{"id":1743,"date":"2022-09-15T22:39:06","date_gmt":"2022-09-15T19:39:06","guid":{"rendered":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/?p=1743"},"modified":"2024-07-09T15:51:53","modified_gmt":"2024-07-09T12:51:53","slug":"endymion-runoelman-suomennoksen-julkistus-viidennella-nayttamolla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/endymion-runoelman-suomennoksen-julkistus-viidennella-nayttamolla\/","title":{"rendered":"Endymion runoelman suomennoksen julkistus"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
J\u00e4lkitunnelmia FiloCafe -illasta 14.9.2022 kulttuuriravintola Viidennell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Professori Anthony Johnsonin esitelm\u00e4 FiloCafe -illassa 14.9.2022<\/h2>\n\n\n\n

Edellinen FiloCafe -illasta oli kulunut jo l\u00e4hes kaksi. Ilta pidettiin 8.12.2020 Sammakon kirjakaupassa ja kahvihuoneessa teemana ollessa Timo Leinosen suomentaman Endymion-runoelman alkuosan ty\u00f6ryhm\u00e4n koelukutilaisuutena. Nyt paikkana oli Turun kaupunginteatterin kulttuuriravintola Viides n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 ja teemana oli edelleen Endymion. Nyt n\u00e4ytelm\u00e4projekti on valmis, runoelma kokonaisuutena suomennettu ja painettu yleis\u00f6n saatavaksi. N\u00e4ytelm\u00e4teksteist\u00e4kin kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 on saatettu painettuun muotoon. Illan teemana oli Endymion-runoelman suomennoksen julkistus.<\/p>\n\n\n\n

Illan ohjelmassa Marita Airakorpi k\u00e4sitteli lyhyess\u00e4 filosofisessa katsauksessaan John Keatsille t\u00e4rke\u00e4n k\u00e4sitteen ”kauneuden” erilaisia ulottuvuuksia ja merkityksi\u00e4 samoin kuin k\u00e4ytetyn kielen vaikutusta kuulijakokemukseen. Keskusteluissa todettiin n\u00e4m\u00e4 mielenkiintoisiksi kysymyksiksi. Niihin olisi syyt\u00e4 palata viel\u00e4 uudelleen paremmalla ajalla ja suuremmalla joukolla selvitellen. <\/p>\n\n\n\n

Endymion-n\u00e4ytelmiss\u00e4 Endymionin roolin esitt\u00e4nyt Eetu Meri\u00f6 esitti runomonologeja runoelman osista 1 – 3. H\u00e4n oli yhdist\u00e4nyt n\u00e4ihin monologeihin hienosti ja ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4sti itse kirjoittamansa runotekstin nimelt\u00e4\u00e4n Aina oon. Aina oot. Jep. T\u00e4\u00e4 on sulle.<\/em> T\u00e4m\u00e4 yll\u00e4tysteksti herkisti kuulijan seuraamaan esityst\u00e4 viel\u00e4 tarkkaavaisemmin. <\/p>\n\n\n\n

Kokoavana esityksen\u00e4 oli erityisesti Anthony Johnsonin kirjoitus John Keatsist\u00e4 ja h\u00e4nen pitk\u00e4st\u00e4 Endymion-runoelmastaan. Johnson on itsekin ollut mukana Endymion-ryhm\u00e4ss\u00e4. H\u00e4n on luonut musiikin n\u00e4ytelm\u00e4sarjan kahteen ensimm\u00e4iseen osaan ja toiminut n\u00e4iss\u00e4 muusikkona vuoden 2021 esityksiss\u00e4. Timo Leinonen on suomentanut Johnsonin kirjoituksen, jonka h\u00e4n luki tilaisuuden aluksi. Alustusten j\u00e4lkeen seurasi monipolvinen ja vilkas keskustelu. Syntyi vahva vaikutelma siit\u00e4, ett\u00e4 keskusteltavaa j\u00e4i runsain mitoin seuraavillekin kerroille. N\u00e4it\u00e4 keskustelujakin ajatellen julkaisemme nyt t\u00e4m\u00e4n kirjoituksen yhteydess\u00e4 Johnsonin esitelm\u00e4n kokonaisuutena Timo Leinosen suomennoksena.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n

John Keatsin Endymion professori Anthony Johnsonin mukaan<\/h2>\n\n\n
\n
\"\"
\u00c5bo Akademin englannin kielen ja kirjallisuuden professori Anthony Johnson<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Keats ja Schubert; kaksi huippulahjakkuutta<\/h2>\n\n\n\n

Olen pitk\u00e4\u00e4n miettinyt sit\u00e4, miten kummallinen yht\u00e4l\u00e4isyys vallitseekaan s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Schubertin ja runoilija Keatsin v\u00e4lill\u00e4. N\u00e4m\u00e4 huippulahjakkuudet syntyiv\u00e4t kahden vuoden v\u00e4lein, molemmat eliv\u00e4t etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4, kukoistivat nuoruusvuosinaan, kehittyiv\u00e4t ihmeenomaisesti, loivat merkitt\u00e4vimm\u00e4t taideteoksensa, kun olivat hiukan yli kaksikymmenvuotiaita ja kuolivat traagisesti, Keats 25-vuotiaana ja Schubert 31-vuotiaana. Schubertin mukaan h\u00e4nen musiikkinsa t\u00e4hti oli sama kuin h\u00e4nen aikalaistensa runoilijoiden, kuten h\u00e4nen liedlauluissaan asia ilmaistaan; Keats uskoi taas vuorostaan, ett\u00e4 jos h\u00e4n ei olisi ollut runoilija, h\u00e4n olisi ollut s\u00e4velt\u00e4j\u00e4. H\u00e4nen ajatuksensa \u00e4\u00e4nneyhdistelmist\u00e4 runoudessa ovat hyvin l\u00e4hell\u00e4 musiikin s\u00e4velt\u00e4misest\u00e4. Ik\u00e4\u00e4n kuin taiteellisten oppi-isiens\u00e4 valtavien saavutusten nujertamana \u2013 Schubertille n\u00e4m\u00e4 oppi-is\u00e4\u00e4 olivat Beethoven, Mozart ja Hayden ja Keatsille vastaavasti Byron, Wordsworth ja Milton, ei ehk\u00e4 ole ihme, ett\u00e4 he molemmat kokivat suuria vaikeuksia tuottaa suuria teoksia. Niinp\u00e4 niin Schubert kuin Keatskin kehittyiv\u00e4t mestareiksi luomaan, pienempi\u00e4, lyyrisempi\u00e4 kamariteoksia, joista heid\u00e4t erityisesti muistetaan: laulusarjoja, jousikvartettoja ja oodeja.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka kummatkin \u2013 Schubert ja Keats muistetaan ennen kaikkea hienoista lyhyist\u00e4 teoksistaan, j\u00e4lkimm\u00e4inen viel\u00e4 my\u00f6s itse laatimastaan muistokirjoituksestaan hautakivess\u00e4\u00e4n: \u201dT\u00e4ss\u00e4 lep\u00e4\u00e4 er\u00e4s, jonka nimi kirjoitettiin veteen.\u201d molemmat yrittiv\u00e4t luoda onnistuneesti my\u00f6s suurempia teoksia. T\u00e4st\u00e4 on todistuksena se intohimo ja sinnikkyys, jolla Timo Leinonen on lopultakin suomentanut Keatsin laajimman teoksen \u2013 Endymionin \u2013 kokonaisuudessaan kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n muotoon. <\/p>\n\n\n\n

Endymion-runoelman merkitys Keatsin itsetuntemukselle<\/h2>\n\n\n\n

Endymion on John Keatsin ensimm\u00e4inen pitk\u00e4 runoelma. Sit\u00e4 kirjoittaessaan h\u00e4n oli vasta aloittamassa runoilijan uraansa. N\u00e4in t\u00e4m\u00e4 runoelma on helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 runoksi runoilijan oppivuosista. Kysymykset kuten: \u201dMit\u00e4 merkitsee olla runoilija\u201d, ja \u201dMit\u00e4 runoilijan ty\u00f6ss\u00e4 on sellaista, mit\u00e4 muissa ammateissa ei ole?\u201d olivat hyvin ajankohtaisia nuorelle Keatsille, joka oli samaan aikaan luopumassa avustavan l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ammatistaan ryhty\u00e4kseen runoilijaksi. <\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in ajatellen Endymionin I kirja voidaan n\u00e4hd\u00e4 johdantona t\u00e4h\u00e4n kysymyksen.  Endymion on paimenprinssi, joka huomaa olevansa rakastunut runon totuuteen ja kauneuteen mainitsematta mielikuvituksen voimaa.  Mutta h\u00e4n ei tajua, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 samaiset voimat ovat rakastuneet my\u00f6s h\u00e4neen. H\u00e4net on tosiasiassa valittu kuun jumalattaren Cynthian puolisoksi. Cynthia on auringon, terveyden, runouden, l\u00e4\u00e4ketieteen ja ennustusten jumalan, Apollon sisar ja t\u00e4m\u00e4n sijaishallitsija. Lis\u00e4ksi Cynthia on aina hyvin salaper\u00e4inen rakkausel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 suhteen ja tapaa Endymionin suoraan vain unissa ja unelmissa. N\u00e4in Endymion vaikka ihaileekin Cynthiaa et\u00e4\u00e4lt\u00e4, on ep\u00e4varma siit\u00e4, mist\u00e4 h\u00e4nen omat tunteensa ovat per\u00e4isin ja mit\u00e4 ne merkitsev\u00e4t. Ja niinp\u00e4 h\u00e4n vaeltaa l\u00e4pi valtakuntansa mets\u00e4t, niityt ja vuoret etsiess\u00e4\u00e4n molemminpuolisen rakkautensa salaper\u00e4ist\u00e4 l\u00e4hdett\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Vergiliuksen tarina Aeneaksen matkasta Tuonelaan on ollut mallina II kirjan tapahtumiin.  Keats oli nuorena ihaillen lukenut Aeneaksen latinaksi. T\u00e4ss\u00e4 II kirjassa aloitteleva runoilija johdatetaan maan uumeniin, miss\u00e4 Cynthia katsoo kaukaa alas h\u00e4nen puoleensa ja tarjoaa h\u00e4nelle ihanteellisen ja enteellisen kokemuslis\u00e4n h\u00e4nen ymm\u00e4rrykseens\u00e4 kauneudesta. Cynthia opettaa my\u00f6s unelmien, my\u00f6s hyvin eroottisten unelmien kautta, miss\u00e4 kulkee raja toden ja ep\u00e4toden v\u00e4lill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Mielikuvituksen pohjauumenista yl\u00f6s p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n Endymion huomaa III kirjan alussa olevansa valtavan meren pohjalla. Meri on t\u00e4ynn\u00e4 historiallisia j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 ja tallenteita myyttisist\u00e4 mennen ajan olennoista. Ne ovat kuin odottamassa jotakuta, joka voisi p\u00e4\u00e4st\u00e4 heihin k\u00e4siksi ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 heit\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Endymion uskaltaa ottaa haasteen vastaan ja avaa historiaa n\u00e4ilt\u00e4 osin. Samalla h\u00e4n vahvistaa tiet\u00e4myst\u00e4\u00e4n menneest\u00e4 ajasta ja tuntee uudenlaista sympatiaa Kirken erehdyksi\u00e4kin kohtaan. N\u00e4ihin erehdyksiin ovat niin monet ihmiset aikojen kuluessa onnistuneet sotkemaan itsens\u00e4. Ja n\u00e4in lopuksi IV kirjassa h\u00e4n voi uudistuneena palata todellisuuteen. Nyt h\u00e4n hyv\u00e4ksyy ihmisrakkauden ja mielikuvituksen sellaisina, millaisia ne ovat. Ja samaan aikaan h\u00e4n voi opetalla n\u00e4iden voimien henkisi\u00e4 ulottuvuuksia, vaikka ei voikaan niit\u00e4 koskaan t\u00e4ydellisesti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in voimaannuttuaan Endymion l\u00f6yt\u00e4\u00e4 todellisen kauneuden ja rakkauden maailmasta, joka on t\u00e4ynn\u00e4 harhoja, petosta ja ep\u00e4toivoa. H\u00e4n on nyt t\u00e4ysin oppinut: H\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maallisen rakkauden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat my\u00f6s erottamaton osa inhimillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja my\u00f6s sellaisen runoilijan el\u00e4m\u00e4\u00e4, jonka arvot ovat t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti ankkuroituneet todellisuuteen pohjautuvaan maailmaan. <\/p>\n\n\n\n

Suomennosty\u00f6st\u00e4 ja niist\u00e4 tehtyjen n\u00e4ytelmien luomisista<\/h2>\n\n\n\n

Timo Leinonen aloitti k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6ns\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vuonna 2021, joka oli samalla Keatsin kuoleman 200. muistojuhlavuosi. Nyt kaikki Endymionin nelj\u00e4 kirjaa ovat k\u00e4\u00e4nnetty el\u00e4v\u00e4lle proosamuotoiseen suomelle. Proosamuotoisen tekstin avulla on s\u00e4keiden k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 v\u00e4ltetty kielten rakenteiden eroista johtuvat ongelmat. N\u00e4in Keatsin englanninkielisiss\u00e4 riimeiss\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 jambinen pentametri ei ole helposti sovitettavissa suomen kieless\u00e4 luontoemomaisempiin trokeisen tetrametrin rakenteisiin. Leinosen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 proosa soveltuu hyvin draamaesityksiin: etu, jonka ohjaaja Maaret Per\u00e4l\u00e4 on viivytyksett\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4nyt luomalla kolme pienoisdraamaa kolmesta ensimm\u00e4isest\u00e4 kirjasta. Ne korostavat Endymionin nuoruutta, huumoria ja energisyytt\u00e4 runollisen muodon m\u00e4\u00e4ritt\u00e4min ehdoin. N\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 tukee Keatsin syntym\u00e4n ja kuoleman t\u00e4htimerkkien synnytt\u00e4m\u00e4 musiikki ja my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n musiikkia nuorempien n\u00e4yttelij\u00f6iden esitt\u00e4m\u00e4n\u00e4.  T\u00e4m\u00e4 yhdistelm\u00e4 olisi varmasti aikaansaanut hymyn runoilijan huulille. N\u00e4ytelm\u00e4 on, joka on t\u00e4ynn\u00e4 innostusta ja mielikuvitusta. Sit\u00e4 symbolisoi simpukan kuori, joka korvalle nostettuna muuntaa verisuontesi sykkeen \u00e4\u00e4nen, meren kohinaksi. T\u00e4ss\u00e4, ota se,  kuuntele, kuuntele\u2026!<\/p>\n\n\n\n

Turussa 13.9.2022<\/p>\n\n\n\n

Anthony Johnsonin alkuper\u00e4isest\u00e4 tekstist\u00e4 vapaasti suomentanut: Timo Leinonen.<\/p>\n\n\n\n

Liittyv\u00e4\u00e4 luettavaa:<\/p>\n\n\n\n