{"id":2497,"date":"2024-05-07T08:17:59","date_gmt":"2024-05-07T05:17:59","guid":{"rendered":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/?p=2497"},"modified":"2024-06-02T19:48:38","modified_gmt":"2024-06-02T16:48:38","slug":"ovatko-vaitteet-humanismin-kuolemasta-liioiteltuja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/ovatko-vaitteet-humanismin-kuolemasta-liioiteltuja\/","title":{"rendered":"Ovatko v\u00e4itteet humanismin kuolemasta liioiteltuja?"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
Filosofi Tuomas Tiainen<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

FiloCafe -ilta 29.5.2024 kello 19.30 \u2013 21.00\u00a0Viidennell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4<\/a><\/h2>\n\n\n\n

Tilaisuus on pidetty, kiitos kaikille mukana olleille mielenkiintoisista keskusteluista!<\/h3>\n\n\n\n

Johdannoksi alustukseen (humanismin kritiikin esittely)<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Humanismi on filosofinen ja kulttuurinen liike, joka korostaa ihmisen universaalia arvoa, j\u00e4rjen, tutkimuksen ja tulkinnan merkityst\u00e4 tiedon hankinnassa sek\u00e4 inhimillisen potentiaalin monipuolista kehitt\u00e4mist\u00e4 hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n perustana.<\/strong> Humanismin synty juontaa juurensa antiikin Kreikkaan ja Roomaan, mutta  merkitt\u00e4vi\u00e4 uuden nousun kausia esiintyi Euroopassa mm.  renessanssin aikakaudella sek\u00e4 my\u00f6hemmin valistuksen aikakaudella. Vuosituhansien aikana humanismi on kietoutunut erottamattomaksi osaksi l\u00e4nsimaisia oikeus-, kasvatus- ja moraaliperiaatteita. <\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n

Kuitenkin viime vuosikymmenin\u00e4 mm. kulttuurituotannon ja akateemisen tutkimuksen piirist\u00e4  on alettu esitt\u00e4\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4 humanismin kuolemasta. N\u00e4it\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4 ovat esitt\u00e4neet usein v\u00e4lj\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 postmodernisteiksi lukeutuvat filosofit ja kulttuuriteoreetikot, jotka haastavat perinteisen humanismin keskeisi\u00e4 oletuksia ja arvoja. Heid\u00e4n mukaansa mm. globalisaatio, teknologian kehitys, el\u00e4infilosofian ilmaantuminen, feministisen n\u00e4k\u00f6kulman vahvistuminen ja kulttuurisen monimuotoisuuden ymm\u00e4rryksen syventyminen ovat horjuttaneet perinteisen humanismin ihmiskuvan ja tehneet siit\u00e4 vanhentuneen ja ep\u00e4olennaisen.<\/p>\n\n\n\n

Yksi argumentti, joka tukee v\u00e4itett\u00e4 humanismin kuolemasta, on teknologian roolin kasvu ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja yhteiskunnassa<\/strong>. Nykyaikana teknologia on keskeisess\u00e4 asemassa l\u00e4hes kaikilla el\u00e4m\u00e4nalueilla ja sill\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan suuri potentiaali syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4  humanismille t\u00e4rkeit\u00e4 uskomuksia esim. ihmisten keskin\u00e4isest\u00e4 tasa-arvoisuudesta ja kulttuuriperinn\u00f6n huolenpidon arvokkuudesta. Mit\u00e4 tapahtuu humanismille maailmassa jossa yh\u00e4 useammat k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t humanismin sijasta teknologian puoleen ratkaistakseen ongelmiaan ja tyydytt\u00e4\u00e4kseen tarpeitaan?<\/p>\n\n\n\n

Toinen argumentti humanismin kuoleman liittyy voimakkaaseen kulttuuriseen muutokseen ja el\u00e4m\u00e4n monimuotoistumiseen<\/strong>. Nykymaailmassa ihmiset voivat kokea  monia erilaisia identiteettej\u00e4 mm. kuulumalla erilaisiin virtuaalisiin ja reaalisiin ryhmiin. Termi\u00e4 fluidinen identiteetti  k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n toisinaan kuvaamaan sit\u00e4 kuinka yksil\u00f6 voi kokea ja ilmaista erilaisia identiteettej\u00e4 tai niiden osia riippuen vallitsevista  toimintaymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4, sosiaalisista verkostoista, el\u00e4m\u00e4ntilanteista ja omista sis\u00e4isist\u00e4 kokemuksista. Perinteisen humanismin katsotaan nojaavan identiteetin staattisuuteen eli pysyvyyteen eik\u00e4 sen uskota kykenev\u00e4n huomioimaan vaadittavaa monimuotoisuuden tunnustamista. <\/p>\n\n\n\n

Kolmas argumentti humanismin kuolemaan liittyen kytkeytyy luontevasti edelliseen (ks. toinen argumentti). Sit\u00e4 voidaan kutsua v\u00e4itteeksi humanismin a<\/strong>ntroposentrisyydest\u00e4 eli Ihmiskeskeisyydest\u00e4<\/strong>. Sen mukaan humanismi korostaa vain ihmisen merkityst\u00e4 ja arvoa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ss\u00e4 maailmassa. T\u00e4m\u00e4 johtaa l\u00e4ht\u00f6kohtaan, jossa ihmiskeskeisyys asetetaan etusijalle muiden elollisten ja elottomien olentojen kustannuksella. <\/p>\n\n\n\n

Antroposentrisen kritiikin mukaan humanistinen ajattelu kannustaa ihmisi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 hyv\u00e4kseen omien tarpeidensa tyydytt\u00e4miseksi. T\u00e4m\u00e4 puolestaan ilmenee  luonnonvarojen liikak\u00e4ytt\u00f6n\u00e4, saastuttavana teollisuutena ja ekosysteemien  tuhoamisena. Humanistinen ajattelu johtaa my\u00f6s aliarvioimaan muiden el\u00e4vien olentojen tunteita, tarpeita ja oikeuksia ihmisen hy\u00f6dyn maksimoinnin nimiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4  puolestaan johtaa el\u00e4inten hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, luonnon monimuotoisuuden v\u00e4henemiseen ja suoranaiseen el\u00e4inr\u00e4\u00e4kk\u00e4ykseen. <\/p>\n\n\n\n

Antroposentrinen kritiikki tiivistyy n\u00e4kemykseen humanismin maailmankuvan rajoittuneisuudesta. Keskittyminen  ihmisen kokemukseen, tietoisuuteen ja kulttuuriseen kehitykseen johtaa siihen, ett\u00e4 muut siit\u00e4 poikkeavat el\u00e4m\u00e4nmuodot ja maailmankuvat j\u00e4\u00e4v\u00e4t huomiotta tai niit\u00e4 aliarvioidaan.<\/p>\n\n\n\n

Tervetuloa kokemaan, keskustelemaan ja saamaan uusia ajatuksia! <\/h2>\n\n\n\n

Oviraha 5 euroa, johon sis\u00e4ltyy kahvi tai tee<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

FiloCafe -ilta 29.5.2024 kello 19.30 \u2013 21.00\u00a0Viidennell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 Tilaisuus on pidetty, kiitos kaikille mukana olleille mielenkiintoisista keskusteluista! Johdannoksi alustukseen (humanismin kritiikin esittely) Humanismi on filosofinen ja kulttuurinen liike, joka korostaa ihmisen universaalia arvoa, j\u00e4rjen, tutkimuksen ja tulkinnan merkityst\u00e4 tiedon hankinnassa sek\u00e4 inhimillisen potentiaalin monipuolista kehitt\u00e4mist\u00e4 hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n perustana. Humanismin synty juontaa juurensa antiikin Kreikkaan ja Roomaan, … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2504,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,71],"tags":[4,45,23],"class_list":["post-2497","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-filocafe-ilta","category-filosofia","tag-filocafe-ilta","tag-humanismi","tag-tuomas-tiainen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2497","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2497"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2497\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2512,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2497\/revisions\/2512"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2504"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2497"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2497"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2497"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}