{"id":427,"date":"2018-05-18T11:54:30","date_gmt":"2018-05-18T08:54:30","guid":{"rendered":"http:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/?p=427"},"modified":"2021-05-18T18:02:58","modified_gmt":"2021-05-18T15:02:58","slug":"miten-ihmisen-valineet-muuttuvat-filocafe-ilta-5-6-2018","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/miten-ihmisen-valineet-muuttuvat-filocafe-ilta-5-6-2018\/","title":{"rendered":"Miten ihmisen v\u00e4lineet muuttuvat? FiloCafe -ilta 5.6.2018"},"content":{"rendered":"
\"\"
Filosofi Erik Ahlman<\/figcaption><\/figure>\n

Kes\u00e4kuun FiloCafe -illan keskustelujen teemana oli pohdinta siit\u00e4, miten ihmisen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t v\u00e4lineet ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen.<\/p>\n

Keskustelujen pohjaksi DI Timo Leinonen esitteli Mets\u00e4m\u00e4en kartanosta kotoisin olleen filosofi Erik Ahlmanin (1892 – 1952) ja h\u00e4nen pohdintansa aiheesta kirjassaan Kulttuurin perustekij\u00f6it\u00e4 vuodelta 1939.<\/p>\n

Tilaisuus pidettiin FiloCafe -illassa 5.6.2018 kello 17.00 – 18.30 Pieness\u00e4 Kirjapuodissa<\/a><\/p>\n

Keskustelu oli vilkasta. Syntyi vaikutelma, ett\u00e4 Erik Ahlmanin pohdiskeluilla on paljon annettavaa nykyp\u00e4iv\u00e4n ihmisille, ja ett\u00e4 teema – ihmisen v\u00e4lineiden muuttumisen logiikka – on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ainakin yht\u00e4 ajankohtainen kuin 80 vuotta sitten.<\/p>\n

Kiitos kaikille osallistujille!<\/h3>\n

Syyskauden 2018 FiloCafe – iltojen alustavat p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t l\u00f6ytyv\u00e4t t\u00e4st\u00e4.<\/a><\/p>\n

\n

<\/p>\n

Erik Ahlman syntyi ja varttui Mets\u00e4m\u00e4en kartanossa rehtoripariskunnan Markus ja Maria Ahlmanin poikana.<\/p>\n

Ahlman oli alun alkaen kielitieteilij\u00e4, jolla oli palava halu pohtia el\u00e4m\u00e4n ja olemisen peruskysymyksi\u00e4. Siksi h\u00e4nest\u00e4 tuli filosofi.<\/p>\n

Toimittuaan ensi kielten opettajana mm. Turussa is\u00e4ns\u00e4 koulussa Turun klassisessa koulussa ja klassisten kielten apulaisprofessorina Helsingiss\u00e4 h\u00e4n muutti Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n, jossa toimi filosofian professorina ja rehtorina vuodet 1935 – 1948.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4n siirtyi Helsingin yliopistoon filosofian professoriksi hoitamaan Georg Henrik Wrightilt\u00e4 vapautunutta professuuria. My\u00f6hemmin h\u00e4n hoiti my\u00f6s yliopiston toista professuuria.<\/p>\n

H\u00e4nen uransa Helsingiss\u00e4 j\u00e4i lyhyeksi. H\u00e4n sai elokuussa 1952 kuolemaan johtaneen sairaskohtauksen Mets\u00e4m\u00e4en kartanossa ty\u00f6huoneessaan. H\u00e4net on haudattu Maarian kirkon hautausmaalle Ahlmanien sukuhautaan.<\/p>\n

Akateemisena filosofina h\u00e4n oli arvostettu persoona kiistoissa, joita h\u00e4nen aikanaan syntyi eri oppisuuntien v\u00e4lill\u00e4. Eino Kailan mukaan t\u00e4m\u00e4 johtui Ahlmanin persoonallisuudesta: Ahlman ajatteli tinkim\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti uskollisena omalle linjalleen. H\u00e4n ei ollut pohdinnoissaan hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4n kriittinen muiden ajatuksia kohtaan. H\u00e4n ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n unohtanut itsekritiikki\u00e4 pohdinnoissaan.<\/p>\n

Ihmisen v\u00e4lineet ja ihminen v\u00e4lineen\u00e4<\/strong><\/h3>\n

Ahlmanin ajattelussa ja maailman hahmottamisessa yksi keskeisimmist\u00e4 kysymyksist\u00e4 oli kysymys p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4 ja v\u00e4lineist\u00e4, joilla n\u00e4ihin tavoitteisiin pyrit\u00e4\u00e4n. N\u00e4in h\u00e4nest\u00e4 tuli yksi kaikkein ensimm\u00e4isist\u00e4 ammattifilosofeista maailmassa, joka pohti tekniikan filosofiaa.<\/p>\n

Ihmisell\u00e4 on erilaisia tarpeita, joiden tyydytt\u00e4miseen ihminen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erilaisia v\u00e4lineit\u00e4. Kun tarpeet ovat vain riitt\u00e4v\u00e4n pysyvi\u00e4 ja ne ilmenev\u00e4t riitt\u00e4v\u00e4n monilla, samalla kun maailma muuten on riitt\u00e4v\u00e4n muuttumaton, n\u00e4iden tarpeiden tyydytt\u00e4miseksi syntyy omia v\u00e4linetyyppej\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 el\u00e4v\u00e4t omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. V\u00e4lineiden keskin\u00e4inen tehokkuus vaihtelee. Ihminen pystyy suunnittelemaan uusia v\u00e4lineit\u00e4 ja hylk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n huonompia.<\/p>\n

Hyv\u00e4 ja tehokas v\u00e4line tyydytt\u00e4\u00e4 tarpeen mahdollisimman t\u00e4ydellisesti, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n energiaa, suorittaa halutun teht\u00e4v\u00e4n mahdollisimman nopeasti, ja sen negatiiviset ominaisuudet ovat mahdollisimman pienet. Tehokkuuden vaatimus on n\u00e4in monitahoinen ominaisuusryp\u00e4s.<\/p>\n

Sellaiset v\u00e4lineet, jotka ovat edell\u00e4 mainituissa suhteissa tehokkaita ja hyvi\u00e4, pyrkiv\u00e4t yleistym\u00e4\u00e4n ja levi\u00e4m\u00e4\u00e4n. Yksitt\u00e4inen ihminen tekee v\u00e4lineiden suhteen tietoisen valinnan, mutta kaikkien valintojen lopputulos ei ole kenenk\u00e4\u00e4n hallussa.<\/p>\n

N\u00e4in esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6postit ovat v\u00e4hitellen syrj\u00e4ytt\u00e4neet postissa l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4t kirjeet ja \u00e4lypuhelimet k\u00e4nnyk\u00e4t ja lankapuhelimet.<\/p>\n

V\u00e4lineiden kehityksess\u00e4 ei sin\u00e4ns\u00e4 ole sen kummempaa tarkoitusta. Se on Ahlmanille sokea prosessi, jossa vain v\u00e4lineet kehittyv\u00e4t, mutta ei niink\u00e4\u00e4n ne mittapuut, joilla t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4 mitataan. Toisin sanoen edistyksen mittapuut eiv\u00e4t voi edisty\u00e4.<\/p>\n

Toisaalta Ahlman huomauttaa my\u00f6s, ett\u00e4 v\u00e4lineiden kehitys muokkaa ihmisten ajattelua. Ne v\u00e4lineet menestyv\u00e4t, joilla on tarpeen mukaisia ominaisuuksia.<\/p>\n

Ahlman ajatteli my\u00f6s, ett\u00e4 t\u00e4llaisessa jatkuvassa kehitysprosessissa on my\u00f6s ihminen itse mukana yhteiskunnan rattaissa.<\/p>\n

Yhteiskunta ja sen instituutiot tarvitsevat ihmisi\u00e4 v\u00e4lineiksi toimiakseen. T\u00e4llaiseen kehitykseen sis\u00e4ltyy n\u00e4in aina riski ihmisten liialliseen samankaltaistumiseen ja omaper\u00e4isyyden katoamiseen. Taide on yksi t\u00e4rke\u00e4 keino t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4 vastaan.<\/p>\n

Ahlmanin teknisten v\u00e4lineiden kehityksen filosofian toimivuudesta on puhutteleva osoituksena se, ett\u00e4 Ahlman jo vuonna 1939 esitti, ett\u00e4 aineellinen raha, setelit ja kolikot vaihdon v\u00e4lineen\u00e4 tulevat korvautumaan pelkill\u00e4 arvomuutosmerkinn\u00f6ill\u00e4 osapuolten tileiss\u00e4.<\/p>\n

Timo Leinonen<\/p>\n

L\u00c4HTEET JA LIS\u00c4TIETOJA<\/p>\n

Salmela, Mikko. Ahlman, Erik. Artikkeli Filosofia.fi sivustolla, ks. t\u00e4st\u00e4.<\/a><\/p>\n

Koskenniemi, V. A. Erik Ahlmanin ”aforistiset ajatukset”<\/a>   Filosofia.fi -sivustolla<\/p>\n

Leinonen, Timo. Erik Ahlman haastaa nykyihmisen ajattelemaan ihmisen olemista<\/a><\/p>\n

Leinonen, Timo. Erik Ahlman symposium Turun kristillisell\u00e4 opistolla 22.3.2012<\/a><\/p>\n

Leinonen, Timo. Erik Ahlman -symposiumin j\u00e4lkimaininkeja<\/a><\/p>\n

Leinonen, Timo  Erik Ahlman symposiumista Turun kristillisell\u00e4 opistolla 22.3.2012 viel\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kes\u00e4kuun FiloCafe -illan keskustelujen teemana oli pohdinta siit\u00e4, miten ihmisen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t v\u00e4lineet ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen. Keskustelujen pohjaksi DI Timo Leinonen esitteli Mets\u00e4m\u00e4en kartanosta kotoisin olleen filosofi Erik Ahlmanin (1892 – 1952) ja h\u00e4nen pohdintansa aiheesta kirjassaan Kulttuurin perustekij\u00f6it\u00e4 vuodelta 1939. Tilaisuus pidettiin FiloCafe -illassa 5.6.2018 kello 17.00 – 18.30 Pieness\u00e4 Kirjapuodissa Keskustelu oli vilkasta. … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":4,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[34,4,20,24,19],"class_list":["post-427","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-filocafe-ilta","tag-erik-ahlman","tag-filocafe-ilta","tag-filocafe-tyoryhma","tag-pieni-kirjapuoti","tag-timo-leinonen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/427","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=427"}],"version-history":[{"count":26,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/427\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1236,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/427\/revisions\/1236"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=427"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=427"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=427"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}