{"id":1957,"date":"2022-11-18T19:22:05","date_gmt":"2022-11-18T17:22:05","guid":{"rendered":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/?p=1957"},"modified":"2026-02-11T22:15:58","modified_gmt":"2026-02-11T20:15:58","slug":"kokeellinen-filocafe-ilta-hyvinvointia-runoista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/kokeellinen-filocafe-ilta-hyvinvointia-runoista\/","title":{"rendered":"Kokeellinen FiloCafe -ilta: hyvinvointia runoista?"},"content":{"rendered":"\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Turun kaupunginteatterin kulttuuriravintola <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"http:\/\/www.viidesnayttamo.fi\/\" target=\"_blank\">Viidennell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4<\/a>&nbsp;23.11.2022&nbsp;kello 19.30 \u2013 21.00<\/h3>\n\n\n\n<p>Illan tarkoituksena on selvitt\u00e4\u00e4 keskustellen kysymyst\u00e4 siit\u00e4, onko runouden ja filosofian yhdist\u00e4misell\u00e4 l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jotakin, mik\u00e4 edist\u00e4\u00e4 ihmisen hyvinvointia ja mihin se voisi perustua? Kysymykseen johdattelevat Timo Leinonen ja Marita Airakorpi.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kysymykseen johdattelevat tekstit<\/strong>:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Filosofi J. E. Salomaan (1891 &#8211; 1960) <em>Totuus ja arvo<\/em> -teoksen tekstit, joista osasta Timo Leinonen on muokannut runomuotoiset tulkintansa. Salomaan teos on vuodelta 1926, Timo Leinosen runotulkinnat vuodelta 2018. <\/li>\n\n\n\n<li>Filosofi ja runoilija Sven Krohnin (1903 &#8211; 1999) vuonna 1987 julkaisema runoteoksen <em>Astronautti <\/em>runotekstit.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Salomaa toimi Turun yliopiston filosofian professorina vuosina 1932 &#8211; 1955. Krohn seurasi h\u00e4nt\u00e4 professorin virassa 1960. H\u00e4nt\u00e4 kiinnosti teosofiset  ajatukset ja  runous. H\u00e4n oli varovainen julkaisemaan ajatuksiaan runomuodossa. Julkaistessaan esikoisrunoteoksensa Astronautti vuonna 1987 Krohn oli jo 84-vuotias, vaikka itse runot olivat valmistuneet vuosia sit\u00e4 ennen.<\/p>\n\n\n\n<p>Krohnin tekstej\u00e4 esittelee h\u00e4nen assistenttinaan ja oppilaana toiminut filosofi Marita Airakorpi, joka on ollut Krohnin seurassa 1990-luvulla silloin H\u00e4meenkatu 6:ssa sijanneessa filosofian laitoksella tilaisuuksissa, jossa Krohn on lausunut runojaan. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan historiikin mukaan Krohn oli intohimoinen runoilija. <\/p>\n\n\n\n<p>Timo Leinonen selvitt\u00e4\u00e4 aluksi kysymyst\u00e4 tarkemmin k\u00e4ytt\u00e4en apunaan Salomaan ajatusten runomuotoisia tulkintojaan ja niit\u00e4 tavoitteita ja oletuksia, mit\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 on aikoinaan ollut. <\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Tilaisuus on pidetty, kiitos kaikille osallisille! Itse peruskysymyst\u00e4 runouden yhdist\u00e4mist\u00e4 ehdimme k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n vain Sven Krohnin ajattelun osalta. Toivottavasti l\u00f6ytyy viel\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti kiinnostusta k\u00e4sitell\u00e4 kysymyst\u00e4 laajemmin.  <\/h3>\n\n\n\n<!--more-->\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">TAUSTAPOHDISKELUA<\/h2>\n\n\n\n<p>Runous ja filosofia k\u00e4sittelev\u00e4t molemmat usein sellaisia asioita, jotka ovat ik\u00e4\u00e4n kuin kielen tavanomaisen k\u00e4ytt\u00f6alueen ulkopuolisia. Runous hakee tukea olemassaolon oikeutukselleen ihmisen tunnemaailmasta ja filosofia vastaavasti j\u00e4rjest\u00e4 ja logiikasta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Filosofiassa rakennetaan sanojen maailmaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aiempien filosofien kirjoituksia. Filosofialla pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n jotakin pysyv\u00e4\u00e4 ja muuttumatonta. Kieli ja sen k\u00e4ytt\u00f6tapa on koko filosofian keskeinen tutkimuskohde ja -v\u00e4line.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Runoudessakin kieli on keskeinen elementti. Sen k\u00e4ytt\u00f6tapa on vain erilainen kuin filosofiassa. Runoudessa kieli on usein v\u00e4line p\u00e4\u00e4st\u00e4 sis\u00e4lle ihmisen tunne-el\u00e4m\u00e4\u00e4n, joskus yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4stikin. T\u00e4ss\u00e4 se rinnastuu musiikkiin, mutta se ei ole musiikin lailla abstrakti. Runo koostuu yleens\u00e4 sanoista, k\u00e4sitteist\u00e4 ja lauseista, joille on ihmiselle merkityst\u00e4, mutta merkityksen tarkkarajaisuus ja t\u00e4sm\u00e4llisyys ei ole olennaista. Olennaista on merkitysten sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n viestin kyky her\u00e4tt\u00e4\u00e4 vastaanottajassa tunteita.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Raja runon ja filosofian kielen v\u00e4lill\u00e4 ei selv\u00e4 ja tarkka. Runo voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 filosofisesti merkitt\u00e4vi\u00e4kin ajatuksia ja toisaalta filosofiset tekstit voivat olla hyvin runollisia. Ajatellaan vaikka Wittgensteinin runolliseen muotoon hiottuja filosofisia lauseita tai Leibnizin soljuvia ja mielt\u00e4 virkist\u00e4vi\u00e4 pohdintoja, jotka johdattelevat lukijan oivalluksen tuottamaan mielihyv\u00e4n tunteeseen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Runolla kyet\u00e4\u00e4n ilmaisemaan asioita, jotka ehk\u00e4 puhuttelevat ihmisi\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4mmin kuin tavanomaisilla kielen ilmaisutavoilla. Kysymys lienee osin samanlaisesta ilmaisukyvyst\u00e4 kuin musiikillakin. Musiikki on vain abstraktimpaa. Runouttakin voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 musiikin lailla, vaikka sen viesti\u00e4 ei voidakaan sanallisesti t\u00e4ysin selitt\u00e4\u00e4. Sointuvat runot luettuina voivat kuulostaakin musiikilta, kuten esimeriksi John Keatsin runot alkuper\u00e4isell\u00e4 kielell\u00e4 luettuna.&nbsp;Toisaalta runous voi keskitty\u00e4 vain analysoimaan kielt\u00e4 ja sen monimerkityksellisyytt\u00e4 Paavo Haavikon tapaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Filosofisissa teksteiss\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n asioita usein hyvin t\u00e4sm\u00e4llisiin ja yksiselitteisin ilmauksiin. T\u00e4m\u00e4 on omiaan vaikuttamaan siihen, ett\u00e4 tekstin viestin ymm\u00e4rt\u00e4minen vaatii harjaantumista ja aikaa. Filosofia on yleens\u00e4 kieleen sidottu. N\u00e4in kieli my\u00f6s rajoittaa filosofisten pohdiskelujen alaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4ksi filosofiassa tukeudutaan hyvin usein toisten filosofien ajatuksiin ja vanhoihin kirjoituksiin jo antiikin ajoista l\u00e4htien. Tiukasti kirjallisiin l\u00e4hteisiin nojaaminen on my\u00f6s omiaan tekem\u00e4\u00e4n filosofiset kysymyksetkin kirjallisiksi ja erilaista esitietoa vaativiksi. Samaan suuntaan vaikuttaa my\u00f6s pyrkimys johdonmukaisiin ja systemaattisiin k\u00e4sitteisiin ja n\u00e4iden muodostamiin k\u00e4sitej\u00e4rjestelmiin.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4m\u00e4 seikat tekev\u00e4t itse filosofiasta sis\u00e4isesti ristiriidattoman, mutta samalla koko filosofia erist\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 ulkoisesta maailmasta omaksi el\u00e4m\u00e4n alueeksi. T\u00e4st\u00e4 seuraa se, ett\u00e4 filosofia ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n el\u00e4m\u00e4n ongelmat ja niiden ratkaisutavat eiv\u00e4t tapaa toisiaan. Toisin sanoen filosofia ei sovellu kovin hyvin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n el\u00e4m\u00e4n konfliktien ja ongelmien ratkaisuun.<\/p>\n\n\n\n<p>Toisaalta runous on usein hyvin lyhytj\u00e4nteist\u00e4 ja tunteiden harjoilla liikkuvaa, el\u00e4myksest\u00e4 toiseen kiiruhtavaa. Se ei tarjoava v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ev\u00e4it\u00e4 pohtia ja keskustella yksityiskohtaisemmin niist\u00e4 kysymyksist\u00e4, mist\u00e4 se itse kertoo. Mutta runo voi olla hyv\u00e4 her\u00e4te ja johdanto t\u00e4m\u00e4n tyyppiseen pohdiskeluun.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Turussa 18.11.2022<br>Timo Leinonen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Turun kaupunginteatterin kulttuuriravintola Viidennell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4&nbsp;23.11.2022&nbsp;kello 19.30 \u2013 21.00 Illan tarkoituksena on selvitt\u00e4\u00e4 keskustellen kysymyst\u00e4 siit\u00e4, onko runouden ja filosofian yhdist\u00e4misell\u00e4 l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jotakin, mik\u00e4 edist\u00e4\u00e4 ihmisen hyvinvointia ja mihin se voisi perustua? Kysymykseen johdattelevat Timo Leinonen ja Marita Airakorpi. Kysymykseen johdattelevat tekstit: Salomaa toimi Turun yliopiston filosofian professorina vuosina 1932 &#8211; 1955. Krohn seurasi h\u00e4nt\u00e4 professorin &#8230; <a title=\"Kokeellinen FiloCafe -ilta: hyvinvointia runoista?\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/kokeellinen-filocafe-ilta-hyvinvointia-runoista\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Kokeellinen FiloCafe -ilta: hyvinvointia runoista?\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[71,52],"tags":[4,10,31,35],"class_list":["post-1957","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-filosofia","category-runous","tag-filocafe-ilta","tag-filosofia","tag-j-e-salomaa","tag-marita-airakorpi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1957","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1957"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1957\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3527,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1957\/revisions\/3527"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1957"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1957"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1957"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}