{"id":2271,"date":"2023-10-06T20:01:09","date_gmt":"2023-10-06T17:01:09","guid":{"rendered":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/?p=2271"},"modified":"2023-10-19T10:56:06","modified_gmt":"2023-10-19T07:56:06","slug":"matti-taneli-oscar-wilde-jumalasta-ja-uskonnosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/matti-taneli-oscar-wilde-jumalasta-ja-uskonnosta\/","title":{"rendered":"Matti Taneli: Oscar Wilde Jumalasta ja uskonnosta"},"content":{"rendered":"\n<h2 class=\"wp-block-heading\">FiloCafe -ilta 18.10.2023 kello 19.30 \u2013 21.00 Turun kaupunginteatterin&nbsp;<a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"http:\/\/www.viidesnayttamo.fi\/\" target=\"_blank\">Viidennell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4<\/a><\/h2>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Filosofian opettaja ja pappi  Matti Taneli kertoo illan teemasta seuraavaa:<\/h4>\n\n\n\n<p>\u201dKristus, kuten kiehtovat persoonat yleens\u00e4kin, osasi puhua kauniisti, mutta sen lis\u00e4ksi h\u00e4n sai muutkin puhumaan kauniisti.\u201d (Oscar Wilde)<\/p>\n\n\n\n<p>\u201dKristuksen paikka on &#8230; runoilijoiden joukossa.\u201d (Oscar Wilde)<\/p>\n\n\n\n<p>Irlantilaissyntyinen n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija, prosaisti ja runoilija Oscar Wilde (1854\u00ad-1900) on maailmankirjallisuuden kiistellyimpi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4. Yh\u00e4 v\u00e4itell\u00e4\u00e4n siit\u00e4, onko h\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4mpi kirjailijana kuin viktoriaanisen Britannian kaksinaismoralismin pilkkaajana.<\/p>\n\n\n\n<!--more-->\n\n\n\n<p>Wilde tunnetaan ylti\u00f6p\u00e4isist\u00e4 komedioistaan,&nbsp;<em>Dorian Grayn muotokuva&nbsp;<\/em>-romaanistaan (1890) ja upeista esseist\u00e4\u00e4n. Monien erilaisten kirjallisten t\u00f6ittens\u00e4 lis\u00e4ksi Wilde tuli tunnetuksi keikarien kuninkaana, suihkuseurapiirien verbaalisesti taitavana dandyn\u00e4. Wilden nerokkaista ja usein ilkikurisista aforismeista on tullut lent\u00e4vi\u00e4 lauseita.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Wilde tuomittiin vankilaan homoseksuaalisuutensa takia vuonna 1895. Vankilassa h\u00e4n kirjoitti rakastetulleen lordi, runoilija ja toimittaja Alfred \u201dBosie\u201d Douglasille (1870-1945) omistetun pitk\u00e4n, noin 50.000 sanan, kirjeen, jossa h\u00e4n tilitti suhdettaan yhteiskuntaan, uskontoon ja taiteeseen sek\u00e4 tuhoisaan rakkauteensa. Kirje julkaistiin vasta Wilden kuoleman j\u00e4lkeen vuonna 1905 ja silloinkin voimakkaasti sensuroituna nimell\u00e4&nbsp;<em>De profundis<\/em>&nbsp;(De profundis clamavi ad te, Domine &#8211; Syvyydest\u00e4 min\u00e4 huudan sinua, Herra). Sensuroimaton versio julkaistiin Englannissa vasta vuonna 1962, ja suomeksi vuonna 1997 Juhani Lindholmin suomentamana ja Otto Mattsonin esipuheella, \u201dLukijalle\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p>Readingin vankilassa ollessaan (1895-1897) Wilde menetti hyv\u00e4n maineensa, omaisuutensa, perheens\u00e4, yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja terveytens\u00e4.&nbsp;&nbsp;Vankilasta vapautumisensa j\u00e4lkeen h\u00e4n muutti Pariisiin, jossa h\u00e4n viel\u00e4 tapaili Bosieta ennen kuin kuoli siell\u00e4 halveksittuna maanpakolaisena vuonna 1900. Voidaankin sanoa, ett\u00e4 ennen oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 Wilde\u00e4 kutsuttiin englantilaiseksi herrasmieheksi, mutta vankilatuomion j\u00e4lkeen irlantilaiseksi irstailijaksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Ennen muuta vankilassa ollessaan Wilde alkoi kiinnostua uskonnollisesta uskosta ja Jumalasta henkil\u00f6kohtaisena kysymyksen\u00e4. H\u00e4n on kirjassaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen rehellinen ja ankara ennen muuta itse\u00e4\u00e4n, mutta my\u00f6s rakkaitaan, vaimoaan ja lapsiaan sek\u00e4 Bosieta kohtaan. Wilde ajatteli kuitenkin kaiken tapahtuneen olleen tietyin tavoin my\u00f6s v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Alustuksessani tarkastelen Oscar Wilde\u00e4 poikkeuksellisen monipuolisena ja originellina kirjallisena toimijana, julkisuuden henkil\u00f6n\u00e4 sek\u00e4 uskonnollisena ihmisen\u00e4, jolle jumalasuhteen l\u00f6ytyminen oli h\u00e4nen loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 k\u00e4\u00e4nnekohta ja lohdun tuoja.<\/p>\n\n\n\n<p>Matti Taneli, turkulainen kasvatustieteen tohtori, filosofian ja teologian maisteri, aineenopettaja ja pappi<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading has-text-align-center\">Tervetuloa kokemaan, keskustelemaan ja saamaan uusia ajatuksia!&nbsp;<\/h2>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading has-text-align-center\"><strong>Oviraha 5 euroa, johon sis\u00e4ltyy kahvi tee<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Tilaisuus on pidetty. Kiitos kaikille mukana olleille kiinnostavasta ja aikaan hyvin sattuvasta keskustelusta!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>FiloCafe -ilta 18.10.2023 kello 19.30 \u2013 21.00 Turun kaupunginteatterin&nbsp;Viidennell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 Filosofian opettaja ja pappi Matti Taneli kertoo illan teemasta seuraavaa: \u201dKristus, kuten kiehtovat persoonat yleens\u00e4kin, osasi puhua kauniisti, mutta sen lis\u00e4ksi h\u00e4n sai muutkin puhumaan kauniisti.\u201d (Oscar Wilde) \u201dKristuksen paikka on &#8230; runoilijoiden joukossa.\u201d (Oscar Wilde) Irlantilaissyntyinen n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija, prosaisti ja runoilija Oscar Wilde (1854\u00ad-1900) on &#8230; <a title=\"Matti Taneli: Oscar Wilde Jumalasta ja uskonnosta\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/matti-taneli-oscar-wilde-jumalasta-ja-uskonnosta\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Matti Taneli: Oscar Wilde Jumalasta ja uskonnosta\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2274,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,71],"tags":[4,90,22,37,26],"class_list":["post-2271","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-filocafe-ilta","category-filosofia","tag-filocafe-ilta","tag-kirjallisuus","tag-matti-taneli","tag-runous","tag-uskonnon-filosofia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2271","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2271"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2271\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2286,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2271\/revisions\/2286"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2274"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2271"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2271"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2271"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}