{"id":36,"date":"2017-01-11T19:35:25","date_gmt":"2017-01-11T17:35:25","guid":{"rendered":"http:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/?p=36"},"modified":"2021-05-18T18:09:03","modified_gmt":"2021-05-18T15:09:03","slug":"36-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/36-2\/","title":{"rendered":"Platonista ja Schopenhauerista Kaisa Pakkalan mukaan"},"content":{"rendered":"
\"\"
Kaisa Pakkala<\/figcaption><\/figure>\n

FM, terveydenhuollon lehtori Kaisa Pakkala on koko ty\u00f6uransa ja el\u00e4kkeell\u00e4 olonsa ajan liikkunut mielenterveysty\u00f6n, filosofian, psykologian ja Kirjeopisto Vian ajatusjoogan v\u00e4limaastossa.<\/p>\n

Alla on h\u00e4nen alustuksiensa sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 FiloCafe -illoissa vuosina 2016 ja 2017 Platonista ja Arthur Schopenhaerista.<\/p>\n

<\/p>\n

Piirteit\u00e4 Platonin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja filosofiasta <\/em><\/h3>\n

Alustus 14.2.2017<\/h4>\n

1. Ylh\u00e4isaatelistoon kuuluvan nuorukaisen, Platonin (s. 428 – 348 e.kr) el\u00e4m\u00e4\u00e4, matkustelua ja tutustuminen mm. Pyhagoralaiseen yhteis\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

2. Kohtaaminen, joka k\u00e4ynnisti filosofian histoorian: Sokrates (s. 469 – 399 e.kr) ja Platon.<\/p>\n

3. Platonin kaksi maailmaa: ideoiden ja aistien maailmat. Sielun kuolemattomuus.<\/p>\n

4. Platonin kasvatusmenetelm\u00e4 erityislahjakkaasta lapsesta filosofiksi ja valtion johtajaksi.<\/p>\n

5. Platonin yhteiskuntautopia.<\/p>\n

6. Platonin Akatemia ja sen lahjakkain opiskelija: Aristoteles (s. 384 – 322 e.kr).<\/p>\n

7. Platoninen rakkaus.<\/p>\n

Kaisa Pakkala<\/p>\n

Schopenhauerin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ajattelusta<\/em><\/h3>\n

Alustus 8.3.2016
\n<\/em><\/h4>\n

Arthur Schopenhauerin (1788-1860) nuoruus ja miehuus kuluivat taistelussa koko maailmaa vastaan. V\u00e4lill\u00e4 h\u00e4n vaipui masennukseen ja erist\u00e4ytyi muusta maailmasta. Sukurasitteena oli mielisairautta. Iso\u00e4idist\u00e4 on kirjoitettu, ett\u00e4 h\u00e4n oli mielisairas ja psykopaatti. Kaksi nuorempaa velje\u00e4 olivat mielisairaita ja is\u00e4 teki itsemurhan.<\/p>\n

Arthur syntyi varakkaan aatelisperheen vanhimpana poikana. H\u00e4n ei hyv\u00e4ksynyt is\u00e4ns\u00e4 h\u00e4nelle kaavailemaa kansainv\u00e4lisen suurliikemiehen uraa, sill\u00e4 h\u00e4n halusi intohimoisesti tulla filosofiksi. Is\u00e4ns\u00e4 kuoltua h\u00e4n lyhyess\u00e4 ajassa kouluttautui filosofian tohtoriksi. Yliopistojen ovet eiv\u00e4t h\u00e4nelle auennet, sill\u00e4 h\u00e4n ei hyv\u00e4ksynyt vallassa olevaa hegelil\u00e4ist\u00e4 filosofiaa.<\/p>\n

My\u00f6sk\u00e4\u00e4n kustantajille tarjotut teoreettiset tutkielmat eiv\u00e4t kelvanneet ostajille. Arthur ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksynyt saksalaisen maailman juutalaiskristillist\u00e4 uskontoa, vaan l\u00f6ysi henkisen kotinsa intialaisesta Veda- uskonnosta.<\/p>\n

H\u00e4n oli jo luopunut toivosta saada hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 osakseen ja alkoi kirjoittaa v\u00e4hemm\u00e4n teoreettista teksti\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n oppimistaan asioista. Yll\u00e4tt\u00e4en h\u00e4n alkoi saada kiinnostusta ja yhteydenottoja mm. taiteilijoilta, lakimiehilt\u00e4, sotilashenkil\u00f6ilt\u00e4 ja naisilta. N\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4nviisaudet meniv\u00e4t hyvin kaupaksi ostavalle yleis\u00f6lle.<\/p>\n

Viimeiset 10 vuotta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n h\u00e4n paistatteli kuuluisuuden ja ihailun p\u00e4iv\u00e4npaisteessa. H\u00e4n oli my\u00f6s vapaa koko el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 piinanneista viettipaineista ja masennuksesta. El\u00e4m\u00e4nviisaudet, jotka h\u00e4n oli kirjoittanut kevyell\u00e4 k\u00e4dell\u00e4, tulivat oman aikansa best sellereiksi.<\/p>\n

Vasta t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa yliopistomaailma huomasi h\u00e4net. H\u00e4nest\u00e4 tuli vuosisadan filosofi ja onnellinen mies. H\u00e4n kuoli 72- vuotiaana el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kyll\u00e4ns\u00e4 saaneena.<\/p>\n

Kaisa Pakkala<\/p>\n

Arthur Schopenhauer ja pessimistin el\u00e4m\u00e4nviisaus<\/em><\/h3>\n

Alustus 13.9.2016<\/h4>\n
    \n
  1. Schopenhauerin el\u00e4m\u00e4nkulku ja persoonallisuus suhteessa h\u00e4nen filosofiansa kehittymiseen. Pessimismi osana omaa filosofiaa ja persoonallisuutta.<\/li>\n
  2. El\u00e4m\u00e4n suuret vaikuttajat: Immanuel Kant, Platon, orientalisti Friedrich Mayer, Goethe, Mestari Eckart.<\/li>\n
  3. Tosiolevainen tahto. Irrationaalinen alempi tahto ja korkeampi moraalisesti merkityksellinen tahto.<\/li>\n
  4. Ymm\u00e4rrys eli intellekti, tajunta ja muisti osana kulloistakin persoonallisuutta.<\/li>\n
  5. Suhde juutalaiskristillisiin uskontokuntiin. Myytti syntiinlankeemuksesta ja karkoitus paratiisista. Perisynti ja metafyysinen syyllisyys.<\/li>\n
  6. Taiteen merkitys terapeuttisena ja intuitiivisena apuna mielen hallinnassa ja tutkimusty\u00f6ss\u00e4.<\/li>\n
  7. Kohtalon voima ihmisen el\u00e4m\u00e4nkaaressa.<\/li>\n
  8. Antropologinen pessimismi. Schopenhauer Darwinin edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4.<\/li>\n
  9. Schopenhauerin p\u00e4\u00e4teos: Maailma tahtona ja mielteen\u00e4. Sen hyljeksint\u00e4 aluksi ja hyv\u00e4ksyminen vasta kun kevyell\u00e4 k\u00e4dell\u00e4 kirjoitettu kirjanen: El\u00e4m\u00e4nviisauksia ja sivuunj\u00e4\u00e4neit\u00e4 oli saanut yleis\u00f6n suosiota.<\/li>\n
  10. Schopenhauerin metafysiikkaa.<\/li>\n
  11. Intialaisen brahmalaisuuden ja buddhalaisuuden vaikutus S. n filosofiaan. Ikuinen oikeudenmukaisuus ja Karman laki. Piinaajan ja piinatun kohtaaminen toisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja sovitus. Henkisen ja moraalisen kasvun mahdollisuus j\u00e4lleensyntymien ketjussa.<\/li>\n
  12. Mestari Eckart (1260-1330), loppuel\u00e4m\u00e4n suurin vaikuttaja ja esikuva.<\/li>\n
  13. Schopenhauerin onnellinen ja seesteinen vahuus kymmenen viimeisen vuoden aikana.<\/li>\n<\/ol>\n

    Kaisa Pakkala<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    FM, terveydenhuollon lehtori Kaisa Pakkala on koko ty\u00f6uransa ja el\u00e4kkeell\u00e4 olonsa ajan liikkunut mielenterveysty\u00f6n, filosofian, psykologian ja Kirjeopisto Vian ajatusjoogan v\u00e4limaastossa. Alla on h\u00e4nen alustuksiensa sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 FiloCafe -illoissa vuosina 2016 ja 2017 Platonista ja Arthur Schopenhaerista.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1050,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"image","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[4,10,9,5,3,17],"class_list":["post-36","post","type-post","status-publish","format-image","has-post-thumbnail","hentry","category-filocafe-ilta","tag-filocafe-ilta","tag-filosofia","tag-filosofian-historia","tag-kaisa-pakkala","tag-platon","tag-schopenhauer","post_format-post-format-image"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=36"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1163,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36\/revisions\/1163"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1050"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=36"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=36"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=36"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}