![\"\"](\"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-content\/uploads\/2018\/08\/IMG_2099-300x213.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja hakemaan uusia ajatuksia!<\/strong> Aiheesta alustaa FM Heikki Vuorila, joka on tehnyt kandidaatin ja pro gradu-tutkielmat Wittgensteinin kielifilosofiasta Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian laitokselle.<\/p>\n Ludwig Wittgensteinin (1889-1951) varhaisfilosofian p\u00e4\u00e4teoksen Tractatus logico-philosophicuksen (1921) julkaisemisen j\u00e4lkeen Wittgenstein j\u00e4tti filosofian, sill\u00e4 h\u00e4n uskoi ratkaisseensa \u201dkaikki\u201d filosofiset ongelmat.<\/p>\n Niin sanotun siirtym\u00e4vaiheen aikana h\u00e4n teki erilaisia t\u00f6it\u00e4 ja kehitteli arkikielen filosofiaa. Siirtym\u00e4vaiheen aikana h\u00e4n oli poissa \u201dakateemisesta\u201d filosofiasta. T\u00e4n\u00e4 aikana h\u00e4n teki muun muassa kansakoulun opettajan t\u00f6it\u00e4 Ala-It\u00e4vallassa, suunnitteli ja rakennutti funkkistalon sisarelleen Margarethelle Wieniin, toimi luostarin puutarhurina Wieniss\u00e4.<\/p>\n Alustuksessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n Wittgensteinin my\u00f6h\u00e4isfilosofiaa ja luodaan yleiskatsaus Filosofisten tutkimusten (1953) syntyyn ja sen kehittymisen lopulliseen muotoonsa. \u201dFilosofisia tutkimuksia\u201d tarkoittaa Wittgensteinille samaa kuin \u201dkieliopillisia tutkimuksia\u201d. Kieliopillinen tutkimus on avain Wittgensteinin my\u00f6h\u00e4isfilosofian ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Kyseess\u00e4 on kielenk\u00e4ytt\u00f6mme kirkastaminen.<\/p>\n Filosofisissa tutkimuksissa Wittgenstein tekee filosofiak\u00e4sityksess\u00e4\u00e4n selv\u00e4n pes\u00e4eron filosofian ja luonnontieteiden v\u00e4lill\u00e4. H\u00e4n toteaa, \u201dKaikki (luonnon)tieteellinen selitt\u00e4minen on poistettava ja pelk\u00e4n kuvaamisen on tultava sen sijaan\u201d. <\/em>Wittgensteinin filosofiak\u00e4sityksen tunteminen auttaa h\u00e4nen filosofiansa ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4<\/p>\n Olen kev\u00e4\u00e4n FiloCafe -illassa 8.5. 2018 puhunut Spinozasta ihmisen\u00e4 ja ajattelijana. T\u00e4ll\u00e4 kertaa pureudun siihen osaan, joka itse\u00e4ni eniten kiinnostaa, elikk\u00e4 mielen hallintaan ja pysyv\u00e4n mielenrauhan saavuttamiseen Spinozan ajattelussa. Lyhyen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana t\u00e4st\u00e4 radikaalista itsevarmasta \u00e4lyk\u00f6st\u00e4 sukeutui rauhallinen, hyv\u00e4ntahtoinen mies, jota voidaan pit\u00e4\u00e4 sek\u00e4 positiivisen psykologian, ett\u00e4 mielenterveysty\u00f6n varhaisena edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4 1600- luvulla.<\/p>\n Mielen hallintaa tarvitaan silloin, kun mieli viel\u00e4 viihtyy alimmalla, irrationaalisen mielletiedon tasolla, mutta negatiivisen ja irrationaalisen ajattelun haitat on jo tiedostettu ja el\u00e4m\u00e4ntapaa halutaan muuttaa paremmaksi. Pysyv\u00e4\u00e4 mielenrauhaa aletaan kaivata siin\u00e4 vaiheessa kun rationaalinen ja positiivinen taso on jo hallinnassa ja suurin el\u00e4m\u00e4nkiihko asettunut.<\/p>\n Spinozan menetelm\u00e4 perustuu rationaalisen, aktiivisen ajattelun kehitt\u00e4miseen, tahdonvoimaan ja itsekuriin. Ajatukset on siirrett\u00e4v\u00e4 pois negatiivisista kohteista ja suunnattava positiivisiin kohteisiin ja toimintaan.Ihminen ei saa s\u00e4il\u00f6\u00e4 ja ruokkia vihaa tai katkeruutta mieless\u00e4\u00e4n. Muuttamalla asennettaan itseens\u00e4, kanssaihmisiins\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n yleens\u00e4, h\u00e4n vaikuttaa positiivisesti sek\u00e4 omaan, ett\u00e4 muiden el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Paheita ja puutteita ei kannata murehtia, vaan sensijaan hyveit\u00e4 ja ideaaleja.<\/p>\n Kaisa Pakkala<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n ____________<\/p>\n Sven Krohn oli filosofi, uskontotieteilij\u00e4 ja runoilija. Filosofina h\u00e4nt\u00e4 on luonnehdittu 1900-luvun j\u00e4lkipuoliskon merkitt\u00e4vimm\u00e4ksi fenomenologian ja filosofisen ihmistutkimuksen edustajaksi Suomessa (Mikko Salmela, Suomalaisen kulttuurifilosofian vuosisata, 365, v\u00e4it\u00f6skirja 1998).<\/p>\n Fenomenologia on eidoksien etsinn\u00e4n ja kuvauksen metodi. Krohnin mukaan fenomenologia on universaali kaikkina aikoina niin Id\u00e4ss\u00e4 kuin L\u00e4nness\u00e4 harjoitettu filosofisen tutkimuksen menetelm\u00e4. Sen avulla pyrit\u00e4\u00e4n tietoisuudelle v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti annettujen ilmi\u00f6iden puhtaaseen teoreettiseen tarkasteluun.<\/p>\n Fenomenologinen olemuksen n\u00e4keminen edellytt\u00e4\u00e4 niin tarkastelutilanteeseen, tarkastelijaan kuin tarkastelun kohteeseen liittyvien subjektiivisten ja satunnaisten tekij\u00f6iden sulkeistamisen.<\/p>\n Nuoruudenmuistelmanaan Krohn kertoo, miten h\u00e4n halusi olla t\u00e4ysin ennakkoluuloton. \u201dEn halunnut, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n minuun sy\u00f6tetty vaikuttaisi minuun.\u201d T\u00e4m\u00e4 sama asenne n\u00e4kyy Krohnin filosofiassa l\u00e4pi koko h\u00e4nen pitk\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n Esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n vuodelta 1997 Filosofia, suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 Krohn toteaa, ett\u00e4 fenomenologian l\u00e4ht\u00f6kohta, el\u00e4mysmaailmamme, on usein harhainen, sill\u00e4 menneet kokemuksemme voivat v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 nykyiset havaintomme. Siksi meid\u00e4n tulee yritt\u00e4\u00e4 vapautua kaikista perustelemattomista tai sokeaa totena pit\u00e4mist\u00e4 edellytt\u00e4vist\u00e4 opetuksista ja n\u00e4kemyksist\u00e4, jotka meihin usein on jo lapsuudessa istutettu.<\/p>\n Emme saa pit\u00e4\u00e4 totena mit\u00e4\u00e4n vain siksi, ett\u00e4 niin on opetettu, vaan kaikki v\u00e4itteemme pit\u00e4\u00e4 asettaa tietoisuuden tuomiovallan alaisiksi siten, ett\u00e4 kysymme jokaisen v\u00e4itteen viimeisi\u00e4 perusteita.<\/em><\/p>\n Ihmistutkimus, filosofinen antropologia, kuuluu filosofian vanhimpiin ja keskeisimpiin alueisiin. Sen merkitt\u00e4vyys on ilmeinen; onhan ihmisen syv\u00e4llinen tunteminen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 arvioitaessa kaiken muun tutkimuksen p\u00e4tevyytt\u00e4 ja merkityst\u00e4.<\/p>\n Krohn muistuttaakin siit\u00e4 tosiasiasta, ett\u00e4 ihminen itse on kaiken tutkimusty\u00f6n ensimm\u00e4inen ehto. Ihmisk\u00e4sityksell\u00e4mme on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus kaikkeen tutkimusty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n Krohnin mukaan ihmisen\u00e4olemisen perustilanteen eliminoimattomia perustosiasioita eli fundamentaalioita ovat mm<\/p>\n (a) ihmisen keskener\u00e4isyys: muuttuvana ja kehittyv\u00e4n\u00e4 h\u00e4n ei koskaan ole nyt sit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n ehk\u00e4 my\u00f6hemmin voisi olla. N\u00e4in ollen ihmist\u00e4 kokonaisuutena tutkittaessa on tutkittava paitsi sit\u00e4, millainen h\u00e4n on faktuaalisesti, my\u00f6s sit\u00e4, miksi h\u00e4n voisi tulla ja t\u00e4ll\u00f6in, mit\u00e4 h\u00e4n voi tehd\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n;<\/p>\n (b) vastuunalaisuus, jota ihminen tuntee toiminnastaan sek\u00e4<\/p>\n (c) luottamus tulevaisuuden ja menneisyyden vastaavuuteen.<\/p>\n N\u00e4m\u00e4 perustosiasiat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t edellytt\u00e4v\u00e4n (d) itse ihmismin\u00e4n tietty\u00e4 pysyvyytt\u00e4 kaiken muutoksen keskell\u00e4.<\/p>\n Krohn kysyy:<\/p>\n Kuka on tuo olento, joka kykenee tajuamaan universaalista ja siten kokemaan \u00e4\u00e4rett\u00f6myytt\u00e4 ja ajattomuutta sis\u00e4isess\u00e4 tietoisuudessaan, ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n keskell\u00e4 rajallista el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 jotakin, mik\u00e4 h\u00e4nen tietoisuudessaan selke\u00e4sti n\u00e4kyy \u00e4\u00e4rett\u00f6myyden k\u00e4sitteess\u00e4? <\/em><\/p>\n Kuka on t\u00e4m\u00e4 olento, jonka n\u00e4kym\u00e4\u00e4n kuuluu t\u00e4ydellisyyden ihanne tulevaisuuden hahmona, joka ei viel\u00e4 ole, mutta jonka pit\u00e4isi olla ja jonka h\u00e4n ajattelee kerran voivansa saavuttaa, kun h\u00e4nen ihmisyytens\u00e4 on puhjennut t\u00e4yteen kukintaan? <\/em><\/p>\n Asettamamme kysymys koskee ihmisen varsinaista itse\u00e4, sit\u00e4 h\u00e4nen todellista subjektiaan, jota olen nimitt\u00e4nyt ihmisen ydinolemukseksi<\/em>. (Sven Krohn, Etsin ihmist\u00e4, 16.)<\/p>\n T\u00e4t\u00e4 ihmisyyden toteutumisen perimm\u00e4ist\u00e4 ehtoa Krohn kutsuu ydinihmiseksi. Krohnin teleologisen n\u00e4kemyksen mukaan ydinihmisen todellistumisessa on ihmisen korkein p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Olemassaolomme telos on rakkaus.<\/p>\n Kun kuu on valona vetten p\u00e4\u00e4ll\u00e4, on rinnassa yhteinen kaipaus. Ja me kysymme, miksi me olemme t\u00e4\u00e4ll\u00e4, t\u00e4m\u00e4n hetken kuin punainen leimahdus. On vastaus silloin kuin ilmoitus, Rakkaus. <\/em>(Sven Krohn.)<\/p>\n Marita Airakorpi<\/p>\n OTL Timo Leinonen selvitt\u00e4\u00e4 alustuksessaan Salomaan k\u00e4sityst\u00e4 totuudesta arvosta esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kysymyksen siit\u00e4, onko l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 runouden ja filosofian v\u00e4lill\u00e4 rajamaa, jossa t\u00e4m\u00e4n tyyppiset ihmisen peruskysymykset avautuisivat toisella, ehk\u00e4 helpommalla tavalla my\u00f6s filosofisiin teksteihin tottumattomille?<\/p>\n Leinonen esittelee l\u00e4hestymistapansa seuraavasti:<\/p>\n Ohessa on kuusi runoa, jotka perustuvat filosofi J. E. Salomaan kirjan Totuus ja arvon teksteihin. Kirja on julkaistu vuonna 1926. Runot ovat ik\u00e4\u00e4n kuin v\u00e4lineit\u00e4 tehd\u00e4 tutkimusmatka runouden ja filosofian rajamaastoon. Tarkoituksena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vastauksia kysymyksiin: Onko ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 rajamaastoa olemassa ja jos on, onko sill\u00e4 jotain annettavaa tutkimusmatkailijoilleen?<\/p>\n Runous ja filosofia k\u00e4sittelev\u00e4t molemmat usein sellaisia asioita, jotka ovat ik\u00e4\u00e4n kuin kielen tavanomaisen k\u00e4ytt\u00f6alueen ulkopuolisia. Runous hakee tukea olemassa olon oikeutukselleen ihmisen tunnemaailmasta; filosofia vastaavasti j\u00e4rjest\u00e4 ja logiikasta.<\/p>\n Runolla kyet\u00e4\u00e4n ilmaisemaan asioita, jotka ehk\u00e4 puhuttelevat ihmisi\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4mmin kuin tavanomaisilla kielen ilmaisutavoilla. Kysymys lienee osin samanlaisesta ilmaisukyvyst\u00e4 kuin musiikillakin. Musiikki on vain abstraktimpaa. Runouttakin voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 musiikin lailla, vaikka sen viesti\u00e4 ei voidakaan sanallisesti t\u00e4ysin selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Filosofisissa teksteiss\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n asioita usein hyvin t\u00e4sm\u00e4llisin ja yksiselitteisin ilmauksiin. T\u00e4m\u00e4 on omiaan vaikuttamaan siihen, ett\u00e4 tekstin viestin ymm\u00e4rt\u00e4minen vaatii harjaantumista ja aikaa. Filosofia on yleens\u00e4 kieleen sidottu. N\u00e4in kieli my\u00f6s rajoittaa filosofisten pohdiskelujen alaa.<\/p>\n Filosofiassa tukeudutaan hyvin usein toisten filosofien ajatuksiin ja vanhoihin kirjoituksiin jo Antiikin ajoista l\u00e4htien. Tiukasti kirjallisiin l\u00e4hteisiin nojaaminen on my\u00f6s omiaan tekem\u00e4\u00e4n filosofiset kysymyksetkin ik\u00e4\u00e4n kuin kirjallisiksi, erilaista esitietoa vaativiksi.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n tyyppiset rajoitteet mieless\u00e4ni olen muuntanut Salomaan filosofiset tekstit runomuotoon tulkitsemalla niit\u00e4 mahdollisimman yksikertaisella ja arkisella kielell\u00e4. Mieless\u00e4ni on ollut ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 tinkim\u00e4ll\u00e4 kielen t\u00e4sm\u00e4llisyysvaatimuksesta ja yksiselitteisyydest\u00e4 Salomaan ajatukset voisivat avautua helpommin.<\/p>\n Salomaa tutkii kirjassaan Totuus ja arvo k\u00e4sitteit\u00e4, jotka ovat hyvin perustavanlaatuisia ihmisten keskin\u00e4isess\u00e4 vuorovaikutuksessa. Ihmisten keskin\u00e4isiss\u00e4 kiistatilanteissa on usein kysymys siit\u00e4, mik\u00e4 on oikea tieto – totuus – jostakin asiasta. Jos kysymyksess\u00e4 on yksinkertainen asia, totuus ei yleens\u00e4 ole ongelma. Usein tilanne on kuitenkin toinen.<\/p>\n Ihmiselle kaikki ei ole samanarvoista. Jotkin asiat ovat t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 kuin toiset. Ihmisen arvot m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t ehk\u00e4 tiedottomastikin asioiden t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyksen. Arvot m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t n\u00e4in samalla h\u00e4nen tapansa hahmottaa koko oma maailmansa niiden tietojen varassa, joita h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 tosina.<\/p>\n Kysymys kuuluu totuutta koskien: Mik\u00e4 on totuus? Miten ihminen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 totuuden? Ja vastaavasti arvoja koskien: Mit\u00e4 arvot ovat, miten ne ihmisell\u00e4 ilmenev\u00e4t ja mik\u00e4 on totuuden suhde arvoihin?<\/p>\n Runomuotoon kirjoitetut tulkintani Salomaan kirjoituksista tarjoavat vastauksia ja pohdintoja edell\u00e4 mainittuihin kysymyksiin. Salomaa kirjoitti pohdintansa l\u00e4hes 100 vuotta sitten.<\/p>\n Maailma on sen j\u00e4lkeen muuttunut, monimutkaistunut. Ihmisen perusongelma on kuitenkin s\u00e4ilynyt samana: Mik\u00e4 on totuus ja mihin, eli mink\u00e4laisten arvojen varaan ihminen voi rakentaa luottamuksensa?<\/p>\n Salomaan tekstien tulkintojen tarkoituksena on olla her\u00e4tteen\u00e4 omakohtaisille pohdinnoille ja keskusteluille, eik\u00e4 suinkaan tarjota vastauksia siit\u00e4, miten maailma tulisi hahmottaa.<\/p>\n Turussa 28.9.2018<\/p>\n Timo Leinonen<\/p>\n
\nOviraha 5 euroa, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kahvin tai teen.<\/p>\nAlustajien ja alustusten esittelyt: <\/h3>\n
Syyskuun FiloCafe – ilta:<\/span><\/h3>\n
Wittgenstein arkikielen filosofina<\/span><\/h3>\n
![\"\"](\"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-content\/uploads\/2017\/08\/HeikkiJah\u00e4vinnyt-filosofinenEl\u00e4m\u00e4ntapa-300x225.jpg\")
Lokakuun FiloCafe – ilta:<\/span><\/h3>\n
Tunteiden hallinnasta pysyv\u00e4\u00e4n mielenrauhaan Benedictus de Spinozan (1632- 1677) filosofiassa<\/h3>\n
![\"\"](\"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-content\/uploads\/2018\/08\/IMG_2258-300x226.jpg\")
<\/p>\nFM, terveydenhuollon lehtori Kaisa Pakkala kertoo alustuksestaan seuraavaa:<\/h3>\n
\n\n\n\nMarraskuun FiloCafe – ilta:<\/h3>\n
J\u00e4lkipaloja Sven Krohnin<\/a> filosofiasta<\/h3>\n
![\"\"](\"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-content\/uploads\/2018\/08\/IMG_2295-300x248.jpg\")
<\/p>\nFM Marita Airakorpi esittelee Sven Krohnin ajatusmaailmaa seuraavasti:<\/h3>\n
__________<\/h3>\n
Joulukuun FiloCafe – ilta:<\/span><\/h3>\n
Totuus ja arvo J. E. Salomaan mukaan runojen kautta tulkittuna<\/h3>\n
![\"\"](\"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-content\/uploads\/2018\/08\/MaaritJuvosenKuvaSuviSuloisesta-2-245x300.jpg\")
ESIPUHE RUNOJULKAISUSTANI: TOTUUS JA ARVO FILOSOFI J. E. SALOMAAN MUKAAN<\/h3>\n