{"id":376,"date":"2018-04-03T11:03:08","date_gmt":"2018-04-03T08:03:08","guid":{"rendered":"http:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/?p=376"},"modified":"2019-09-27T09:34:33","modified_gmt":"2019-09-27T06:34:33","slug":"j-e-salomaa-symposiumin-jalkia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/j-e-salomaa-symposiumin-jalkia\/","title":{"rendered":"J. E. SALOMAA -SYMPOSIUMIN J\u00c4LKI\u00c4"},"content":{"rendered":"
\"\"
Elisa Lehti Liedon Oppaat ry:st\u00e4 avaamassa tilaisuuden vieress\u00e4 akateemikko Arto Salomaa.<\/figcaption><\/figure>\n

J.E. Salomaa -symposiumiin kuuluva seminaari 24.3.2018 Liedon Kunnantalossa oli \u00a0seitsem\u00e4s vuosittaisessa symposiumien sarjassa.<\/p>\n

Sarjan tarkoituksena on nostaa esille sellaisia menneen ajan kulttuurivaikuttajia, joilla on liittym\u00e4 Aurajoen laaksoon, sen ihmisiin ja luontoon.<\/p>\n

\u00a0Kaikki n\u00e4m\u00e4 vaikuttajat ovat kaikki el\u00e4neet aikana, jolloin maailma oli tyystin erilainen. Maailma koostui silloin ik\u00e4\u00e4n kuin suuremmista lohkoista.<\/p>\n

Maailma oli t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mpi ja yksinkertaisempi. Tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvun my\u00f6t\u00e4 maailmankuva tulee helposti itse kullekin pirstaleisemmaksi ja n\u00e4k\u00f6kulma supistuu.<\/p>\n

Kun palaamme menneeseen,\u00a0n\u00e4iden kulttuurivaikuttajien maailmaan, heid\u00e4n t\u00f6ihins\u00e4, el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja ajatteluun, saamme\u00a0perspektiivi\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin nykyaikaa.<\/p>\n

Mit\u00e4 laajemmalle sektorilla kykenemme tulevaisuutta hahmottamaan, sit\u00e4 luottavaisempia voimme olla, koska sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n satunnaiset, ehk\u00e4 ik\u00e4v\u00e4tkin yksityiskohdat h\u00e4iritsev\u00e4t.<\/p>\n

Symposiumien historia<\/h3>\n

T\u00e4h\u00e4nastinen symposiumien sarjassa ovat olleet mukana seuraavat kulttuurivaikuttajat:<\/p>\n

    \n
  1. Sarjan aloitti vuonna 2012\u00a0Erik Ahlman\u00a0<\/strong>(1892 \u2013 1952), kulttuurifilosofi, l\u00e4ht\u00f6isin Mets\u00e4m\u00e4en kartanosta.<\/li>\n
  2. vuonna 2013 oli vuorossa\u00a0Kaarlo Marjanen\u00a0<\/strong>(1899 \u2013 1984), ja ilmaisutaidon opetuksen merkkihenkil\u00f6 Suomessa sek\u00e4 erilaisten el\u00e4m\u00e4n perusasioiden mestarillinen kiteytt\u00e4j\u00e4 Kaarlo Marjanen Prusin talosta.<\/li>\n
  3. Vuonna, eli 2014 kuvanveist\u00e4j\u00e4\u00a0W\u00e4in\u00f6 Aaltonen\u00a0<\/strong>(1894 \u2013 1966), joka ei ilmeisesti paljon esittely\u00e4 kaivanne, ja jota pidet\u00e4\u00e4n Suomen kansalliskuvanveist\u00e4j\u00e4n\u00e4. H\u00e4nen hautamuistomerkkins\u00e4 on Maarian kirkon hautausmaalla<\/li>\n
  4. Vuonna 2015 Aarne Micha\u00e9l Tallgren\u00a0<\/strong>(1885 \u2013 1945), merkitt\u00e4v\u00e4 arkeologi ja kotiseutuajattelun. perustan luoja, Maarian pappilan poika.<\/li>\n
  5. Vuonna 2016\u00a0Jaakko Haavio\u00a0<\/strong>(1904 \u2013 1984), runoilija, Maarian kirkkoherra.<\/li>\n
  6. Reformaatiovuonna, eli viime vuonna 2017 nimikkohenkil\u00f6n\u00e4 Mikael Agricola <\/strong>(1510 \u2013 1557)<\/li>\n
  7. kuluvana vuonna \u00a0J. E. Salomaa<\/strong>\u00a0(1891 \u2013 1960) Liedon Ankan kyl\u00e4st\u00e4, Ahlmanin aikalainen ja h\u00e4nen laillaan Suomen merkitt\u00e4vimpi\u00e4 kulttuuri- ja kasvatusfilosofeja.<\/li>\n<\/ol>\n

    Tilaisuuksissa on aina ollut my\u00f6s kulttuurihenkil\u00f6n suvun edustaja<\/strong>. Uskomme, ett\u00e4 niin suvulla kuin paikkakunnalla on ollut iso vuorovaikutteinen merkitys n\u00e4ille kulttuurivaikuttajille.<\/p>\n

    Vuodesta 2014 l\u00e4htien mukana on ollut erillinen taiteellinen osio<\/strong>. Viimeksi ne on toteutettu Turun Lausuntakerho ry:n lausuntaesityksill\u00e4. \u00a0Ajatuksena on se, ett\u00e4 taide ja tieto eiv\u00e4t ole toisiaan poissulkevia vaan toisiaan tarvitsevia ja t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n

    Salomaa oli filosofi. Runous ja filosofia ovat yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 toisiaan: kumpikin yritt\u00e4\u00e4 l\u00e4hesty\u00e4 ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluvia sellaisia asioita, jotka ovat ik\u00e4\u00e4n kuin tavanomaisen kielen ulottumattomissa. Hanke Runon ja filosofian rajalla<\/strong> selvittelyss\u00e4 Salomaa symposiumin II osana syksyll\u00e4 2018<\/p>\n

    Alustajat ja teemat:<\/h3>\n
    \"\"
    Akateemikko Arto Salomaa<\/figcaption><\/figure>\n

    J. E. Salomaan poika, akateemikko Arto Salomaa<\/a><\/p>\n

    \"\"
    Matti Taneli<\/figcaption><\/figure>\n

    Kasvatustieteen tohtori, filosofian opettaja\u00a0Matti Taneli <\/strong>esitteli J. E. Salomaan kasvatukseen liittyv\u00e4st\u00e4 ajattelusta ja sen perusteista.<\/p>\n

    \"\"
    Heikki Vuorila<\/figcaption><\/figure>\n

    Filosofi Heikki Vuorila<\/strong>\u00a0kertoi Salomaan ajatuksista kansanvalistustuksesta ja kansalaisten kasvatusihanteista. Vuorilan alustus l\u00f6ytyy\u00a0t\u00e4st\u00e4.<\/a><\/p>\n

    \"\"
    Tuomas Tiainen<\/figcaption><\/figure>\n

    Ymp\u00e4rist\u00f6filosofi \u00a0Tuomas Tiainen <\/strong>kertoi\u00a0\u00a0J. E. Salomaan historian ymm\u00e4rryksest\u00e4<\/p>\n

    \"\"
    Mikko Leinonen<\/figcaption><\/figure>\n

    Tilaisuuden p\u00e4\u00e4tti filosofian tohtori Mikko Leinonen, <\/strong>joka vertasi Salomaan ja Erik Ahlmanin k\u00e4sityksi\u00e4 kulttuurista ja sen kehittymisest\u00e4 erityisesti silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en heid\u00e4n aikalaiseensa, Oswald Spengleriin,.<\/p>\n

    J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t:<\/h3>\n

    Tilaisuudet on rakennettu yhteisty\u00f6ss\u00e4 niiden yhdistysten ja instituutioiden kanssa, jotka ovat olleet kiinnostuneista kulloisesta kulttuurivaikuttajasta.<\/p>\n

    Yhteisty\u00f6kumppanit Salomaa – hankkeen osalta ovat:<\/p>\n

    Liedon Oppaat ry<\/strong>
    \nPaikallisj\u00e4rjest\u00e4j\u00e4<\/p>\n

    FiloCafe -ty\u00f6ryhm\u00e4<\/strong>
    \nTy\u00f6ryhm\u00e4 on vastannut tilaisuuden sis\u00e4ll\u00f6n rakentamisesta keskusteluissa useamman vuoden aikana. Ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n kuuluvat: Heikki\u00a0Vuorila, Kaisa Pakkala, Matti Taneli ja Timo Leinonen.<\/p>\n

    Kotiseutuyhdistys Halinen-R\u00e4nt\u00e4m\u00e4ki ry<\/strong>
    \nSymposiumien toteutusmallin kehitt\u00e4j\u00e4<\/p>\n

    Turun\u00a0Lausuntakerho ry<\/strong>
    \nTaiteellisten osioiden \u00a0toteuttaja vuosina 2016 ja 2017<\/p>\n

    Selostukset tapahtumasta paikallislehdiss\u00e4:<\/h3>\n

    Turun Seutusanomat, ks.\u00a0t\u00e4st\u00e4.
    \nT<\/a>urun Tienoo, ks.\u00a0    t\u00e4st\u00e4.<\/a><\/p>\n

    Kiitos kaikille osallisille ja mukana olleille!<\/strong><\/p>\n

    Timo Leinonen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    J.E. Salomaa -symposiumiin kuuluva seminaari 24.3.2018 Liedon Kunnantalossa oli \u00a0seitsem\u00e4s vuosittaisessa symposiumien sarjassa. Sarjan tarkoituksena on nostaa esille sellaisia menneen ajan kulttuurivaikuttajia, joilla on liittym\u00e4 Aurajoen laaksoon, sen ihmisiin ja luontoon.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[29],"tags":[10,9,11,31,32,23],"class_list":["post-376","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-symposium","tag-filosofia","tag-filosofian-historia","tag-heikki-vuorila","tag-j-e-salomaa","tag-lieto","tag-tuomas-tiainen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/376","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=376"}],"version-history":[{"count":22,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/376\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":787,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/376\/revisions\/787"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=376"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=376"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=376"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}