{"id":956,"date":"2020-04-17T15:46:41","date_gmt":"2020-04-17T12:46:41","guid":{"rendered":"http:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/?p=956"},"modified":"2021-05-18T17:35:04","modified_gmt":"2021-05-18T14:35:04","slug":"yrjo-jylha-taipaleenjoen-runoilija","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/yrjo-jylha-taipaleenjoen-runoilija\/","title":{"rendered":"YRJ\u00d6 JYLH\u00c4 – TAIPALEENJOEN RUNOILIJA"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Runoilijan muotokuva<\/h2>\n\n\n\n

Runoilija ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 Yrj\u00f6 Jylh\u00e4 syntyi Tampereella 1903 ja kuoli Turussa vuoden 1956 toiseksi viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Eino Krohn luonnehtii Jylh\u00e4\u00e4 kuoleman runoilijaksi, jolle kuolema ja k\u00e4rsimys olivat keskeiset teemat. <\/p>\n\n\n\n

Tunsiko h\u00e4n samalla itsens\u00e4 vaeltajaksi, jolle oli annettu mahdoton teht\u00e4v\u00e4, josta h\u00e4n kertoo runossaan Vaeltajalle<\/em>?<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n

Runo sis\u00e4ltyy h\u00e4nen ensimm\u00e4iseen julkaistuun runokokoelmansa Ruoskanj\u00e4ljet vuodelta 1926. Siin\u00e4 Jylh\u00e4 antaa ohjeen:<\/p>\n\n\n\n

Vapise, vaeltaja,<\/em>
rannalla aavikon:<\/em>
et\u00e4\u00e4ll\u00b4 on toinen raja,<\/em>
saavuttaa mahdoton. <\/em><\/p>\n\n\n\n

Runossa H\u00e4\u00e4tanhu<\/em>, joka julkaistiin teoksessa Risti Lumessa<\/em> vuonna 1937, el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman v\u00e4linen raja on jo ylitetty. Runon min\u00e4 perustelee t\u00e4t\u00e4 ylityst\u00e4 toisen onnella:<\/p>\n\n\n\n

—<\/p>\n\n\n\n

Sun h\u00e4it\u00e4s tanssaan, mut kohta kanssaan 
vie manan immet mua karkeloon. 
Sun onnes t\u00e4hden pois t\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00e4hden, 
sun silm\u00e4s siunaten mua seuratkoon.<\/em><\/p>\n\n\n\n

—<\/p>\n\n\n\n

Kiirastuli<\/em> -runokokoelmassa vuonna 1941 julkaistussa runossa Enemm\u00e4n<\/em> runon min\u00e4 taas haaveilee intohimoisesti p\u00e4\u00e4st\u00e4 pois ajan kahleista ja liukua pois yli rajan:<\/p>\n\n\n\n

—<\/p>\n\n\n\n

Himoitsen k\u00e4yd\u00e4 kauemmas kuin k\u00e4yn: <\/em>
portille kuulaimman kaikkeusn\u00e4yn, <\/em>
kirvota kahleista karkeimmin ajan, <\/em>
liukua puhtaana pois yli rajan.\u201d <\/em><\/p>\n\n\n\n

Talvisodassa Jylh\u00e4 koki \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kauhun ja k\u00e4rsimyksen fyysisen ymp\u00e4rist\u00f6n komppanian p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 Taipaleenjoen taisteluissa. H\u00e4n s\u00e4ilyi hengiss\u00e4 useiden j\u00e4\u00e4dess\u00e4 taistelutantereelle niin h\u00e4nen omasta komppaniastaan kuin muistakin. T\u00e4st\u00e4 h\u00e4nelle syntyi vahva velvoite tuoda viesti n\u00e4ist\u00e4 taisteluista suurelle yleis\u00f6lle niin kaatuneilta kuin hengiss\u00e4 selvinneilt\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 runomuotoon kirjoitetusta viestist\u00e4, Kiirastuli <\/em>-nimisest\u00e4 runokokoelmasta, tuli h\u00e4nen merkitt\u00e4vin teoksensa. Siit\u00e4 j\u00e4lkipolvet h\u00e4net parhaiten tunnistavat. Tavallaan voisi sanoa, ett\u00e4 Jylh\u00e4n aikaisemmat ty\u00f6t muodostivat opinportaat t\u00e4lle opukselle. Runsaat k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6t, jotka k\u00e4sittiv\u00e4t maailmankirjallisuuden keskeisi\u00e4 teoksia, viel\u00e4 t\u00e4ydensiv\u00e4t n\u00e4it\u00e4 \u201dopintoja\u201d. <\/p>\n\n\n\n

Kauko Kare julkaisi 1957 Jylh\u00e4n runoutta tutkivan teoksensa. Siin\u00e4 h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4 Jylh\u00e4n runouden merkityst\u00e4 ranskalaisen Pierre Emmanuelin (1916 – 1984) teorioihin tukeutuen. Emmanuelin mukaan runoilijan kieli on ihmeellinen v\u00e4line, sill\u00e4 sen kautta<\/p>\n\n\n\n

— jokin poljento, vertauskuva saattaa sy\u00f6py\u00e4 kuin happopisara tajunnan pohjiin, panna liikkeelle ne sielulliset energial\u00e4hteet, jotka historiaa sanan syvimm\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 s\u00e4\u00e4telev\u00e4t. <\/em><\/em><\/p>\n\n\n\n

Emmanuelin ajatuksessa on mukana vaikeasti avautuvaa mystiikkaa. Lienee kuitenkin kiistatonta, ett\u00e4 runon kieli voi puhutella kuulijaansa aivan toisella tavalla kuin tavanomainen puhuttu kieli. Siin\u00e4 voi olla jotakin musiikin kaltaista. Se voi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuulijassaan mielenliikkeit\u00e4 ja tunteita, jotka ulottuvat paljon laajemmalle, mit\u00e4 kielen tavanomaisesta merkityksest\u00e4 voisi p\u00e4\u00e4tell\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Professori Anthony Johnsonin mukaan runouden avulla on mahdollista rakentaa uusia siltoja aistimaailmamme ja ulkomaailman v\u00e4lill\u00e4\u0308. T\u00e4m\u00e4 taas on omiaan vahvistamaan olemassa olomme perustaa suhteessa ulkomaailmaan sek\u00e4 luomaan yhteyden tunnetta muun maailman kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Kareen lainaama Emmanuelin ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 runossa traaginen yksil\u00f6llisyys laajenisi kielen symbolien my\u00f6t\u00e4 traagiseksi yhteis\u00f6llisyydeksi, on minusta liian kielikeskeinen. <\/p>\n\n\n\n

Sanon mieluummin Kaarlo Marjasen tavoin, ett\u00e4 ihmiset ovat syvimmilt\u00e4\u00e4n samanlaisia, vaikka voivatkin ilmaista itse\u00e4\u00e4n hyvinkin yksil\u00f6llisesti, eli kuten Marjanen asian ilmaisee: \u201dKellarit ovat yhteisi\u00e4, pintakerrokset taas yksityisi\u00e4.\u201d Runon kieli voi olla tilanteesta ja olosuhteista riippuen musiikkiakin tehokkaampi v\u00e4line p\u00e4\u00e4st\u00e4 n\u00e4ihin ihmisille yhteisiin kellarikerroksiin.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on my\u00f6s Jylh\u00e4n muutamien Kiirastuli<\/em> -runojen vahvuus: niiden yleisp\u00e4tevyys ja kokemuksellinen syvyys. Niiden avulla voi olla mahdollista rakentaa siltoja sukupolvien yli ja ihmisryhmien v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 n\u00e4in ymm\u00e4rryst\u00e4 n\u00e4iden v\u00e4lill\u00e4. Runot k\u00e4sittelev\u00e4t k\u00e4rsimyst\u00e4 ja kuolemaa. N\u00e4m\u00e4 kuuluvat el\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6min\u00e4 ja tosiasioina. Kuolemaa kukaan ei pysty v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta ymm\u00e4rrys voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Seuraavassa esittelen Jylh\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntapahtumia, kehittymist\u00e4 runoilijaksi, Taipaleenjoen taisteluja, jatkosotaa ja sit\u00e4 edelt\u00e4vi\u00e4 tapahtumia ja sotien j\u00e4lkeist\u00e4 aikaa Jylh\u00e4n kuolemaan saakka yhdess\u00e4 h\u00e4nen runoutensa kanssa. Tarkoitukseni on saada kokonaiskuva h\u00e4nen persoonallisuudestaan ja runoudestaan. <\/p>\n\n\n\n

Keskeisen\u00e4 tapahtuma on Taipaleenjoen taistelut ja siell\u00e4 syntynyt runous, erityisesti runo Hyv\u00e4sti Kirvesm\u00e4ki, <\/em>joka tavallaan synnytti tarpeen tutustua Jylh\u00e4\u00e4n l\u00e4hemmin. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen synty on velkaa Maaret Per\u00e4l\u00e4lle ja Turun Lausuntakerho ry:n runoesitykselle Kaivo, <\/em>jonka esitysryhm\u00e4\u00e4n olin p\u00e4\u00e4ssyt mukaan. Esityksen ehdimme k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 harjoittelemaan valmiiksi, mutta itse esitys peruuntui koronaviruspandemian aiheuttamien kokoontumisrajoitusten takia. <\/p>\n\n\n\n

Kirjoitukseeni on valikoitunut otteet etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 niist\u00e4 runoista, jotka ovat mukana my\u00f6s Kaivo<\/em> -esityksess\u00e4. Yhten\u00e4 yksinkertaisena syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on se, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 runot tulivat harjoitusten my\u00f6t\u00e4 tutuiksi. <\/p>\n\n\n\n

Koko kirjoitus pdf -muodossa l\u00f6ytyy t\u00e4st\u00e4.<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Turussa 23. 7. 2020
Timo Leinonen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Runoilijan muotokuva Runoilija ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 Yrj\u00f6 Jylh\u00e4 syntyi Tampereella 1903 ja kuoli Turussa vuoden 1956 toiseksi viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Eino Krohn luonnehtii Jylh\u00e4\u00e4 kuoleman runoilijaksi, jolle kuolema ja k\u00e4rsimys olivat keskeiset teemat. Tunsiko h\u00e4n samalla itsens\u00e4 vaeltajaksi, jolle oli annettu mahdoton teht\u00e4v\u00e4, josta h\u00e4n kertoo runossaan Vaeltajalle?<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":4,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[52,1],"tags":[50,37,51],"class_list":["post-956","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-runous","category-yleinen","tag-anthony-johnson","tag-runous","tag-yrjo-jylha"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/956","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=956"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/956\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1173,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/956\/revisions\/1173"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=956"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=956"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koroinen.fi\/filocafe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=956"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}