{"id":525,"date":"2018-11-16T15:28:54","date_gmt":"2018-11-16T13:28:54","guid":{"rendered":"http:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/?p=525"},"modified":"2021-05-18T17:59:41","modified_gmt":"2021-05-18T14:59:41","slug":"totuus-ja-arvo-j-e-salomaan-mukaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/totuus-ja-arvo-j-e-salomaan-mukaan\/","title":{"rendered":"TOTUUS JA ARVO J. E. SALOMAAN MUKAAN"},"content":{"rendered":"

<\/h3>\n
\"\"
Timo Leinonen<\/figcaption><\/figure>\n

Joulukuun FiloCafe -ilta Pieness\u00e4 Kirjapuodissa <\/a>11.12.2018 kello 17.00 – 18.30<\/h2>\n

OTL Timo Leinonen selvitt\u00e4\u00e4 alustuksessaan runomuotoon kirjoittamillaan tiivistyksill\u00e4\u00e4n J. E. Salomaan<\/strong> <\/a>(1891 – 1960) totuutta ja arvoa<\/strong> koskevaa tutkimusta.<\/p>\n

Tavoitteena on samalla yhdess\u00e4 pohtia kysymyst\u00e4 siit\u00e4, onko runouden avulla mahdollista avata ihmisen peruskysymyksi\u00e4 siten, ett\u00e4 ne avautuisivat my\u00f6s filosofisiin teksteihin tottumattomille.<\/p>\n

Toinen kiinnostava kysymys on se, voisiko runous jo itsess\u00e4\u00e4n olla filosofiaa? Tai toisin muotoillen: Mik\u00e4 loppujen lopuksi erottaa filosofian runoudesta?<\/p>\n

Oviraha 5 euroa, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kahvin tai teen.<\/p>\n

Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja hakemaan uusia ajatuksia!<\/strong><\/p>\n

Tilaisuus on jo pidetty. Kiitos kaikille osallisille aktiivisesta osallistumisesta, ja tervetuloa taas seuraavaan FiloCafe -iltaan 3.1.2019!<\/p>\n

Ohessa on seitsem\u00e4n runoa, jotka perustuvat filosofi J. E. Salomaan<\/strong> kirjan Totuus ja arvon<\/em> teksteihin. Kirja on julkaistu vuonna 1926. Tekstit l\u00f6ytyv\u00e4t pdf -muodossa  t\u00e4st\u00e4.<\/a><\/p>\n

Runot<\/strong> ovat ik\u00e4\u00e4n kuin v\u00e4lineit\u00e4 tehd\u00e4 tutkimusmatka runouden ja filosofian rajalle. Tarkoituksena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vastauksia kysymyksiin: Onko ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 rajamaastoa olemassa ja jos on, onko sill\u00e4 jotain annettavaa tutkimusmatkailijoilleen?<\/p>\n

Runous <\/strong>ja filosofia<\/strong> k\u00e4sittelev\u00e4t molemmat usein sellaisia asioita, jotka ovat ik\u00e4\u00e4n kuin kielen tavanomaisen k\u00e4ytt\u00f6alueen ulkopuolisia. Runous hakee tukea olemassa olon oikeutukselleen ihmisen tunnemaailmasta ja filosofia vastaavasti j\u00e4rjest\u00e4 ja logiikasta.<\/p>\n

Runolla<\/strong> kyet\u00e4\u00e4n ilmaisemaan asioita, jotka ehk\u00e4 puhuttelevat ihmisi\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4mmin kuin tavanomaisilla kielen ilmaisutavoilla. Kysymys lienee osin samanlaisesta ilmaisukyvyst\u00e4 kuin musiikillakin. Musiikki on vain abstraktimpaa. Runouttakin voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 musiikin lailla, vaikka sen viesti\u00e4 ei voidakaan sanallisesti t\u00e4ysin selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Filosofisissa teksteiss\u00e4<\/strong> pyrit\u00e4\u00e4n esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n asioita usein hyvin t\u00e4sm\u00e4llisiin ja yksiselitteisin ilmauksiin. T\u00e4m\u00e4 on omiaan vaikuttamaan siihen, ett\u00e4 tekstin viestin ymm\u00e4rt\u00e4minen vaatii harjaantumista ja aikaa. Filosofia on yleens\u00e4 kieleen sidottu. N\u00e4in kieli my\u00f6s rajoittaa filosofisten pohdiskelujen alaa.<\/p>\n

Filosofiassa<\/strong> tukeudutaan hyvin usein toisten filosofien ajatuksiin ja vanhoihin kirjoituksiin jo Antiikin ajoista l\u00e4htien. Tiukasti kirjallisiin l\u00e4hteisiin nojaaminen on my\u00f6s omiaan tekem\u00e4\u00e4n filosofiset kysymyksetkin ik\u00e4\u00e4n kuin kirjallisiksi ja erilaista esitietoa vaativiksi.<\/p>\n

Samaan suuntaan vaikuttaa my\u00f6s pyrkimys johdonmukaisiin ja systemaattisiin k\u00e4sitteisiin ja n\u00e4iden muodostamiiin k\u00e4sitej\u00e4rjestelmiin.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 seikat tekev\u00e4t itse filosofiasta sis\u00e4isesti ristiriidattamon, mutta samalla koko filosofia erist\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 ulkoisesta maailmasta omaksi el\u00e4m\u00e4n alueeksi. T\u00e4st\u00e4 seuraa se, ett\u00e4 filosofia ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n el\u00e4m\u00e4n ongelmat ja niiden ratkaisutavat eiv\u00e4t tapaa toisiaan. Toisin sanoen filosofia ei sovellu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n el\u00e4m\u00e4n konfliktien ratkaisuun.<\/strong><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n tyyppiset rajoitteet mieless\u00e4ni olen muuntanut Salomaan<\/strong> filosofiset tekstit runomuotoon tulkitsemalla niit\u00e4 mahdollisimman yksikertaisella ja arkisella kielell\u00e4. Mieless\u00e4ni on ollut ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 tinkim\u00e4ll\u00e4 kielen t\u00e4sm\u00e4llisyydest\u00e4 ja yksiselitteisyydest\u00e4 Salomaan ajatukset voisivat avautua helpommin.<\/p>\n

Konfliktien ratkaisussa<\/strong> olennaista on k\u00e4sill\u00e4 olevan ongelman oikeanlainen m\u00e4\u00e4rittely. Runous tarjoaa t\u00e4h\u00e4n houkuttelevan v\u00e4lineen. Runouden avulla ehk\u00e4 voi astua ulos filosofisten k\u00e4sitteiden maailmasta katselemaan totuutta ja arvoa toisenlaisin – toivon mukaan – virkistynein silmin.<\/p>\n

Salomaa<\/strong> tutkii kirjassaan Totuus ja arvo k\u00e4sitteit\u00e4, jotka ovat hyvin perustavanlaatuisia ihmisten keskin\u00e4isess\u00e4 vuorovaikutuksessa. Ihmisten keskin\u00e4isiss\u00e4 kiistatilanteissa on usein kysymys siit\u00e4, mik\u00e4 on oikea tieto – totuus<\/strong> – jostakin asiasta. Jos kysymyksess\u00e4 on yksinkertainen asia, totuus ei yleens\u00e4 ole ongelma. Usein tilanne on kuitenkin toinen.<\/p>\n

Ihmiselle kaikki ei ole samanarvoista. Jotkin asiat ovat t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 kuin toiset. Ihmisen arvot<\/strong> m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t ehk\u00e4 tiedottomastikin asioiden t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyksen. Arvot m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t n\u00e4in samalla h\u00e4nen tapansa hahmottaa koko oma maailmansa niiden tietojen varassa, joita h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 tosina.<\/p>\n

Kysymys kuuluu totuutta koskien: Mik\u00e4 on totuus? Miten ihminen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 totuuden? Ja vastaavasti arvoja koskien: Mit\u00e4 arvot ovat, miten ne ihmisell\u00e4 ilmenev\u00e4t ja mik\u00e4 on totuuden suhde arvoihin?<\/p>\n

Runomuotoon kirjoitetut tulkintani Salomaan<\/strong> kirjoituksista tarjoavat vastauksia ja pohdintoja edell\u00e4 mainittuihin kysymyksiin. Salomaa kirjoitti pohdintansa l\u00e4hes 100 vuotta sitten.<\/p>\n

Maailma on sen j\u00e4lkeen muuttunut, monimutkaistunut. Ihmisen perusongelma on kuitenkin s\u00e4ilynyt samana: Mik\u00e4 on totuus ja mihin, eli mink\u00e4laisten arvojen varaan ihminen voi rakentaa luottamuksensa?<\/p>\n

Salomaan<\/strong> tekstien tulkintojen tarkoituksena on olla her\u00e4tteen\u00e4 omakohtaisille pohdinnoille ja keskusteluille, eik\u00e4 tarjota vastauksia siit\u00e4, miten maailma tulisi hahmottaa.<\/p>\n

Turussa 23.11.2018<\/p>\n

Timo Leinonen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joulukuun FiloCafe -ilta Pieness\u00e4 Kirjapuodissa 11.12.2018 kello 17.00 – 18.30 OTL Timo Leinonen selvitt\u00e4\u00e4 alustuksessaan runomuotoon kirjoittamillaan tiivistyksill\u00e4\u00e4n J. E. Salomaan (1891 – 1960) totuutta ja arvoa koskevaa tutkimusta. Tavoitteena on samalla yhdess\u00e4 pohtia kysymyst\u00e4 siit\u00e4, onko runouden avulla mahdollista avata ihmisen peruskysymyksi\u00e4 siten, ett\u00e4 ne avautuisivat my\u00f6s filosofisiin teksteihin tottumattomille. Toinen kiinnostava kysymys on se, voisiko … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":4,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[4,20,10,31,38,24,37,19],"class_list":["post-525","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-filocafe-ilta","tag-filocafe-ilta","tag-filocafe-tyoryhma","tag-filosofia","tag-j-e-salomaa","tag-lausunta","tag-pieni-kirjapuoti","tag-runous","tag-timo-leinonen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/525","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=525"}],"version-history":[{"count":27,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/525\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":952,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/525\/revisions\/952"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=525"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=525"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=525"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}