{"id":2330,"date":"2023-11-23T17:55:38","date_gmt":"2023-11-23T15:55:38","guid":{"rendered":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/?p=2330"},"modified":"2026-04-19T19:39:45","modified_gmt":"2026-04-19T16:39:45","slug":"wagnerin-viisaus-roger-scrutonin-mukaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wagnerin-viisaus-roger-scrutonin-mukaan\/","title":{"rendered":"Wagnerin viisaus Roger Scrutonin mukaan"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

FiloCafe -ilta 20.12.2023 kello 19.30 \u2013 21.00 Viidennell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4<\/a>. <\/h2>\n\n\n\n

Tilaisuus on nyt pidetty. Keskustelut olivat antoisat ja muistiin painuvat. Kiitos kaikille mukana olleille!<\/p>\n\n\n\n

Timo Leinonen esitteli Wagnerin Ring -oopperasarjan ja mm filosofi Roger Scrutonin tulkinnan siit\u00e4 keskustelujen pohjaksi. Marita Airakorvelle tuli este tulla tilaisuuteen. <\/p>\n\n\n

Tervetuloa kokemaan, keskustelemaan ja saamaan uusia ajatuksia! <\/span><\/h3>\n\n\n

Oviraha 5 euroa, johon sis\u00e4ltyy kahvin tai teen<\/strong><\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n

Runoilija James Merril <\/a>(1926 – 1995) kertoo kokemuksistaan Wagnerin Ring -oopperasarjasta Metropolitan -oopperassa seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n


1.
Met -oopperassa esitet\u00e4\u00e4n Sormussykli, 
nelj\u00e4 oopperan viikossa, ensi kertaa sitten 
vuoden 1939. N\u00e4in sen. 
Kun sota syttyi, Flagstad<\/a> lensi kotiin; maut vaihtuivat 
kuoleman ja vihat\u00f6iden s\u00e4velmiin. Seurasi Werdi\u00e4, 
h\u00e4nen arvoituksensa osasin vihelt\u00e4\u00e4, mutta en ratkaista, 
Wagner oli ollut jo itsess\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4, 
suuret kultaiset pitk\u00e4t s\u00e4velkulut johtomotiiveilla 
yhteen ommeltuina sekoittavat mielen, kello kahdeltatoista 
palasi j\u00e4rki: kaksonen, miekka, mets\u00e4n lintu, 
kateus, lunastus rakkaudella\u2026mutta j\u00e4\u00e4nyt kuulematta
viimeiset viisikymment\u00e4 vuotta? Vastattujen rukousten tuli 
paloi pienen isokorvaisen kannun ymp\u00e4rill\u00e4. 
Kuka nyt her\u00e4\u00e4. Y\u00f6. Alennettu e-s\u00e4vel viittaa Reiniin, 
sielt\u00e4 kaikki alkoi. Maailman el\u00e4m\u00e4. Minun. <\/p>\n\n\n\n

2.
Nuori rakkaus, maja kuun valoa t\u00e4ynn\u00e4, ja n\u00e4yt\u00f6s p\u00e4\u00e4ttyy, 
valot syttyv\u00e4t, matroona vasemmalla puolellani huudahtaa. 
Haukomme henke\u00e4mme ja suutelemme. \u00c4itimme olivat parhaita yst\u00e4vi\u00e4. 
Nyt \u00e4itimme ik\u00e4isin\u00e4, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 istumme. Kaksi kummajaista. 
Mies k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n toisella puolen, parta kuin lampaan villaa, 
oli kerran luokkakaverini, tai oliko luokka alempana.  
Yksin mustiin puettuna, h\u00e4nen edess\u00e4\u00e4n, Maxine \u2026.
On kuin olisimme n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 kaupungin hautausmaalla! 
Meill\u00e4 on pitk\u00e4t illat aikaa uppoutua toisiimme
ennen kuin maailma loppuu. Kerran niin tutut kasvot 
muuttuvat uuden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikan, sateenkaaren, sumun, 
tulipallojen ja ukkosen vaikutuksesta. Uskottava tekos\u00e4\u00e4 
saa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n varovaiseksi. Kenell\u00e4 on varaa 
olla ottamaan huomioon sit\u00e4 rasitusta, 
mit\u00e4 syntyy vanhalle s\u00e4hk\u00f6keskukselle?
 
3.
Fricka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tyytyv\u00e4iselt\u00e4 uuteen kampaajansa.
Br\u00fcnnhilde (Behrens) on hyl\u00e4nnyt omansa.
Ruskea harjatukkainen, taistoon valmis, ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 is\u00e4\u00e4ns\u00e4
leikkis\u00e4n ponin tavoin. He ovat kaikki aikuistuneet, n\u00e4m\u00e4 mahdit,
niin nuoria, niin ihmism\u00e4isi\u00e4. Niin hyv\u00e4ksi k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4.
Oikeat teollisuusalat, joiden p\u00e4\u00e4rahoittajat 
vakuuttavat tuotannon jatkavan planeettamme
vaurauden ry\u00f6st\u00f6\u00e4. Erda, h\u00e4nen helmikoristeinen 
vuosien j\u00e4tteit\u00e4 tihkuva seittins\u00e4, lakastuu huomaamatta
\u2014    Oikein, herra presidentti? Oikein, Texaco? \u2014
sinist\u00e4 kaasua tupruttavaan halkeamaan. Laulajat el\u00e4k\u00f6ityv\u00e4t,
kyll\u00e4, mutta heill\u00e4 on oppilaita. Ei n\u00e4ill\u00e4 mahdeilla, ei ei.
Mik\u00e4 heid\u00e4n kouluttamansa Wotan-yhtym\u00e4
palauttaa kullan joelle, sit\u00e4 vahingoittamatta,
tai tulelle pyhyys, joka sill\u00e4 oli ennen atomiaikaa?
 
4. 
Br\u00fcnnhilde kohtaa Siegfriedin. Toisin sanoen 
kaksi laulajaa on harjoitellut k\u00e4rsiv\u00e4llisesti,
jotta heid\u00e4n \u00e4\u00e4nens\u00e4 ja asenteensa v\u00e4litt\u00e4isiv\u00e4t
raivoa ja loukkaantunutta syytt\u00f6myytt\u00e4. Ensin n\u00e4ist\u00e4
kahdesta nuoresta tuli laulajia, sitten he oppivat hallitsemaan
jokaista raivon ja syytt\u00f6myyden yksityiskohtaa
jopa heid\u00e4n vakaiden keskiluokkaisen perheidens\u00e4 ytimiss\u00e4,
jotka olivat mahdollistaneet \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n ja kielien opiskelun, 
yksityistuntien oton ja sen, miten nainen rakastaa ja sankari kuolee\u2026
T\u00e4n\u00e4 iltana taas, joka nuotti ter\u00e4\u00e4n uudelleen valettuna, 
kauhea vala on valmiiksi vannottuna heid\u00e4n veress\u00e4\u00e4n.
Kaksi maailmanluokan egoa, meikattuina ja ylipainoisina,
jotka illallisella laskevat leikki\u00e4 vierekk\u00e4in istuen, nyt vihaavat
niin uskottavasti, ett\u00e4 er\u00e4s vanhempi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6avustaja itkee.
 
5 
Olen pit\u00e4nyt sormuksiani\u2014 kaikkea niit\u00e4 kolmea
nyt ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa\u2014 Sormussyklin kunniaksi.
 
Ne hohtavat kuin helmet meress\u00e4, 
hiottu sivu kimaltelee l\u00e4pi \u00e4\u00e4niaaltojen.
 
Kolmesta sormuksen antajista yksi on maan alla,
yksi hyvin kaukana ja yksi t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kuuntelemassa.
 
Yksi sormuksista on kultaa, toinen hopeaa, 
siin\u00e4 kaksi pient\u00e4 timanttia; kolmas luuta
\u2014    kotilon kuorta paremminkin, 
valtameren synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4.
 
Kun maa teki jalokivet ja metallit, 
silloin kaikki tuntemattomia,
silloin toimivat Nibelheimin hikipajat.
 
Siell\u00e4 syntyiv\u00e4t  Luonnon korut, 
Vallan vaikutuskeh\u00e4t, minulle se on Rakkaus. 
 
Tai musiikki, kun h\u00e4nen oma kromaattinen 
asteikkonsa ajan mittaan ly\u00f6 lohik\u00e4\u00e4rmeen. 
 
6.
Takaisin menneeseen; kun vanha talo purettiin, 
ja t\u00e4m\u00e4 uusi rakennettiin, tein lahjoituksen.
Niinp\u00e4 nime\u00e4ni kantava istuin vuosi vuoden 
per\u00e4\u00e4n neli\u00f6m\u00e4isine selk\u00e4nojineen 
(minne Hagen t\u00e4ht\u00e4\u00e4 keih\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00e4n) 
odottaa aikaansa instrumentaalisessa h\u00e4myss\u00e4.
N\u00e4in\u00e4 iltoina olemme turvassa. Istuimemme kuuluvat
Walter J. ja Ortrud Fogelsongille
\u2014    Keit\u00e4 sitten ovatkin tai olivat. Mutta my\u00f6h\u00e4\u00e4n er\u00e4\u00e4n\u00e4 iltana
(Miten se on mahdollista? Olen syv\u00e4ss\u00e4 unessa!)
Kompastelen h\u00e4m\u00e4rtyneelle \u201dpaikallani\u201d. Laatta l\u00e4hett\u00e4\u00e4
fosforoitua valon hohtoa ymp\u00e4rilleen.
Viel\u00e4 kummempaa, kun vajoan takaisin istuimelleni, 
nuorukainen takanani, p\u00e4iv\u00e4n sarastusta silmiss\u00e4\u00e4n
\u2014onkin h\u00e4nen poikansa, josta ennen en ole edes uneksinut–
saa minut nousemaan. 
 
                       James Merrill, 1995
                       Suomentanut mukaillen: Timo Leinonen, hein\u00e4kuussa 2023
 
L\u00c4HDE:
Hammer, Langdon (toim.). Merrill Poems. Everyman\u00b4s Library. Pockets Poets, 2017, s. 201-205. 
 
LIS\u00c4TIETOJA:
James Merrill Wikipediassa, ks.t\u00e4st\u00e4<\/a> (suom), tai t\u00e4st\u00e4<\/a> (engl.)
James Merrill lukee kyseisen runonsa, ks. t\u00e4st\u00e4.<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

FiloCafe -ilta 20.12.2023 kello 19.30 \u2013 21.00 Viidennell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4. Tilaisuus on nyt pidetty. Keskustelut olivat antoisat ja muistiin painuvat. Kiitos kaikille mukana olleille! Timo Leinonen esitteli Wagnerin Ring -oopperasarjan ja mm filosofi Roger Scrutonin tulkinnan siit\u00e4 keskustelujen pohjaksi. Marita Airakorvelle tuli este tulla tilaisuuteen. Tervetuloa kokemaan, keskustelemaan ja saamaan uusia ajatuksia!  Oviraha 5 euroa, johon sis\u00e4ltyy … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2333,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,71,52],"tags":[4,10,95,19,79],"class_list":["post-2330","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-filocafe-ilta","category-filosofia","category-runous","tag-filocafe-ilta","tag-filosofia","tag-ooppera","tag-timo-leinonen","tag-viides-nayttamo"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2330","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2330"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2330\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3692,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2330\/revisions\/3692"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2333"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2330"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2330"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2330"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}