{"id":1454,"date":"2022-02-02T16:29:29","date_gmt":"2022-02-02T14:29:29","guid":{"rendered":"http:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/?p=1454"},"modified":"2022-02-02T16:48:48","modified_gmt":"2022-02-02T14:48:48","slug":"endymion-john-keatsin-mukaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/endymion-john-keatsin-mukaan\/","title":{"rendered":"ENDYMION JOHN KEATSIN MUKAAN"},"content":{"rendered":"\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/EndymionKansi.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1456\" width=\"446\" height=\"632\" srcset=\"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/EndymionKansi.jpg 595w, https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/EndymionKansi-212x300.jpg 212w\" sizes=\"auto, (max-width: 446px) 100vw, 446px\" \/><\/figure><\/div>\n\n\n\n<h4 class=\"has-text-align-center wp-block-heading\"><span class=\"has-inline-color has-very-dark-gray-color\">Runoelman ensimm\u00e4inen osa Endymion ja Peona. Kustantaja <em>Sovittelu.TL<\/em>. Hankintatiedot l\u00f6ytyv\u00e4t <\/span><a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/www.tapatalk.com\/groups\/sovittelutkf\/endymion-john-keatsin-mukaan-runoelma-t15973238.html\" target=\"_blank\">t\u00e4st\u00e4<\/a><\/h4>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-group\"><div class=\"wp-block-group__inner-container is-layout-flow wp-block-group-is-layout-flow\">\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/EndymionTakakansi.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1457\" width=\"446\" height=\"632\" srcset=\"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/EndymionTakakansi.jpg 595w, https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/EndymionTakakansi-212x300.jpg 212w\" sizes=\"auto, (max-width: 446px) 100vw, 446px\" \/><\/figure><\/div>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n<p>Runoelma kertoo paimenkuningas Endymionin tarinan, jonka kirjoitti romantiikan ajan suuri runoilija John Keats (1795 &#8211; 1821) Homerokse n kertomusten innoittamana 1817. Se on kaunis ihmismielen ja luonnon kuvaus, jolla on paljon annettavaa my\u00f6s nykyihmiselle. N\u00e4in uskoo ainakin kirjan suomentaja, Timo Leinonen.<\/p>\n\n\n\n<!--more-->\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Tapahtumien kulkua<\/h2>\n\n\n\n<p>Ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa vietet\u00e4\u00e4n paimenkuninkaan Endymionin kotikunnailla Latmos-vuoren laaksoissa paimenten jumalalle Panille omistettua kiitosjuhlaa. Endymion kertoo masentuneena huolestuneelle Peona-sisarelleen kohtalostaan ja rakastumisestaan kuun jumalhenkeen. T\u00e4m\u00e4 on vienyt h\u00e4nelt\u00e4 el\u00e4misen halun. Sen Peona haluaa palauttaa veljelleen<\/p>\n\n\n\n<p>Toisessa osassa h\u00e4n aloittaa retkens\u00e4 maan uumenissa ja kohtaa siell\u00e4 kiihke\u00e4sti rakastamansa kuun jumalattaren Cynthian. Kolmannessa osassa matka jatkuu Kirke-velhon tuomitseman, alkujaan ihmisen\u00e4 el\u00e4neen merenjumalan Glaukoon luo ja sielt\u00e4 vedenjumalan Neptunuksen juhliin, jossa h\u00e4n kohtaa Afroditen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Nelj\u00e4nness\u00e4 osassa Endymion kohtaa salaper\u00e4isen Intian neidon, joka on matkannut Intiasta saakka Bacchuksen seurueessa, ja johon Endymion ensi silm\u00e4yksell\u00e4 rakastuu.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Pari temmataan siivekk\u00e4iden ja korskeiden korppihevosten sel\u00e4ss\u00e4 korkealle t\u00e4htitaivaalle jumalhenkien maailmaan. Siell\u00e4 Endymion n\u00e4kee unessaan unen ja oppii tuntemaan Alakulon rauhoittavan sopen.<\/p>\n\n\n\n<p>Maahan palatessa Intian neito kuin liukenisi ja h\u00e4vi\u00e4isi kokonaan Endymionin k\u00e4sist\u00e4. Endymion kuitenkin viel\u00e4 maahan palattuaan kuulee Intian neidon \u00e4\u00e4nen ja puhuu h\u00e4nelle. He suunnittelevat yhteist\u00e4 tulevaisuuttaan ja el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 kauniin luonnon keskell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Mets\u00e4ss\u00e4 Endymion kohtaa yll\u00e4tt\u00e4en Peona-sisaren. My\u00f6s Intian neito ilmestyy. Endymion tajuaa aikansa p\u00e4\u00e4ttyneen kuolevana ihmisen\u00e4 ja siirtyv\u00e4ns\u00e4 ikuisesti el\u00e4vien jumalten joukkoon Intian neidon saattamana.<\/p>\n\n\n\n<p>Endymion hyv\u00e4stelee sisarensa j\u00e4lleen n\u00e4kemist\u00e4 toivoen ja l\u00e4htee yhdess\u00e4 Intian neidon kanssa kohti tuntematonta. Neidon henkil\u00f6llisyys paljastuu samalla. Peona palaa yksin kotiinsa h\u00e4myisen mets\u00e4n l\u00e4pi ihmeet mieless\u00e4\u00e4n.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Teossarjan hankintatiedot l\u00f6ytyv\u00e4t <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/www.tapatalk.com\/groups\/sovittelutkf\/endymion-john-keatsin-mukaan-runoelma-t15973238.html\" target=\"_blank\">t\u00e4st\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Runoelman ensimm\u00e4inen osa Endymion ja Peona. Kustantaja Sovittelu.TL. Hankintatiedot l\u00f6ytyv\u00e4t t\u00e4st\u00e4 Runoelma kertoo paimenkuningas Endymionin tarinan, jonka kirjoitti romantiikan ajan suuri runoilija John Keats (1795 &#8211; 1821) Homerokse n kertomusten innoittamana 1817. Se on kaunis ihmismielen ja luonnon kuvaus, jolla on paljon annettavaa my\u00f6s nykyihmiselle. N\u00e4in uskoo ainakin kirjan suomentaja, Timo Leinonen.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[64,52],"tags":[53,60,69,70],"class_list":["post-1454","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-endymion","category-runous","tag-endymion","tag-john-keats","tag-peona","tag-sovittelutl"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1454","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1454"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1454\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1471,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1454\/revisions\/1471"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1454"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1454"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1454"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}