{"id":1918,"date":"2022-10-25T22:46:57","date_gmt":"2022-10-25T19:46:57","guid":{"rendered":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/?p=1918"},"modified":"2022-10-26T12:30:36","modified_gmt":"2022-10-26T09:30:36","slug":"frans-michael-franzen-ja-hanen-elamanvaiheensa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/frans-michael-franzen-ja-hanen-elamanvaiheensa\/","title":{"rendered":"Frans Michael Franz\u00e9n ja h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4nvaiheensa"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Runoilijan oppivuodet<\/h2>\n\n\n\n

Frans Michael syntyi \u00e4veri\u00e4\u00e4seen kauppiasperheen esikoisena 9.2.1772, eli samana vuonna kuin Kustaa III kruunattiin kuninkaaksi. H\u00e4n kuoli piispana 14.8.1847 H\u00e4rn\u00f6sandissa Ruotsissa. H\u00e4net on haudattu Pyh\u00e4n Klaaran kirkon hautausmaalle Tukholmaan. <\/p>\n\n\n\n

Frans Michael oli varhaiskyps\u00e4 ja tunteellinen, eik\u00e4 oikein soveltunut kauppiaaksi. H\u00e4n tutustui jo lapsena runouteen, Dalinin ja Creutzin runoihin. H\u00e4n valmistui ylioppilaaksi vuonna 1785. Silloin h\u00e4n oli vasta 13-vuotias. H\u00e4n jatkoi opiskeluaan Turussa. Erityisen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli se, ett\u00e4 h\u00e4n sai asua Porthanin luona t\u00e4ysihoidossa ja sai nauttia yksityisopetusta. <\/p>\n\n\n\n

Frans Michaelin is\u00e4 kuoli 1787 Frans Michaelin ollessa 15-vuotias. H\u00e4nen ylipistollinen pro gradu -ty\u00f6 valmistui 1789 ja h\u00e4net promovoitiin maisteriksi 17-vuotiaana samana vuonna. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4n oli Oulussa vuoden 1789\u20131790 tutustuen my\u00f6s kauppaliikkeen hoitoon \u00e4itins\u00e4 avustamana. H\u00e4n aloitti opiskelun Uppsalassa, miss\u00e4 viipyi kaikkiaan kaksi lukukautta ja palasi sitten Turkuun. Syksyll\u00e4 1791 valmistui h\u00e4nen latinankielinen dosentuuriinsa liittyv\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjansa \u201dIhmiskielen nelj\u00e4st\u00e4 kehityskaudesta\u201d.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n

Franzenin ensimm\u00e4inen julkinen esiintyminen tapahtui Turussa kes\u00e4kuussa 1792 yliopiston j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 tilaisuudessa Kustaa III kuoleman johdosta. H\u00e4n ilmeisesti esitti tilaisuudessa omia juhlarunoja.  Siihen aikaan oli tapana, ett\u00e4 nuori yliopiston opettaja esiintyi runoilijana. T\u00e4ss\u00e4 oli esikuvana professori, my\u00f6hemmin arkkipiispa Jacob Tengstr\u00f6m.<\/p>\n\n\n\n

Vuosina 1795\u20131796 Franzen teki vuoden kest\u00e4v\u00e4n, pitk\u00e4n ulkomaan matkan Saksaan, Ranskaan ja Englantiin matkatoverinaan turkulainen Karl Bremer. Kun h\u00e4n palasi Turkuun, h\u00e4n sai aloittaa akatemian kirjastonhoitajana Porthanin apuna ilmeisesti. T\u00e4m\u00e4n ty\u00f6n ohella h\u00e4net nimitet\u00e4\u00e4n oppihistorian professoriksi vuonna 1798. Vuonna 1801 h\u00e4net nimitet\u00e4\u00e4n Bilmarkin j\u00e4lkeen historian ja moraalin professoriksi. H\u00e4nen johdollaan valmistui 34 v\u00e4it\u00f6skirjaa vuosina 1798\u20131810.<\/p>\n\n\n\n

Vuosina 1794 ja 1802\u20131807 h\u00e4n toimitti \u00c5bo Tidning -lehte\u00e4 kehitt\u00e4en sit\u00e4 kaunokirjallisempaan muotoon. H\u00e4n my\u00f6s julkaisi kaikki luomansa runonsa siin\u00e4. Porthanin lis\u00e4ksi h\u00e4nen oppi-is\u00e4n\u00e4\u00e4n oli yliopistossa ja \u00c5bo Tidningiss\u00e4 Jacob Tengstr\u00f6m (1755\u20131832), josta tuli Turun piispa 1803 ja 1817 Suomen arkkipiispa<\/p>\n\n\n\n

Franzen n\u00e4ytti runojaan Tukholmassa vaikutusvaltaiselle runoilijalle ja toimittajalle Henric Kellgrenille, joka julkaisi n\u00e4ist\u00e4 monia lehdess\u00e4\u00e4n. Tammikuussa 1794 Franzen sai n\u00e4ist\u00e4 Ruotsin Akatemian palkinnon. Tunnetuin n\u00e4ist\u00e4 runoista lienee M\u00e4nniskans anlete<\/em> eli ihmisen kasvot. <\/em><\/p>\n\n\n\n

Saman vuoden kes\u00e4n\u00e4 1794 Franz\u00e9n ja Porthan matkustivat Tornioon ja sielt\u00e4 Iisalmen ja Kuopion kautta takaisin Turkuun. Matkan aikana he hankkivat tietoja Lapista ja yleens\u00e4 syrj\u00e4seutujen el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Matka vaikutti Franz\u00e9nin my\u00f6hempiin teoksiin, varsinkin runoelmaan Emili eller en afton i Lappland. Runollisia virikkeit\u00e4 antoivat Goethe, Shakespeare, John Milton. Englanti tarjosi Franz\u00e9nin romantiikalle t\u00e4rkeit\u00e4 virikkeit\u00e4. Sen sijaan Ranskan runous ei niink\u00e4\u00e4n houkuttanut Franz\u00e9nia. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Runoilija ja valtiomies Gustaf Filip Creutz (1731 – 1785)<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Laulu kreivi Creutzille -runo<\/h2>\n\n\n\n

Ruotsin Akatemia julisti vuoden 1797 runokilpailun aiheeksi suomalaissyntyisen Gustaf Philip Creutzin, joka sopi Franzenille erinomaisesti. Osanottajia kilpailussa oli kaikkiaan yhdeks\u00e4n. Jotkut arvostelulautakunnassa pitiv\u00e4t Franzenin esityst\u00e4 uhkarohkeana ja kiihke\u00e4n\u00e4. Arvostelulautakunta piti yksituumaisesti Franzenin esityst\u00e4 parhaana, mutta n\u00e4ki sen poikkeavan liikaa yleisist\u00e4 ohjeista, jotta se voitaisiin palkita ilman korjauksia. Akatemian mukaan sen velvollisuutena oli my\u00f6s suojella runouden perinnett\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Akatemian korjausvaatimukset k\u00e4sittiv\u00e4t 13 liuskaa. Moitteet koskivat mm seuraavia seikkoja: <\/p>\n\n\n\n

  1. k\u00e4ytetty liian paljon kuvia tekstiss\u00e4, jotka viel\u00e4 olivat osin raakoja ja julmia;\u00a0<\/li>
  2. tai olivat taikauskoa edist\u00e4vi\u00e4 ja ett\u00e4<\/li>
  3. Creutz oli kuvattu l\u00e4hinn\u00e4 runoilijana eik\u00e4 valtiomiehen\u00e4 ja ihmisen\u00e4. Akatemia arvosti enemm\u00e4n filosofista runoutta kuin lyyrist\u00e4.<\/li><\/ol>\n\n\n\n

    Franzen hyv\u00e4ksyi p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4in Akatemian antamat muutosvaatimukset, mutta torjui vaatimukset muuttaa teksti filosofiseksi perustellen t\u00e4t\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n syntyy l\u00e4hinn\u00e4 kuva, eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n ajatusta. N\u00e4it\u00e4 luomiaan kuvaesityksi\u00e4 h\u00e4n lupasi selkeytt\u00e4\u00e4 ja korjata niiden ilmaisumuotoja ja rytmiss\u00e4 olevia puutteita. <\/p>\n\n\n\n

    Pappisura ja my\u00f6hemm\u00e4t vaiheet<\/h2>\n\n\n\n

    Franzen tutustui Kantin ajatuksiin moraalista tiedosta. Aluksi h\u00e4n innostui niist\u00e4 Porthanin ollessa kovasti vastaan Kantin ajattelumaailmaa. Mutta my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa h\u00e4n ilmeisesti et\u00e4\u00e4ntyi Kantista ja liikkui uskon asioissa lapsen tapaiseen uskoon. Samalla h\u00e4n siirtyi my\u00f6s kirkon palvelukseen. H\u00e4net vihittiin papiksi 1803 ja h\u00e4n sai palkkapit\u00e4j\u00e4n, kun h\u00e4nest\u00e4 tuli Paimion kirkkoherra samana vuonna.<\/p>\n\n\n\n

    Syyst\u00e4 tai toisesta h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti siirty\u00e4 Ruotsiin, kun Suomesta tuli Ven\u00e4j\u00e4n osa 1809. Franzen l\u00e4hestyi ennen Ruotsiin muuttoa Ven\u00e4j\u00e4n Aleksanteri I:st\u00e4 hyvin my\u00f6t\u00e4mielisell\u00e4 runolla, johon tsaari ei reagoinut mitenk\u00e4\u00e4n. H\u00e4n muutti Ruotsiin Kumlan kirkkoherraksi 1811. Sitten h\u00e4n siirtyi Klaran kirkkoherraksi Tukholmaan 1824 ja H\u00e4rn\u00f6sandin piispaksi 1831. Rovastin arvon h\u00e4n sai heti 1812. H\u00e4nest\u00e4 tuli l\u00e4\u00e4ninrovasti ja h\u00e4net vihittiin teologian (kunnia)tohtoriksi vuonna 1818.  Jo 1823 ja 1828 sek\u00e4 my\u00f6hemmin piispana h\u00e4n oli pappiss\u00e4\u00e4dyn valtiop\u00e4iv\u00e4edustajana.<\/p>\n\n\n\n

    L\u00c4HTEET<\/p>\n\n\n\n

    H\u00e4llstr\u00f6m. Ester. Frans Michael Franz\u00e9n. Kansanvalistusseura. Helsinki 1905. <\/p>\n\n\n\n

    Klinge, Matti: Franz\u00e9n, Frans Michael. Kansallisbiograaa-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997\u2013 (viitattu 8.4.2022)<\/p>\n\n\n\n

    https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Frans_Mikael_Franz%C3%A9n<\/a> (viitattu 10.10.2022)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Runoilijan oppivuodet Frans Michael syntyi \u00e4veri\u00e4\u00e4seen kauppiasperheen esikoisena 9.2.1772, eli samana vuonna kuin Kustaa III kruunattiin kuninkaaksi. H\u00e4n kuoli piispana 14.8.1847 H\u00e4rn\u00f6sandissa Ruotsissa. H\u00e4net on haudattu Pyh\u00e4n Klaaran kirkon hautausmaalle Tukholmaan.  Frans Michael oli varhaiskyps\u00e4 ja tunteellinen, eik\u00e4 oikein soveltunut kauppiaaksi. H\u00e4n tutustui jo lapsena runouteen, Dalinin ja Creutzin runoihin. H\u00e4n valmistui ylioppilaaksi vuonna 1785. … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1399,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[83,52],"tags":[37,19],"class_list":["post-1918","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-elamankerta","category-runous","tag-runous","tag-timo-leinonen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1918","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1918"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1918\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1926,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1918\/revisions\/1926"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1399"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1918"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1918"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1918"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}