{"id":1373,"date":"2021-08-21T19:23:07","date_gmt":"2021-08-21T16:23:07","guid":{"rendered":"http:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/?p=1373"},"modified":"2021-08-21T20:38:11","modified_gmt":"2021-08-21T17:38:11","slug":"musiikin-luomisesta-endymion-runoelmaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/musiikin-luomisesta-endymion-runoelmaan\/","title":{"rendered":"Musiikin luomisesta Endymion-runoelmaan"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Anthony Johnson<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Endymion-ryhm\u00e4n muusikko englannin kielen ja kirjallisuuden professori Anthony Johnson kertoo musiikin luomisty\u00f6st\u00e4\u00e4n runoelmaan<\/h3>\n\n\n\n

John Keatsin Endymion<\/em>-teos (1818) \u2013 miss\u00e4 kuun jumalatar rakastuu paimenkuningas Endymioniin \u2013 on el\u00e4v\u00e4runoelma unelmista unelmissa. Se on osaksi tutkimista siit\u00e4, mitk\u00e4 tekij\u00e4t yhdist\u00e4v\u00e4t ja mitk\u00e4 taas erottavat ihmisen n\u00e4enn\u00e4isen todellisuuden h\u00e4nen mielikuvitusmaailmastaan. <\/p>\n\n\n\n

Mutta ennen kaikkea runoelma on n\u00e4iden ihmisen kahden maailman harmonista rinnakkaiselon juhlaa ja yhteisty\u00f6t\u00e4 n\u00e4iden maailmojen v\u00e4lill\u00e4. Keats oli hyvin tietoinen n\u00e4iden maailmojen yhteyksist\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n oli sek\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ett\u00e4 runoilija. <\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n

\"\"
Kuvakaappaus Prologista Halisten Virnam\u00e4ell\u00e4 7.6.2021<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kun pohdin haastetta luoda musiikkitaustaa lausuntaryhm\u00e4lle Timo Leinosen suomentamalle Endymion-runoelman esitykselle, tulin tulokseen, ett\u00e4 runotekstit tulisi asettaa sarjaan toinen toisiinsa sis\u00e4kk\u00e4in sopiviin laatikoihin suurimmasta pienimp\u00e4\u00e4n eli ns. kiinalaisiin laatikoihin, joista jokainen yhdist\u00e4\u00e4 eri tavalla mielikuvitusta ja logiikkaa.  <\/p>\n\n\n\n

Uloimpaan, suurimpaan laatikkoon valitsin muinaiskreikkalaisen astrologisen planeettakartan n\u00e4k\u00f6kulman pohjautuen Keatsin syntym\u00e4aikaan 31.10.1795. Kartta koostuu 12 talosta, joiden sis\u00e4ll\u00f6iksi valitsin 12 erilaista l\u00e4nsimaista s\u00e4velm\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 loi Endymion-teeman, jota voi toistaa eri muodossa l\u00e4pi koko esityksen. Koska kuun jumalatar Selena\/Cynthia rakastaa Endymonia, samat musiikilliset intervallit loivat kuun teeman (enimm\u00e4kseen harmoniassa edellisen kanssa), mik\u00e4 sulautui Endymion-teemaan kaukaisuudessa. <\/p>\n\n\n\n

Runoelman maailmassa on p\u00e4\u00e4osassa intensiivinen aineellisuus, jota ohjaa Keatsin mielikuvat aistihavainnoista pienimmist\u00e4kin yksityiskohdista suuriin kuvitelmiin runoelman p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4 panteistisess\u00e4 paimenmaailmassa.  <\/p>\n\n\n\n

Ei liene mik\u00e4\u00e4n yll\u00e4tys, ett\u00e4 musiikki koostuu enimm\u00e4kseen brittil\u00e4is\/kelttil\u00e4isest\u00e4 kansanmusiikkiperinteest\u00e4, erityisesti musiikista, jonka muistan nuoruudestani. Ajasta, jolloin jopa lyhyen ajan olin paimenenakin. <\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ihin kuuluu kappaleet kuten esimerkiksi \u201dThe Shearing\u2019s Not for You\u201d (alias \u2018Kelvingrove\u2019). Laulu erilaisine versioineen – toiset katkeria, toiset taas my\u00f6nteisi\u00e4 \u2013 kuuluu paimenlaulujen ankarasti kilpailtujen suosikkilaulujen k\u00e4rkeen. S\u00e4velm\u00e4 ilmestyy my\u00f6s er\u00e4\u00e4ss\u00e4 esityksen kohdassa jig-tanssina.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s toinen tanssis\u00e4velm\u00e4 on esityksess\u00e4, kuten \u201dOld Noll\u00b4s Jig\u201d (vanhalle papille) ja \u201dThe Linden Tree\u201d, jotka molemmat ovat per\u00e4isin 1700-luvun muinaistanssien kokoelmista. Kaikki n\u00e4m\u00e4 kiinalaisten laatikot sekoittuvat ja lomittuvat Keatsin ylistyslaulussa Pan-jumalalle, jota Keatsin aikalainen runoilija William Wordsworth<\/em>erityisesti aikoinaan kiitti ja joka on samalla koko I kirjan ja siihen perustuvan esityksen keskipiste. <\/p>\n\n\n\n

Anthony Johnsonin alkuper\u00e4isest\u00e4 tekstist\u00e4  suomentanut Timo Leinonen<\/p>\n\n\n\n

Johnsonin alkuper\u00e4inen kirjoitus l\u00f6ytyy t\u00e4st\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Endymion-ryhm\u00e4n muusikko englannin kielen ja kirjallisuuden professori Anthony Johnson kertoo musiikin luomisty\u00f6st\u00e4\u00e4n runoelmaan John Keatsin Endymion-teos (1818) \u2013 miss\u00e4 kuun jumalatar rakastuu paimenkuningas Endymioniin \u2013 on el\u00e4v\u00e4runoelma unelmista unelmissa. Se on osaksi tutkimista siit\u00e4, mitk\u00e4 tekij\u00e4t yhdist\u00e4v\u00e4t ja mitk\u00e4 taas erottavat ihmisen n\u00e4enn\u00e4isen todellisuuden h\u00e4nen mielikuvitusmaailmastaan.  Mutta ennen kaikkea runoelma on n\u00e4iden ihmisen kahden maailman harmonista rinnakkaiselon juhlaa ja yhteisty\u00f6t\u00e4 n\u00e4iden maailmojen v\u00e4lill\u00e4. Keats oli hyvin … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1196,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[64,52],"tags":[50,53,65,66,37],"class_list":["post-1373","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-endymion","category-runous","tag-anthony-johnson","tag-endymion","tag-musiikki","tag-prologi","tag-runous"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1373","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1373"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1373\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1383,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1373\/revisions\/1383"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1196"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1373"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1373"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1373"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}