin Jylh\u00e4\u00e4n ja h\u00e4nen runouteensa kuin my\u00f6s kirjallisuuteen yleens\u00e4. Kaikki n\u00e4m\u00e4 tuntuivat liian synkilt\u00e4 ja toivottomilta asioilta. <\/p>\n\n\n\n<p>Turun Lyseo edusti silloin korostetusti luonnontieteellist\u00e4 ja matemaattista opetussuuntausta, ainakin halusin n\u00e4hd\u00e4 asian niin. N\u00e4m\u00e4 edustivat mieless\u00e4ni asioita, jotka edustivat konkreettista maailmaa ja tulevaisuuden uskoa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ajatusmaailmani muuttui, kun tutustuin Suomen ilmaisutaiteen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n vaikuttajaan Kaarlo Marjasen (1899 \u2013 1984) persoonaan ja h\u00e4nen ajatuksiinsa. <\/p>\n\n\n\n<p>Olin nimitt\u00e4in vuonna 2013 mukana valmistelemassa Kaarlo Marjanen symposiumia kotiseutuyhdistyksemme puolesta. Minua puhutteli erityisen voimakkaasti Marjasen ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 runouden kieli on vain v\u00e4line, ja ett\u00e4 runoudessa ja lausunnassa olennaista on kyky tuntemusten ja tunteiden ilmaisemiseen. <\/p>\n\n\n\n<p>Samoin minua puhutteli ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 taiteessa tulee aina tavoitella jotakin yleisinhimillist\u00e4; sellaista, joka ylitt\u00e4\u00e4 tavanomaiset hallinnolliset rajat.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kun tutustuin ensi kertaa Yrj\u00f6 Jylh\u00e4n&nbsp;<em>Hyv\u00e4sti Kirvesm\u00e4ki<\/em>&nbsp;-runoon Jylh\u00e4-ty\u00f6ryhm\u00e4mme aloittaessa esityksemme valmistelun ohjaaja Maaret Per\u00e4l\u00e4n johdolla, n\u00e4m\u00e4 Marjasen esitt\u00e4m\u00e4t ajatukset palautuivat voimakkaasti mieleeni. <\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 mieleen palautuma pakotti minut tutustumaan Yrj\u00f6 Jylh\u00e4n persoonaan ja h\u00e4nen runouteensa. Kirjallisena tuotoksena t\u00e4st\u00e4 perehtymisest\u00e4 oli teokseni&nbsp;<em>Yrj\u00f6 Jylh\u00e4 \u2013 runoilijan muotokuva&nbsp;<\/em>(2020).<\/p>\n\n\n\n<p>Kun opiskelin&nbsp;<em>Hyv\u00e4sti Kirvesm\u00e4ki<\/em>&nbsp;-runoa toistamalla sit\u00e4 harjoitteluvaiheessa lukemattomia kertoja, k\u00e4sitykseni vahvistui entisest\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 runo perustuu todella voimakkaaseen henkil\u00f6kohtaiseen kokemukseen. <\/p>\n\n\n\n<p>Runoilijan on ollut ik\u00e4\u00e4n kuin pakko j\u00e4sent\u00e4\u00e4 kokemuksensa sanoiksi. Sanat ovat kuin poikkeuksellisen voimakkaan tunnelatauksen valikoimat. Itse ymm\u00e4rsin sanojen ilmaiseman tunnelatauksen omien kokemusteni kautta. <\/p>\n\n\n\n<p>Ne toivat mieleen erityisesti vakavan liikenneonnettomuuden j\u00e4lkeisen hiljaisuuden, kuvitelman Syyrian pommitusten j\u00e4lkeisen tunnelmasta ja hy\u00f6kk\u00e4ysten j\u00e4lkeisen hiljaisuuden, joka on kuvattu \u00c5ke Lindmanin elokuvassa&nbsp;<em>Etulinjan edess\u00e4<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 oli yhden runon synnytt\u00e4m\u00e4 tuntemus esitt\u00e4j\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Katsojissa tuntemukset ovat varmasti jokaiselle toisenlaiset kunkin omasta kokemusmaailmasta riippuen. Ilmaisevathan Jylh\u00e4n runotkin omanlaisiaan ainutkertaisia tuntemuksia. <\/p>\n\n\n\n<p>Minulla itsell\u00e4ni oli jo heti aluksi onnea siin\u00e4, ett\u00e4 sain lausuttavakseni runoja, joiden saatoin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kuvastavan Jylh\u00e4n omia sis\u00e4isi\u00e4 ja yksil\u00f6llisi\u00e4 tuntemuksia. Yleens\u00e4 Jylh\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n nimenomaan&nbsp;<em>Kiirastuli&nbsp;<\/em>-kokoelman vuoksi kansakunnan kollektiivisten tunteiden tulkkina Talvisodan ankarassa kurimuksessa ja sen yli kest\u00e4misess\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Leinonen, OTL, DI, Turku<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Jylh\u00e4n runoilijakuvasta lis\u00e4tietoja:<\/h4>\n\n\n\n<p>Leinonen, Timo 2020: Yrj\u00f6 Jylh\u00e4. <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/yrjo-jylha-taipaleenjoen-runoilija\/\" target=\"_blank\">Runoilijan muotokuva<\/a>. Turku. timo.a.leinonen@gmail.com<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Turun Lausuntakerho ry:n tuottama runo- musiikkiesityksen KAIVO ensi esitys oli 27.9.2020 Martin kirkossa. Esitys oli vaikuttava. Seuraavassa kaksiosaisessa artikkelissa sivulla esitell\u00e4\u00e4n yhden katsojan, Irmeli Helinin ja sen j\u00e4lkeen yhden esitt\u00e4j\u00e4n, Timo Leinosen kokemuksia ja ajatuksia heid\u00e4n itsens\u00e4 kertomina. Esityksen perustana on Lasse Vahtolan k\u00e4sikirjoitus Jylh\u00e4n Talvisotaan liittyv\u00e4st\u00e4 Kiirastuli -runokokoelmasta. Esityksen ohjaaja ja kertoja Maaret Per\u00e4l\u00e4 &#8230; <a title=\"Kokemuksia Yrj\u00f6 Jylh\u00e4n runoudesta\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/kokemuksia-yrjo-jylhan-runoudesta\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Kokemuksia Yrj\u00f6 Jylh\u00e4n runoudesta\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1117,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[52],"tags":[63,37,62,51],"class_list":["post-1115","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-runous","tag-kiirastuli","tag-runous","tag-talvisota","tag-yrjo-jylha"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1115","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1115"}],"version-history":[{"count":31,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1115\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1452,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1115\/revisions\/1452"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1117"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1115"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1115"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1115"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}