{"id":175,"date":"2017-05-13T14:43:53","date_gmt":"2017-05-13T11:43:53","guid":{"rendered":"http:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/?p=175"},"modified":"2017-05-26T15:33:07","modified_gmt":"2017-05-26T12:33:07","slug":"kesakuun-filocafe-ilta-6-6-2017-kello-17-00-18-30","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/kesakuun-filocafe-ilta-6-6-2017-kello-17-00-18-30\/","title":{"rendered":"Kes\u00e4kuun FiloCafe – ilta 6.6.2017 kello 17.00 – 18.30"},"content":{"rendered":"
\"\"
Timo Leinonen<\/figcaption><\/figure>\n

OTL Timo Leinonen alustaa keskusteluja teemasta G. W. Leibniz ja ajattelun ohjeet<\/strong>.<\/em> H\u00e4n esittelee alustuksessaan lyhyesti Leibnizin el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja ajattelua keskittyen erityisesti siihen, miten t\u00e4m\u00e4 klassikkofilosofi aikoinaan ajatteli ja mit\u00e4 ohjeita h\u00e4n antoi tuloksia tuottavasta ajattelusta.<\/p>\n

Tilaisuus on maksuton, oviraha 5 euroa, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kahvin tai teen.
\nTervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!<\/span><\/p>\n

Leinonen kirjoittaa:<\/p>\n

”Gottfried W. Leibnizin (1646 \u2013 1716) kirjoitukset ilmaisevat ter\u00e4vint\u00e4 ajattelutoimintaa kaikista niist\u00e4 kirjoituksista, mihin olen t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 t\u00f6rm\u00e4nnyt. Siksi on mielenkiintoista tutustua h\u00e4nen pohdiskeluihinsa hyv\u00e4st\u00e4 harkinnasta, tiedonhallinnasta ja ajattelusta yleens\u00e4. N\u00e4it\u00e4 asioita h\u00e4n pohti kirjoituksessaan \u201dViisaudesta\u201d vuodelta 1976 ollessaan 30-vuotias.”<\/p>\n

Kirjoittajan tulkinta n\u00e4ist\u00e4 ohjeista nykyajan n\u00e4k\u00f6kulmasta ja omien kokemusten pohjalta on seuraavanlainen:<\/p>\n

<\/p>\n

Kirjoituksessaan Leibniz kehitti periaatteita, joiden avulla voidaan yksitt\u00e4isi\u00e4 ongelmatapauksia harkita:<\/p>\n

    \n
  1. mahdollisimman erehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti (kohta A alla)<\/em>,<\/li>\n
  2. kehitt\u00e4\u00e4 jostakin asiasta kokonaan uusia varmanoloisia tosiasioita (kohta B alla)<\/em>, sek\u00e4<\/li>\n
  3. hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 jo olevaa tiet\u00e4myst\u00e4 johonkin m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn ongelmatapauksen ymm\u00e4rt\u00e4miseen aina, kun tilanne sit\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 (kohta C alla).<\/em><\/li>\n<\/ol>\n

    Tarkastelen h\u00e4nen esityksi\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta k\u00e4sin. L\u00e4ht\u00f6kohtani on h\u00e4nen kirjoituksissaan esitt\u00e4m\u00e4t ajatukset, eiv\u00e4t h\u00e4nen lauseensa ja kielenk\u00e4ytt\u00f6ns\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

    Toisin sanoen en v\u00e4it\u00e4, ett\u00e4 tekisin h\u00e4nen kirjoituksistaan oman tulkintani, vaan yrit\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 ajatuksia, mit\u00e4 h\u00e4n on kirjoituksissaan esitt\u00e4nyt. T\u00e4ll\u00f6in luonnollisesti ymm\u00e4rrett\u00e4vyyskriteerikseni nousevat omat kokemukseni ajatteluprosesseista yleens\u00e4.<\/p>\n

    A. Hyv\u00e4n harkinnan periaatteet:<\/strong><\/h3>\n

    A.1. Tosiasioiden tunnistaminen<\/h3>\n

    Vain sellaista asiaa voidaan pit\u00e4\u00e4 tosiasiana, jonka totuus on niin ilmeist\u00e4, ett\u00e4 ei ole l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 perusteita ep\u00e4ill\u00e4 sit\u00e4. Siksi onkin syyt\u00e4 aina aluksi pyrki\u00e4 puolustamaan niit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia, jotka kumoaisivat t\u00e4m\u00e4n kyseisen tosiasian.<\/p>\n

    Vasta-argumenttien kehitt\u00e4misen ja niist\u00e4 syntyvien vaikutelmien avulla on mahdollista arvioida sit\u00e4, onko l\u00e4ht\u00f6kohtaoletus pit\u00e4v\u00e4. Harkinnassa on siis v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4 aina h\u00e4t\u00e4isi\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, v\u00e4itteisiin ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tule liitt\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n niihin kuulumattomia elementtej\u00e4, eik\u00e4 saa olla dogmaattinen, eli ei pid\u00e4 ottaa jonkun tietyn oppirakennelman totuutta kriteeriksi sille, ett\u00e4 jokin muu asia on totta.<\/p>\n

    A.2. Jos ei t\u00e4ytt\u00e4 varmuutta l\u00f6ydy, arvioi todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4!<\/h3>\n

    Kun tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 jossakin asian totuudesta ei ole l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4 varmuutta, on arvioitava sen todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 ja odotettava asiaa liittyv\u00e4n lis\u00e4tiedon l\u00f6ytymist\u00e4. On samalla muistettava, ett\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isyyksien varmuudet ovat eriasteisia.<\/p>\n

    Jos johdamme jonkun uuden asian vain tietyll\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4st\u00e4mme asiantilasta, johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen varmuus ei ole yht\u00e4\u00e4n sen parempi kuin l\u00e4ht\u00f6kohtaoletus. Jos k\u00e4yt\u00e4mme t\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4ttelyss\u00e4 joitakin toisia oletuksia, joiden varmuudesta meill\u00e4 ei ole t\u00e4ytt\u00e4 varmuutta, johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen todenn\u00e4k\u00f6isyys laskee edelleen.<\/p>\n

    A.3. P\u00e4\u00e4ttelyketjussa ei saa olla aukkoja!<\/h3>\n

    Jonkun asian totuus voidaan johtaa jonkun toisen asiantilan totuudesta, mutta silloin p\u00e4\u00e4ttelyketju tulee olla keskeytym\u00e4t\u00f6n. Jokaisen p\u00e4\u00e4ttelyketjun osan totuusarvon tulee olla yht\u00e4 hyv\u00e4, ja jokaisen osan tulee kiinnitty\u00e4 niin sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n kuin sen j\u00e4lkeiseen ketjun osaan. Ketjussa ei n\u00e4in ollen saa olla aukkoja. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4llaisesta ketjusta on seuraava: A on B, ja B on C, ja C on D; siis: A on D.<\/p>\n

    A. 1.-3. Harkintaperiaatteiden arviointia<\/strong><\/h3>\n

    Leibinizin Harkinnan periaatteet ovat l\u00e4hes puhdasta peruslogiikkaa, joka sin\u00e4ns\u00e4 on varsin yksinkertaista. Ongelmana t\u00e4ss\u00e4 lienee se, ett\u00e4 ihmispuhe ja -ajattelu\u00a0ei noudata yleens\u00e4\u00a0kovin tarkasti logiikan s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4.Toisin sanoen Leibnizin s\u00e4\u00e4nn\u00f6t vain n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t helpolta.<\/p>\n

    Yksi syy siihen, ett\u00e4 puhuminen ei noudata logiikan yksinkertaisia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 luulisin olevan se, ett\u00e4 sanoihin sis\u00e4ltyy usein arvaamaton m\u00e4\u00e4r\u00e4 erilaisia tunnelatauksia ja sivumerkityksi\u00e4, jotka ohjaavat niin puhujaa kuin kuulijaakin paljon enemm\u00e4n kuin puheen looginen rakenne tavanomaisessa puhetilanteessa. Lis\u00e4ksi sanat ovat merkityssis\u00e4lt\u00f6jens\u00e4 puolesta l\u00e4hes aina hyvin ep\u00e4tarkkoja.<\/p>\n

    Toisaalta luulen olevan my\u00f6s niin, ett\u00e4 nimenomaan ajattelun kehitt\u00e4misen kannalta looginen, sanallinen ilmaus on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ongelmien ratkaisujen kannalta tehokkaampaa kuin tarkkarajaisempi ja monimutkaisempia asiayhteyksi\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kykenev\u00e4 symboleja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 matemaattinen logiikka.<\/p>\n

    T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 kun ihminen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ajattelussaan mahdollisimman tarkkarajaisia sanoja eik\u00e4 matemaattisia symboleja, h\u00e4nell\u00e4 s\u00e4ilyy kosketus ajattelutoiminnassaan konkreettiseen maailmaan, eiv\u00e4tk\u00e4 symbolit liikaa johdattele h\u00e4nen ajatustoimintaansa.\u00a0 Arkiel\u00e4m\u00e4n ilmi\u00f6iden k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuus analogioiden avulla kasvaa n\u00e4in ratkaisevasti puhtaasti matemaattisiin symboleihin verrattuna.<\/p>\n

    B. Ilmi\u00f6ihin liittyvien ongelmien ratkaisemisesta<\/strong><\/h3>\n

    B.1.M\u00e4\u00e4rittele ongelma yksiselitteisesti!<\/h3>\n

    Jotta ongelma-asian voi tunnistaa, on pohdittava niit\u00e4 vaatimuksia, joilla se on erotettavista muista asioista. Toisin sanoen asia on m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4 yksiselitteisesti.<\/p>\n

    B.2. Analysoi, miten ongelma eroaa muista asioista!<\/h3>\n

    Kun asia on edell\u00e4 kerrotunlaisesti tunnistettu, on sama analyysi teht\u00e4v\u00e4 kaikille niille edellytyksille, jotka erottavat asian kaikista muista asioista. T\u00e4t\u00e4 prosessia on jatkettava siihen asti, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n jo ennest\u00e4\u00e4n kiistattomiin k\u00e4sitteisiin, tai sellaisiin, joita on mahdollista pit\u00e4\u00e4 toistaiseksi kiistattomina. N\u00e4in on mahdollista jakaa sin\u00e4ns\u00e4 hyvinkin vaikea ongelma pienemmiksi, ja kenties v\u00e4hemm\u00e4n vaikeisiin osiin.<\/p>\n

    B.3.T\u00e4ydellinen tieto, mik\u00e4 se on?<\/h3>\n

    T\u00e4m\u00e4 analyysiprosessi on viet\u00e4v\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isille rajoille pohtimalla asian m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n liittyvien edellytysten edellytyksi\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6svaiheessa pohditaan sitten sellaisia oletuksia, jotka ovat ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4 vain niiden itsens\u00e4 kautta. Toisin sanoen ne eiv\u00e4t tarvitse itselleen muihin ulkopuolisia edellytyksi\u00e4 tullakseen kiistatta ja yksiselitteisesti ymm\u00e4rretyksi. T\u00e4t\u00e4 lopputulosta Leibniz kutsuu t\u00e4ydelliseksi tiedoksi.<\/p>\n

    B.4.Muista toistot!<\/h3>\n

    Kun asia on sen arvoinen, on pyritt\u00e4v\u00e4 t\u00e4h\u00e4n t\u00e4ydelliseen tietoon toistamalla analyysi niin usein, ett\u00e4 se on mieless\u00e4 hallittavasti kokonaisuutena ja yht\u00e4jaksoisesti.<\/p>\n

    B.5.Riitt\u00e4v\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6inen tieto<\/h3>\n

    T\u00e4ydellinen tieto on silloin l\u00e4sn\u00e4, kun asiasta ei l\u00f6ydy mit\u00e4\u00e4n, jolle ei l\u00f6ydy selitt\u00e4v\u00e4\u00e4 syyt\u00e4, eik\u00e4 siihen liity mit\u00e4\u00e4n ilmi\u00f6t\u00e4, jonka tapahtumista ei voitaisi ennustaa etuk\u00e4teen. Vaikka analyysin loppuun suorittaminen on hyvin vaikeaa, on mahdollista aina kuitenkin vied\u00e4 se riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4lle, jotta saadaan selville jonkun tiedon todenn\u00e4k\u00f6isyys riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 varmuudella.<\/p>\n

    B.6.Aloita helpommista ongelmista!<\/h3>\n

    Ongelman selvittely tulee aina aloittaa helpoimmista asioista, joina Leibniz pit\u00e4\u00e4 yleisi\u00e4 ja yksinkertaisia asioita sek\u00e4 sellaisia, joiden totuusarvon selvitt\u00e4miseksi voidaan tehd\u00e4 kokeita.<\/p>\n

    B.7. Etene helpoimmasta vaikeampiin menelm\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4en!
    \n<\/strong><\/h3>\n

    Helpommista on sitten edett\u00e4v\u00e4 kohtia vaikeampia, ja samalla on pyritt\u00e4v\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n harkintaprosessin edistymisest\u00e4, jotta voisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 paremmin luonnosta l\u00f6ytyvi\u00e4 malleja.<\/p>\n

    B.8.Tee ajattelutestej\u00e4!<\/h3>\n

    Mit\u00e4\u00e4n tehtyj\u00e4 jaotteluita ja luetteloita ei tulisi ohittaa harkinnassa. Erilaiset vastakkainasettelut, dikotomiat niiden v\u00e4lill\u00e4 ovat t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 toimivia.<\/p>\n

    B.9.Luetteloi asioita!<\/h3>\n

    Useamman pohdinnan kohteena oleva asian osateeman analyysien tuloksena syntyy luettelo yksinkertaisista tai l\u00e4hes yksinkertaisista ajatuksista.<\/p>\n

    B.10.Luota tiedostomattoon ajattelutoimintoon!<\/h3>\n

    Kun luettelo on valmis, usein tiedostamaton ajattelutoiminta mieless\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 ja selitt\u00e4\u00e4 muuten n\u00e4iden yksikertaisten keskin\u00e4isen riippuvuuden ik\u00e4\u00e4n kuin aloittamalla koko ajatteluprosessin uudestaan sill\u00e4 tiet\u00e4myksell\u00e4 ja ymm\u00e4rryksell\u00e4, mit\u00e4 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 ihmisen mieless\u00e4 on.<\/p>\n

    B.1-10.Yhteenveto ”ajattelun portaista”<\/h3>\n

    T\u00e4m\u00e4n Leibnizin tuloksellisen ajatteluprosessin kuvauksen voin hyvin vahvistaa omilla kokemuksillani laajahkojen tietoj\u00e4rjestelmien eheytt\u00e4misen pohjaty\u00f6n valmistelut\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

    Sin\u00e4ns\u00e4 kysymyksess\u00e4 on hyvin yksinkertaisesta prosessista, mutta ehk\u00e4 ongelma on juuri siin\u00e4 sen n\u00e4enn\u00e4isess\u00e4 yksinkertaisuudessa, joka helposti johtaa v\u00e4\u00e4riin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin monesta syyst\u00e4 johtuen, eik\u00e4 varmaankaan omien ajattelutottumusten tai asian ratkaisemisen kiireellisyyden vuoksi.<\/p>\n

    Menetelm\u00e4\u00e4 voisi hyvin kutsua loogiseksi luovaksi ongelmaratkaisuksi.<\/em><\/p>\n

    C. Mieless\u00e4 olevien tietojen hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4<\/strong><\/h3>\n

    C.1. Pid\u00e4 mieli virke\u00e4n\u00e4 ja testaa ajatteluasi!<\/h3>\n

    Mieli on pidett\u00e4v\u00e4 virke\u00e4n\u00e4. Toisin sanoen on pystytt\u00e4v\u00e4 pohtimaan niin h\u00e4lin\u00e4ss\u00e4, pohtimistarpeen syntyess\u00e4 my\u00f6s vaaratilanteissa kuin omassa ty\u00f6huoneessakin. On jopa etsitt\u00e4v\u00e4 tilanteita, joihin sis\u00e4ltyy vaaran riski, jos riski vain on suhteessa pohtimiseen aiheeseen.<\/p>\n

    Omaa ajattelutaitoa voi testata tilanteissa, jossa riski on pieni tai se on vain kuvitteellinen kuten peleiss\u00e4, kokouksissa, keskusteluissa tai n\u00e4ytelmiss\u00e4.<\/p>\n

    C.2. Totuttele tekem\u00e4\u00e4n luetteloita!<\/h3>\n

    On totuttauduttava laatimaan erilaisia luetteloita. T\u00e4llaisia luetteloita voivat olla esimerkiksi luettelo johonkin keinoon sis\u00e4ltyvist\u00e4 hyvit\u00e4 ja huonoista puolista sek\u00e4 luettelo kaikista keinoista, jolla p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 voisi olla mahdollista saavuttaa.<\/p>\n

    C.3. Totuttele tekem\u00e4\u00e4n erotteluja eri asioiden v\u00e4lill\u00e4!<\/h3>\n

    On totuttauduttava tekem\u00e4\u00e4n jaotteluita, joilla on mahdollista erotella toimivasti kahdesta toisiaan muistuttavasta asiasta niit\u00e4 erottavat seikat.<\/p>\n

    C.4. Opettele k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n analogioita!<\/h3>\n

    On totuttauduttava k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n analogioita. N\u00e4iden avulla on mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhtenev\u00e4isyyksi\u00e4 kahden tai useammankin asiaryhmien v\u00e4lill\u00e4 huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 ne voisivat suuresti erota toinen toisistaan.<\/p>\n

    C.5. Yhdistele asiat oikein!<\/h3>\n

    On kyett\u00e4v\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n toisiinsa sellaiset asiat, jotka muistuttavat pohdinnan alla olevaa asiaa, tai vaihtoehtoisesti asiat, jotka eroavat merkitt\u00e4v\u00e4sti pohdinnanalaista asiaa.<\/p>\n

    C.6. Kehittele menetelmi\u00e4 sattumavaraisten asioiden muistamiseksi!<\/h3>\n

    Sattumanvaraisten asioiden muistamista helpottavat erilaiset runot, sepitteet, tai laskentas\u00e4\u00e4nn\u00f6t, joihin n\u00e4m\u00e4 muistettavat asiat voidaan yhdist\u00e4\u00e4. Voisi hyvin kuvitella, ett\u00e4 Leibinz voisi t\u00e4ss\u00e4 tarkoittaa esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 laskee rystysist\u00e4 p\u00e4ivien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n kussakin vuoden kuukaudessa.<\/p>\n

    C.7. Inventoi tietosi!<\/h3>\n

    Lopuksi on aina hyv\u00e4 tehd\u00e4 kirjallinen inventaario hankituista tiedoista. T\u00e4h\u00e4n tulee aikaa my\u00f6ten lis\u00e4t\u00e4 hakemisto, sek\u00e4 koko ajan my\u00f6s kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s tietojen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja niiden l\u00f6ydett\u00e4vyytt\u00e4.<\/p>\n

    C.1-7. Lopuksi<\/h3>\n

    T\u00e4m\u00e4 viimeinen kohta (C.7.)\u00a0 tuo mieleen Kaarlo Marjasen ajatuksen siit\u00e4, ett\u00e4 omien tietojen j\u00e4rjestely on samaa kuin j\u00e4rjestelisi omia ajatuksiaan.<\/p>\n

    Siksi siihen on syyt\u00e4 paneutua kaikella vakavuudelle muistaen tietenkin sen, ett\u00e4 tietojen j\u00e4rjestely ei ole tarkoitus itsess\u00e4\u00e4n, vaan v\u00e4line kehitt\u00e4\u00e4 omaa ajattelua.<\/p>\n

    L\u00c4HTEET<\/strong><\/h3>\n

    Leibniz, Gottfried W.. \u201dViisaudesta\u201d Teoksessa Leibniz, Gottfried W. (suom. Aho, Tuomo & Roinila, Markku). Filosofisia tutkielmia. Gaudeamus. Helsinki, 2011, s. 51 \u2013 54. <\/em><\/p>\n

    Leinonen, Timo. ”Kaarlo Marjasen puheoppi Timo Leinosen tulkintana”. 2010. Ks. PUHETAIDON PERUSTEITA JA KAARLO MARJASEN AJATUKSIA <\/a><\/p>\n

    Timo Leinonen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    OTL Timo Leinonen alustaa keskusteluja teemasta G. W. Leibniz ja ajattelun ohjeet. H\u00e4n esittelee alustuksessaan lyhyesti Leibnizin el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja ajattelua keskittyen erityisesti siihen, miten t\u00e4m\u00e4 klassikkofilosofi aikoinaan ajatteli ja mit\u00e4 ohjeita h\u00e4n antoi tuloksia tuottavasta ajattelusta. Tilaisuus on maksuton, oviraha 5 euroa, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kahvin tai teen. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan! Leinonen kirjoittaa: ”Gottfried W. … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[4,20,10,9,18,19],"class_list":["post-175","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-filocafe-ilta","tag-filocafe-ilta","tag-filocafe-tyoryhma","tag-filosofia","tag-filosofian-historia","tag-leibniz","tag-timo-leinonen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/175","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=175"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/175\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":194,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/175\/revisions\/194"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=175"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=175"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=175"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}