{"id":576,"date":"2019-02-01T11:41:52","date_gmt":"2019-02-01T09:41:52","guid":{"rendered":"http:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/?p=576"},"modified":"2021-05-18T17:55:46","modified_gmt":"2021-05-18T14:55:46","slug":"kant-ikuisesta-rauhasta-ja-oikeutetusta-sodasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/kant-ikuisesta-rauhasta-ja-oikeutetusta-sodasta\/","title":{"rendered":"KANT IKUISESTA RAUHASTA JA OIKEUTETUSTA SODASTA"},"content":{"rendered":"
\"\"
Matti Taneli<\/figcaption><\/figure>\n

Helmikuun FiloCafe -ilta Pieness\u00e4 Kirjapuodissa <\/a>12.2.2019 kello 17.00 – 18.30<\/h2>\n

KT Matti Taneli johdattelee keskusteluja kysymyksiin sodan oikeutuksesta ja ikuisen rauhan saavuttamisen mahdollisuudesta Kantin ajatusten siivitt\u00e4m\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja hakemaan uusia ajatuksia!<\/h3>\n

Oviraha 5 euroa, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kahvin tai teen.<\/p>\n

Tilaisuus on pidetty. Kiitos kaikille osallisille intensiivisest\u00e4 keskustelusta ja  osallistumisesta!<\/p>\n

Seuraava FiloCafe -ilta on 12.3.2019. FM Marita Airakorpi<\/strong> alustaa keskustelut kysyen ”ihminen – materiaa vai henke\u00e4?<\/strong><\/em>”<\/p>\n

<\/p>\n

Matti Taneli kertoo alustuksestaan seuraavaa:<\/h3>\n

Immanuel Kantia (1824\u20131804), joka oli valistusajan yksi suurimmista filosofeista, pidet\u00e4\u00e4n my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 oikeutetun sodan teoreetikkona. H\u00e4n sai vaikutteita filosofiaansa saksalaisilta rationalisteilta G.W. Leibnizilta (1646\u20131716) ja Christian Wolffilta (1679\u20131724).<\/p>\n

My\u00f6s englantilainen matemaatikko Isaac Newton (1642\u20131727) ja ranskalainen kasvatusfilosofi Jean-Jacques Rousseau (1712\u20131778) vaikuttivat voimakkaasti Kantin ajatteluun.<\/p>\n

Useimmat kansainv\u00e4lisen oikeusteorian Kant-tutkijat ajattelevat, ettei Kant ainoastaan ole kannattamatta oikeutetun sodan teoriaa, vaan ett\u00e4 h\u00e4n my\u00f6s esitt\u00e4\u00e4 ankaraa kritiikki\u00e4 sit\u00e4 kohtaan.<\/p>\n

Kant esimerkiksi kritisoi teologi-filosofien Aurelius Augustinuksen (354\u2013430) ja Tuomas Akvinolaisen (1225\u20131274) sek\u00e4 humanisti, kansainv\u00e4lisen oikeuden perustaja ja luonnonlain p\u00e4\u00e4teoreetikko, Hugo Grotiuksen (1583\u20131645) n\u00e4kemyksi\u00e4.<\/p>\n

Kant esitt\u00e4\u00e4 teoksessaan Ikuiseen rauhaan (Zum evigen Frieden, 1795), ett\u00e4 vakinainen sotav\u00e4ki (miles perpetuus) on ajan my\u00f6t\u00e4 lakkautettava, koska \u201dse uhkaa nimitt\u00e4in alituisesti toisia valtioita sodalla, kun se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siihen aina valmiilta ja varustetulta\u201d.<\/p>\n

Teoksessaan Uskonto pelk\u00e4n j\u00e4rjen rajoissa (Die Religion innerhalb der Grenzen der blossen Vernunft, 1793) Kant toteaa, ett\u00e4 \u201dkansainv\u00e4linen oikeus \u2026 tulee merkityksett\u00f6m\u00e4ksi, jos tulkitaan, ett\u00e4 on oikeus k\u00e4yd\u00e4 sotaa.\u201d<\/p>\n

Kant v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u201dsotaa (joka on ihmissuvun vitsaus) ei voi lopettaa.\u201d (sic!) \u201dSota on ihmisen sorron suurinta pahuutta\u201d ja \u201dkaiken hyv\u00e4n tuhoaja\u201d. \u201dSota, kuten antiikin ajan ihmiset sanoivat, kaikesta huolimatta aikaansaa enemm\u00e4n pahuutta kuin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sit\u00e4\u201d.<\/p>\n

Kant v\u00e4itt\u00e4\u00e4 sodan olevan ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa. Sota ei ole oikea tapa kenenk\u00e4\u00e4n edist\u00e4\u00e4 oikeuksiaan, siksi ei saa sotia.<\/p>\n

Monet tutkijat oikeusfilosofi Fernando R. Tes\u00f3nin (1950\u2013) tavoin v\u00e4itt\u00e4v\u00e4tkin, ett\u00e4 Kant puolusti \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 pasifismia (extreme pasifism). Mutta t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan virheellinen.<\/p>\n

Nimitt\u00e4in, jos Kantia pidet\u00e4\u00e4n pasifistina, h\u00e4nen tulisi vastustaa kaikkia sotia, mutta n\u00e4in ei ole. Kant toteaa kirjoituksessaan Rechtlehre (1797), ett\u00e4 vapailla valtioilla on oikeus k\u00e4yd\u00e4 sotaa toista valtiota vastaan esimerkiksi aikaansaadakseen yhteiskunnalliset olosuhteet paremmin vastaamaan oikeudenmukaisuutta.<\/p>\n

Kantin mukaan ihmisen palkkaaminen tappamaan tai tapettavaksi on ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa. T\u00e4m\u00e4 ilmaisu ei ole kuitenkaan pasifismia puolustava, vaan enemm\u00e4n palkkasoturiutta vastustava kanta.<\/p>\n

Jos kansalaiset osallistuvat sotilaskoulutukseen turvatakseen is\u00e4nmaansa ulkopuolista hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan, sit\u00e4 ei voi pit\u00e4\u00e4 Kantin mielest\u00e4 ihmisoikeuksien vastaisena toimintana.<\/p>\n

N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis selv\u00e4sti silt\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen mukaansa on olemassa olosuhteita, joiden vallitessa valtiolla on oikeus k\u00e4yd\u00e4 sotaa eli on olemassa oikeutetun sodan mahdollisuus. N\u00e4in ollen Kant edustaa oikeutetun sodan teoriaa eik\u00e4 ole de facto aito pasifisti.<\/p>\n

Kantin n\u00e4kemyksess\u00e4 oikeutetusta sodasta voimme erottaa seuraavat k\u00e4sitteet: Jus ad bellum (oikeus sotaan), jus in bello (oikeus sodassa) ja jus post bellum (oikeus sodan j\u00e4lkeen).<\/p>\n

Kant on ensimm\u00e4inen merkitt\u00e4v\u00e4 (oikeus)filosofi, joka painottaa, ett\u00e4 oikeutetun sodan perinteess\u00e4 ei ole k\u00e4sitelty jus post bellumia.<\/p>\n

H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 sodan \u201dvoittaja ei voi vaatia sotakustannusten suorittamista, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in h\u00e4nen t\u00e4ytyisi julistaa vastustajansa k\u00e4ym\u00e4 sota v\u00e4\u00e4ryydeksi, vaan h\u00e4nen on, jos kohta h\u00e4nell\u00e4 lieneekin mieless\u00e4 t\u00e4m\u00e4 todistelukeino, kartettava sit\u00e4 silti tuomasta esiin, koska h\u00e4n muutoin tulisi selitt\u00e4neeksi tuon sodan rankaisusodaksi (bellum punitivum, kirjoittajan lis\u00e4ys, ei kuulu alkuper\u00e4iseen tekstiin) ja siten puolestaan tehneeksi loukkauksen.\u201d<\/p>\n

Analysoin n\u00e4iden kolmen oikeutetun sodan k\u00e4sitteiden kriteerej\u00e4 Kantin esitt\u00e4m\u00e4n n\u00e4kemyksen valossa ja vertailen niit\u00e4 Thomas Hobbesin (1588\u20131679) ja Hugo Grotiuksen vastaaviin n\u00e4kemyksiin oikeutetusta sodasta.<\/p>\n

Alustuksestani k\u00e4sittelen Kantin n\u00e4kemyst\u00e4 oikeutetun sodan teoriasta ja miten se on sovitettavissa h\u00e4nen n\u00e4kemykseens\u00e4 velvollisuuseettisest\u00e4 kategorisesta imperatiivista. Analysoin my\u00f6s Kantin n\u00e4kemyst\u00e4 pasifismista.<\/p>\n

Kantia ei voida pit\u00e4\u00e4 \u201dpuhdasverisen\u00e4\u201d pasifistina, vaikka h\u00e4n vastustaa v\u00e4kivaltaa ja v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sodat voidaan lopettaa ja aikaansaada ikuinen maailmanrauha.<\/p>\n

Matti Taneli<\/p>\n

Keskeiset l\u00e4hteet:<\/h3>\n

Gregor, Mary 2002. Kant\u00b4s Theory of Property. In the International Library of Critical Essays in the History of Philosophy. Immanuel Kant. Volume II. Practical Philosophy. Eds. by Heiner F. Klemme and Manfred Kuehn. Dartmouth: Ashgate, 241\u2013271.<\/p>\n

Kant, Immanuel 1995a. The Metaphysics of Morals. Part One: The Doctrine of Right. Transl. by H. Nisbet. In H. Reiss (ed.) Kant: Political Writings. Cambridge: Cambridge University Press.<\/p>\n

Kant, Immanuel 1995b. Perpetual Peace. A Philosophical Sketch. Transl. by H. B. Nisbet. In H. Reiss (ed.) Kant. Political Writings. Cambrige: Cambridge University Press.<\/p>\n

Kant, Immanuel 2001. Religion within the Boundaries of Mere Reason. Translated by George di Giovanni. In the Cambridge Edition of the Works of Immanuel Kant. Religion and Rational Theology. Translated and edited by Allen W. Wood & George di Giovanni. Cambridge: Cambridge University Press, 39\u2013215.<\/p>\n

Orend, Brian 2005. Kant Just War Theory. In Kant and Law. Ed. by B. Sharon Byrd & Joachim Hrudchka. Burlington: Ashgate,  399\u2013429.<\/p>\n

Teichman, Jenny 1986. Pasifism and the Just War. Oxford: Basil Blackwell.
\nTes\u00f3n, Fernando R. 1992. The Kantian Theory of International Law. Columbia Law Review<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helmikuun FiloCafe -ilta Pieness\u00e4 Kirjapuodissa 12.2.2019 kello 17.00 – 18.30 KT Matti Taneli johdattelee keskusteluja kysymyksiin sodan oikeutuksesta ja ikuisen rauhan saavuttamisen mahdollisuudesta Kantin ajatusten siivitt\u00e4m\u00e4n\u00e4. Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja hakemaan uusia ajatuksia! Oviraha 5 euroa, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kahvin tai teen. Tilaisuus on pidetty. Kiitos kaikille osallisille intensiivisest\u00e4 keskustelusta ja  osallistumisesta! Seuraava FiloCafe -ilta on 12.3.2019. … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":4,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[4,20,22,41,24],"class_list":["post-576","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-filocafe-ilta","tag-filocafe-ilta","tag-filocafe-tyoryhma","tag-matti-taneli","tag-pasifismi","tag-pieni-kirjapuoti"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/576","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=576"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/576\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1232,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/576\/revisions\/1232"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=576"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=576"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=576"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}