{"id":3171,"date":"2025-09-10T13:02:14","date_gmt":"2025-09-10T10:02:14","guid":{"rendered":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/?p=3171"},"modified":"2025-11-26T15:53:28","modified_gmt":"2025-11-26T13:53:28","slug":"filosofia-ja-viisauden-runous","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/filosofia-ja-viisauden-runous\/","title":{"rendered":"FILOSOFIA JA VIISAUDEN RUNOUS"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
\u00c5bo Akademin emeritus englannin kielen ja kirjallisuuden professori Anthony Johnson<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

FiloCafe -ilta vietettiin to 18.9.2025 kello 18.00 – 19.30 Panimoravintola Koulun historian luokassa, Eerikinkatu 18 Turussa, ks. t\u00e4st\u00e4<\/a> <\/h3>\n\n\n\n

Ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ja sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4 ilta on nyt vietetty. Kiitos kaikille osallisille! Seuraavasta l\u00f6ytyy alustus ja sen suomennos kiinnostuneille tutustuttavaksi sek\u00e4 pohdinta vuodelta 2019: MIT\u00c4 ON RUNOUS?<\/p>\n\n\n\n

Anthony Johnson alusti keskusteluja otsakkeen ollessa :<\/strong> Philosophy and the Poetry of Wisdom<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Continuing my ongoing occasional series on intersections between Philosophy and Poetry \u2013 and illustrating its argument with examples of \u2018poetic philosophy\u2019 or \u2018philosophical poetry\u2019 \u2013 my brief paper (c 30 mins) will consider a number of ways in which the idea of wisdom cross-fertilizes the meeting of these two very different domains. The presentation will be in English.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Englanninkielinen alustus l\u00f6ytyy t\u00e4st\u00e4<\/a><\/h3>\n\n\n\n

Suomeksi sama: Filosofia ja viisauden runous<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jatkan meneill\u00e4 olevaa satunnaista risteilyjeni sarjaa filosofian ja runouden v\u00e4lill\u00e4 — ja havainnollistan sen perusteita esimerkeill\u00e4 ”runollisesta filosofiasta” tai ”filosofisesta runoudesta” — ja tarkastelen lyhyess\u00e4 alustuksessani (kesto noin 30 minuuttia) useampia mahdollisuuksia, joilla t\u00e4m\u00e4 viisauden idea voi tuottaa hedelm\u00e4\u00e4 n\u00e4iden kahden hyvin erilaisen alueen kohdatessa toisensa. <\/em><\/p>\n\n\n\n

Alustus suomennettuna l\u00f6ytyy t\u00e4st\u00e4 <\/a><\/h3>\n\n\n\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Panimoravintola Koulu<\/p>\n\n\n\n

Tervetuloa taas FiloCafeen kokemaan, keskustelemaan ja saamaan uusia ajatuksia!<\/h3>\n\n\n\n

O<\/strong>viraha on 5 euroa<\/em>,<\/strong> maksetaan tiskill\u00e4, summan saa v\u00e4hent\u00e4\u00e4<\/em> ostoksista ravintolasta<\/p>\n\n\n\n

Johdattelua 18.9. 25 pidettyyn FiloCafe -iltaan<\/h2>\n\n\n\n

Kielest\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Alustus oli englanniksi, jonka sis\u00e4ll\u00f6n Timo Leinonen esitteli suomeksi. Keskustelut, kysymykset ja puheenvuorot valittiin puhujan valinnan mukaan. Kaikki n\u00e4m\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n parhaan mukaan esitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s suomeksi, jotta kaikki voisivat ne ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tai esitt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Muuta<\/h4>\n\n\n\n

Alla on Anthony Johnsonin pohdintojen edellinen osa vuoden 2019 FiloCafe -illasta teeman ollessa silloin Mit\u00e4 on runous?<\/em> <\/p>\n\n\n\n

FM Marita Airakorven ja \u00c5bo Akademin englanninkielen ja kirjallisuuden professorin Anthony Johnsonin keskustelu Runollisena FiloCafe -iltana Pieness\u00e4 Kirjapuodissa 9.4.2019. Keskustelu tapahtui englanninkielell\u00e4. Alla on k\u00e4\u00e4nn\u00f6kseni keskustelusta. Keskustelun teemana oli MIT\u00c4 RUNOUS ON? Alkuper\u00e4inen, englanninkielinen haastattelu l\u00f6ytyy t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Kysymys on filosofinen. Siihen on vaikeaa, jollei mahdotonta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kiistatonta. ja tyhjent\u00e4v\u00e4\u00e4 vastausta. Mutta kysymys on monella tavalla kiehtova. Mik\u00e4 on runouden salaisuus, mit\u00e4 ihminen siit\u00e4 saa niin itselleen kuin ymp\u00e4rist\u00f6lleen? Ja mik\u00e4 on musiikin ja ja runouden suhde? <\/p>\n\n\n\n

Musiikissa ja runoudessa on paljon samaa, mutta niiss\u00e4 on my\u00f6s eroja. Mik\u00e4 niiss\u00e4 on olennaisin eroavaisuus ja mist\u00e4 johtuu, ett\u00e4 musiikki yleens\u00e4 vet\u00e4\u00e4 puoleensa stadioneita t\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 ihmism\u00e4\u00e4ri\u00e4 merkitt\u00e4vien jalkapallopelien tapaan, kun taas runouden maailmassa t\u00e4llaiseen ei juuri ole totuttu? <\/p>\n\n\n\n

Vastaukset t\u00e4llaisiin kysymyksiin ovat tavallaan itsest\u00e4\u00e4n selvilt\u00e4 tuntuvia, ihmisen tunne-el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 piirteit\u00e4, kuten usein on laita filosofististen kysymysten kohdalla. T\u00e4m\u00e4 piirre ei kuitenkaan v\u00e4henn\u00e4 asian kiinnostavuutta, p\u00e4invastoin. <\/p>\n\n\n\n

Siksi pyysimme professori Anthony Johnsonia palaamaan taas niihin ajatuksiin, joita h\u00e4n esitteli runsas viisi vuotta sitten Marita Airakorven haastattelussa. Olisivatko vastaukset nyt toisenlaisia maailman ollessa nyt toisenlainen esim. koronan ja Ukrainan sodan johdosta ja siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 Anthony on itse el\u00e4k\u00f6itynyt viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Tilaisuudessa voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niin englannin kuin suomenkin kielt\u00e4 Pyrimme parhaimman mukaan tulkitsemaan keskustelut ja alustukset suomen kielelle . <\/p>\n\n\n\n

Turussa 7.9.2025 Timo Leinonen<\/p>\n\n\n\n

MIT\u00c4 ON RUNOUS? <\/h2>\n\n\n\n

FiloCafe -ilta 9.4.2019<\/h3>\n\n\n\n

Marita Airakorpi<\/strong>: No, Anthony, \u201dMit\u00e4 on runous?\u201d<\/p>\n\n\n\n

Anthony Johnson<\/strong>: Runous voi, totta kai, tarkoittaa monenlaista. Runoilija Samuel Coleridgen mukaan runoudessa soveliaimmat sanat ovat l\u00f6yt\u00e4neet soveliaimmat paikkansa. Puhtaan runouden puolustajan, Mallarm\u00e9 mukaan runoudessa kieli puhuu itselleen.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoitustaitoa omaamattomille kulttuureille runous on keino muistaa menneisyytt\u00e4\u00e4n, lakeijaan ja uskontoaan: tai kuten monet antropologit huomauttaisivat: runous selvent\u00e4\u00e4 tavanomaisen puheen luonnetta suhteen runomuotoon, riimin ja rytmin, loitsujen ja laulujen, sanontojen ja sananlaskujen merkityst\u00e4 kulttuurien luomisessa ja niiden elinvoimaisuuden s\u00e4ilytt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Filosofi Alain Badiou on taas toistuvasti korostanut, ett\u00e4 runous voi olla erityinen totuuden muoto \u2013 erityinen k\u00e4sitys tiedosta ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4 – kuten matematiikka.<\/p>\n\n\n\n

Runous on minusta kaikkea n\u00e4it\u00e4, mutta keskeisint\u00e4 siin\u00e4 on minulle sanan etymologiasta juontuva merkitys. Englannin kielen sanan  \u0301Poetry` kantasana on kreikan sana `poiein \u0301, joka merkitsee tekemist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Airakorpi:<\/strong> Mit\u00e4 runous sitten tekee?<\/p>\n\n\n\n

Johnson:<\/strong> Ensimm\u00e4inen vastaukseni t\u00e4h\u00e4n kysymykseen on seuraava: Runous luo yhteydet subjektiivisesta todellisuudestamme aisteillamme havaitsemaamme ulkoiseen todellisuuteen. Kun ihmisolennot k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t \u00e4\u00e4nt\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4kseen sis\u00e4isen kokemusmaailmansa ulkoiseen maailmaan, rakentavat ik\u00e4\u00e4n kuin sillan sis\u00e4isen ja ulkoisen maailman v\u00e4lill\u00e4, luodaan samalla kieli.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 mit\u00e4 tahansa sanaa sit\u00e4 ensi kertaa k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 runona. Martin Heideggerin filosofia voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 rakentuvan t\u00e4llaisesta alkuper\u00e4isest\u00e4 runonkielest\u00e4, johon filosofi pyrkii kirjoituksissaan yh\u00e4 uudelleen ja uudelleen.<\/p>\n\n\n\n

Voiko sitten kieli n\u00e4in muotoutua siltana ihmisen ja jonkun toisen el\u00e4intyypin v\u00e4lill\u00e4? T\u00e4h\u00e4n kysymykseen on vaikeaa vastata. Joka tapauksessa linnut laulavat, valaat musisoivat ja apinat \u00e4\u00e4ntelehtiv\u00e4t luomalla vaikutelman siit\u00e4, ett\u00e4 apinayhteis\u00f6 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 niiden merkitykset. N\u00e4ist\u00e4 yksi esimerkiksi tuntuu merkitsev\u00e4n: Juoskaa puuhun!<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4llaiset edell\u00e4 mainitut \u00e4\u00e4net ovat kiistatta kommunikointia, vaikkakaan niiden merkitykset eiv\u00e4t olekaan yht\u00e4 tarkkarajaisia kuin ihmiskielen sanat yleens\u00e4 ovat. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 on mielenkiintoista, ett\u00e4 suomen sanan  \u0301runo` juontaa juurensa indoeurooppalaisesta sanasta (gootin kielell\u00e4 `runa \u0301), joka merkitsee \u00e4rjymist\u00e4, tai mumisemista tai veisaamista. Kaikki n\u00e4m\u00e4 merkitsev\u00e4t jonkinlaista kommunikointia, vaikka emme tarkemmin tied\u00e4k\u00e4\u00e4n, mink\u00e4laisesta kommunikoinnista olisi kyse. Joidenkin tutkijoiden mielest\u00e4 kyse olisi er\u00e4\u00e4nlaisesta konsultoinnista tai jonkinlaisesta salaisesta neuvonnasta.<\/p>\n\n\n\n

Airakorpi:<\/strong> Toisin sanoen runous merkitsee t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaista salaista neuvontaa? Johnson: Kyll\u00e4, n\u00e4in voisin sanoa. Ja kun runo kadottaa salaisen luonteensa, siit\u00e4 tulee proosamuotoista huhupuhetta, englanniksi  \u0301rumour`. Mutta t\u00e4m\u00e4 on jo toinen tarina.<\/p>\n\n\n\n

Airakorpi:<\/strong> Toisin sanoen esit\u00e4t, ett\u00e4 runouden juuret ovat \u00e4\u00e4ness\u00e4, joka yhdist\u00e4\u00e4 sis\u00e4isen ajattelumaailman ulkomaailmaan?<\/p>\n\n\n\n

Johnson:<\/strong> Kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Airakorpi<\/strong>: Tarkoittaako t\u00e4m\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 musiikin ja runouden v\u00e4lill\u00e4 on l\u00e4heinen yhteys?<\/p>\n\n\n\n

Johnson<\/strong>: Kyll\u00e4 todellakin! Tosin ajattelen niin, ett\u00e4 kielelliset ilmauksemme tulevat sis\u00e4isest\u00e4 ajattelumaailmastamme luomaan merkityst\u00e4 ulkoiseen havaintomaailmaamme. Musiikki sen sijaan vaikuttaa toiseen suuntaan; musiikki tulee useimmiten ulkoisesta maailmasta sis\u00e4isen maailmamme merkityksen antajaksi.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in j\u00e4ljittelemme usein esimerkiksi ulkoisesta maailmasta kantautuva lintujen laulua, apinoiden kirkunaa ja valaiden mylvint\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 ulkoisia \u00e4\u00e4ni\u00e4 heijastellen. Koska tuotamme puheen ja laulun samalla elimell\u00e4mme ulkomaailmastamme heijastamamme musiikki muuntuu. Siihen sekoittuu ihmiskieli, joka on runouden ytimess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Airakorpi:<\/strong> Ja siksi lyriikka, erityisesti kun siihen yhdistyy musiikki, koskettaa meit\u00e4 niin tunteen kuin logiikan tasolla?<\/p>\n\n\n\n

Johnson<\/strong>: Juuri n\u00e4in. Musiikin ja runouden v\u00e4linen yhteys on kielenk\u00e4ytt\u00f6mme ytimess\u00e4 siin\u00e4, miten rakennamme meit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maailmamme. Se, mit\u00e4 tunnemme erilaisia asioita ja mieltymystemme kohtaan, on usein n\u00e4iden asioiden nime\u00e4misten taustalla. Siksi ei ole ihme, ett\u00e4 antiikin hymnit ja tragedioiden kuoroesitykset kuulostavat nykyihmisest\u00e4 niin syv\u00e4sti henkisilt\u00e4. Tai ett\u00e4, ehk\u00e4 apostoleista runollisimman Johanneksen evankeliumin voisi aloittaa gospelin tapaan laulamalla: \u201dAlussa oli sana\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Airakorpi<\/strong>: Ymm\u00e4rr\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasi. Muta voisimmeko uskonnon maailmaan uppoamisen sijaan palata takaisin tiukemmin alkuper\u00e4iseen teemaamme, eli runouden ja filosofian v\u00e4liseen suhteeseen?<\/p>\n\n\n\n

Johnson<\/strong>: Sopii.<\/p>\n\n\n\n

Airakorpi<\/strong>: Oliko sinulla mieless\u00e4si Nietzschen Tragedian synty, kun mainitsit antiikin Kreikan draamojen kielen ja musiikin? <\/p>\n\n\n\n

Johnson<\/strong>: Oli kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Airakorpi:<\/strong> Ja kun mainitsit runouden ja musiikin yhteyden ja sen merkityksen kielellisen maailman rakentamispyrkimyksess\u00e4, oliko mieless\u00e4si Platonin Timaeus?<\/p>\n\n\n\n

Johnson<\/strong>: Saattoi hyvinkin olla.<\/p>\n\n\n\n

Airakorpi<\/strong>: No, voitko siin\u00e4 tapauksessa selitt\u00e4\u00e4 minulle, miten runo voi toimia siltana antiikin filosofiaan?<\/p>\n\n\n\n

Johnson<\/strong>: Minun t\u00e4ytyy heti alkajaiseksi sanoa, etten voin sanoa olevani filosofi mill\u00e4\u00e4n muotoa. Opiskellessani runoutta minuun teki joka tapauksessa Platonin kertomus maailman luomisessa Timaeuksessa hyvin suuren vaikutuksen. Idea logoksesta puhutteli erityisesti. Siin\u00e4 maailmann\u00e4kemyksen keskeisimm\u00e4ll\u00e4 paikalla on musiikin, runouden ja matematiikan suhde.<\/p>\n\n\n\n

Maailman luominen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin rationaalisena prosessina, jossa maailma rakentuu samoista Pythagoraan lukusuhteista 2:1, 3:2, 4:3 jne., jotka ovat my\u00f6s musiikin s\u00e4velsuhteiden perusteena. T\u00e4m\u00e4 nojaa ajatteluun, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 suhteet todella heijastavat matematiikan resonanssivaikutusta reaalimaailmassa.<\/p>\n\n\n\n

Kreikassa logos merkitsee kreikan kieless\u00e4 sek\u00e4 `j\u00e4rke\u00e4 \u0301 ja `sanaa \u0301. Voidaan ajatella, ett\u00e4 Platonin ajattelussa koko maailma resonoi samalla tavalla kuin musiikki. Platon kirjoittaa: \u201dTaivaan ruumis on n\u00e4kyv\u00e4, mutta sen sielu on n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n. Se omaa j\u00e4rjen ja harmonian ja se on parhaimpien \u00e4lykk\u00e4iden ja ikuisten olioiden paras luomus.\u201d Ehk\u00e4 juuri t\u00e4m\u00e4n takia Sokrates opettaa, ett\u00e4 sotilaiden tulee opiskella filosofiaa, musiikkia ja runoutta osana koulutustaan. Samainen lukujen ja suhteiden resonanssia korostava ajattelu heijastuu my\u00f6s my\u00f6hemmin monella alalla kuten esimerkiksi arkkitehtuurissa, rakennustekniikassa, tansseissa ja runoudessa.<\/p>\n\n\n\n

Airakorpi<\/strong>: Mutta jos ajatellaan, ett\u00e4 maailma on sek\u00e4 rationaalinen ett\u00e4 runollinen perusteiltaan, niin mihin sijoittuvat ne irrationaaliset elementit siin\u00e4 runouden muodostamassa sillassa, joka rakentuu ihmisen sis\u00e4isen ja ulkoisen maailmojen v\u00e4lill\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Johnson:<\/strong> Erinomainen kysymys. Ymm\u00e4rrykseni mukaan kreikkalaiset ilmiselv\u00e4sti tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 rationaalisten numeroiden sarja perustuu irrationaalisten numeroiden (esim. neli\u00f6juuri kahdesta) olemassaoloon. Kreikkalaiset k\u00e4yttiv\u00e4t n\u00e4ist\u00e4 luvuista nimityst\u00e4 \u00e0-logos \u0301, joka merkitsee kirjaimellisesti `ei-logos \u0301. N\u00e4iden lukujen historian jatkumosta on tullut my\u00f6hemmin er\u00e4\u00e4nlaista hiljaisuuden historiaa.<\/p>\n\n\n\n

Airakorpi: <\/strong>Jos logos soveltuu rakenneperiaatteeksi ainakin jonkun tyyppiselle runoudelle, voisiko my\u00f6s alogos soveltua t\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen? Ja jos soveltuu, niin mill\u00e4 tavalla se tapahtuisi?<\/p>\n\n\n\n

Johnson:<\/strong> Minulla on syyt\u00e4 uskoa, ett\u00e4 alogoksen ideaa voisi todellakin tietyiss\u00e4 tilanteissa soveltaa runouteen. Hovin huveissa 1700-luvulla joissakin tapauksissa runoon lis\u00e4tty neli\u00f6juuri kahden merkki tarkoitti hiljaisuutta tai taukoa.<\/p>\n\n\n\n

Yleisemmin voisi ajatella niinkin, ett\u00e4 tuommoinen merkint\u00e4 voisi tarkoittaa pid\u00e4tt\u00e4ytymisest\u00e4 runoudesta kokonaisuudessaan, eik\u00e4 vain runouden kielellisist\u00e4 ilmauksista. T\u00e4t\u00e4 linjaa edustavat Samuel Beckett ja Harold Pinter draamoissaan.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoitettu runous voidaan luonnollisesti lukea hiljaisuudessa. Riimukirjaimet ovat esimerkkej\u00e4 tavallaan t\u00e4st\u00e4. Runojen lukeminen hiljaisuudessa runolliset sillat ovatkin ehk\u00e4 visuaalisia eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n kuulohavaintoon perustuvia: lausumattomia yhteyksi\u00e4 sanan ja sen merkin v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Airakorpi:<\/strong> Aikamme rient\u00e4\u00e4. Emme ole juuri lainkaan k\u00e4sitelleet kysymyksi\u00e4 monimuotoisista runollisista tekemisist\u00e4. Tai esimerkiksi kysymyksi\u00e4 runouden proosan erosta.<\/p>\n\n\n\n

Johnson<\/strong>: Olen aivan samaa mielt\u00e4. Viimeiseksi mainitsemasi teema toi mieleeni runoilija John Agardin, jota eilen kuuntelin radiosta. H\u00e4n sanoi siin\u00e4, ett\u00e4 kun runous tulee liian tutuksi, se haalentuu helposti proosaksi. Toisaalta prosessi voi tapahtua my\u00f6s vastakkain suuntaan. Runous ei ole vain tapa tuottaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 tai kirjoittaa.<\/p>\n\n\n\n

Se on my\u00f6s tapa n\u00e4hd\u00e4 maailmaa: tapa kuvitella, kuvittaa ja haaveilla. N\u00e4in runouden kautta on mahdollista jokap\u00e4iv\u00e4inen arkip\u00e4iv\u00e4isyys uudella tavalla. Voisimme sanoa, ett\u00e4 runouden avulla on mahdollista rakentaa uusia siltoja aistimaailmamme ja ulkomaailman v\u00e4lill\u00e4. Voimme l\u00f6ytyy sit\u00e4 kautta uusia sopusointuja ja vahvistaa vanhoja tuttuja yhteyksi\u00e4 sis\u00e4\u00e4n tulvivalla rakkauden virralla.<\/p>\n\n\n\n

Airakorpi<\/strong>: Etk\u00f6 kerran kirjoittanutkin runon t\u00e4st\u00e4 aiheesta?<\/p>\n\n\n\n

Johnson<\/strong>: Kirjoitin todellakin. Ja voisimme p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 esityksemme sill\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin siltana tapaamisemme seuraavaan vaiheeseen, mik\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runollisfilosofiset tekstit esitt\u00e4jin\u00e4 Kirsi Lehto, Irja Tiikkainen, Reijo Virtanen ja Timo Leinonen.<\/p>\n\n\n\n

ALLA SILLAN ALASILLAN<\/p>\n\n\n\n

Alla sillan
alasillan
virta etsii puoliskoaan, ik\u00e4\u00e4n kuin noustakseen
ja valuakseen takaisin itse luomansa vesipadon lailla (sellainenhan se tietenkin onkin).<\/p>\n\n\n\n

Seison sillalla,
ja seisoessani siell\u00e4 kaipaan vesiputousta:
jos vain ihminen voisi haihtua ja hioutuneena, kuin rakkaus, l\u00e4pi rantojen hurmion
voisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4
alta sillan
alasillan
virran ikuisen kulun.<\/p>\n\n\n\n

Anthony Johnson, suomennos Timo Leinonen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

FiloCafe -ilta vietettiin to 18.9.2025 kello 18.00 – 19.30 Panimoravintola Koulun historian luokassa, Eerikinkatu 18 Turussa, ks. t\u00e4st\u00e4  Ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ja sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4 ilta on nyt vietetty. Kiitos kaikille osallisille! Seuraavasta l\u00f6ytyy alustus ja sen suomennos kiinnostuneille tutustuttavaksi sek\u00e4 pohdinta vuodelta 2019: MIT\u00c4 ON RUNOUS? Anthony Johnson alusti keskusteluja otsakkeen ollessa : Philosophy and the … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2171,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,71,52],"tags":[4,10,37],"class_list":["post-3171","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-filocafe-ilta","category-filosofia","category-runous","tag-filocafe-ilta","tag-filosofia","tag-runous"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3171","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3171"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3171\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3378,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3171\/revisions\/3378"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2171"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3171"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3171"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3171"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}