FiloCafe -ilta 29.5.2024 kello 19.30 – 21.00 Viidennellä näyttämöllä
Tilaisuus on pidetty, kiitos kaikille mukana olleille mielenkiintoisista keskusteluista!
Johdannoksi alustukseen (humanismin kritiikin esittely)
Humanismi on filosofinen ja kulttuurinen liike, joka korostaa ihmisen universaalia arvoa, järjen, tutkimuksen ja tulkinnan merkitystä tiedon hankinnassa sekä inhimillisen potentiaalin monipuolista kehittämistä hyvän elämän perustana. Humanismin synty juontaa juurensa antiikin Kreikkaan ja Roomaan, mutta merkittäviä uuden nousun kausia esiintyi Euroopassa mm. renessanssin aikakaudella sekä myöhemmin valistuksen aikakaudella. Vuosituhansien aikana humanismi on kietoutunut erottamattomaksi osaksi länsimaisia oikeus-, kasvatus- ja moraaliperiaatteita.
Kuitenkin viime vuosikymmeninä mm. kulttuurituotannon ja akateemisen tutkimuksen piiristä on alettu esittää väitteitä humanismin kuolemasta. Näitä väitteitä ovat esittäneet usein väljässä mielessä postmodernisteiksi lukeutuvat filosofit ja kulttuuriteoreetikot, jotka haastavat perinteisen humanismin keskeisiä oletuksia ja arvoja. Heidän mukaansa mm. globalisaatio, teknologian kehitys, eläinfilosofian ilmaantuminen, feministisen näkökulman vahvistuminen ja kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärryksen syventyminen ovat horjuttaneet perinteisen humanismin ihmiskuvan ja tehneet siitä vanhentuneen ja epäolennaisen.
Yksi argumentti, joka tukee väitettä humanismin kuolemasta, on teknologian roolin kasvu ihmisen elämässä ja yhteiskunnassa. Nykyaikana teknologia on keskeisessä asemassa lähes kaikilla elämänalueilla ja sillä näyttää olevan suuri potentiaali syrjäyttää humanismille tärkeitä uskomuksia esim. ihmisten keskinäisestä tasa-arvoisuudesta ja kulttuuriperinnön huolenpidon arvokkuudesta. Mitä tapahtuu humanismille maailmassa jossa yhä useammat kääntyvät humanismin sijasta teknologian puoleen ratkaistakseen ongelmiaan ja tyydyttääkseen tarpeitaan?
Toinen argumentti humanismin kuoleman liittyy voimakkaaseen kulttuuriseen muutokseen ja elämän monimuotoistumiseen. Nykymaailmassa ihmiset voivat kokea monia erilaisia identiteettejä mm. kuulumalla erilaisiin virtuaalisiin ja reaalisiin ryhmiin. Termiä fluidinen identiteetti käytetään toisinaan kuvaamaan sitä kuinka yksilö voi kokea ja ilmaista erilaisia identiteettejä tai niiden osia riippuen vallitsevista toimintaympäristöistä, sosiaalisista verkostoista, elämäntilanteista ja omista sisäisistä kokemuksista. Perinteisen humanismin katsotaan nojaavan identiteetin staattisuuteen eli pysyvyyteen eikä sen uskota kykenevän huomioimaan vaadittavaa monimuotoisuuden tunnustamista.
Kolmas argumentti humanismin kuolemaan liittyen kytkeytyy luontevasti edelliseen (ks. toinen argumentti). Sitä voidaan kutsua väitteeksi humanismin antroposentrisyydestä eli Ihmiskeskeisyydestä. Sen mukaan humanismi korostaa vain ihmisen merkitystä ja arvoa ympäröivässä maailmassa. Tämä johtaa lähtökohtaan, jossa ihmiskeskeisyys asetetaan etusijalle muiden elollisten ja elottomien olentojen kustannuksella.
Antroposentrisen kritiikin mukaan humanistinen ajattelu kannustaa ihmisiä käyttämään ympäristöä hyväkseen omien tarpeidensa tyydyttämiseksi. Tämä puolestaan ilmenee luonnonvarojen liikakäyttönä, saastuttavana teollisuutena ja ekosysteemien tuhoamisena. Humanistinen ajattelu johtaa myös aliarvioimaan muiden elävien olentojen tunteita, tarpeita ja oikeuksia ihmisen hyödyn maksimoinnin nimissä. Tämä puolestaan johtaa eläinten hyväksikäyttöön, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja suoranaiseen eläinrääkkäykseen.
Antroposentrinen kritiikki tiivistyy näkemykseen humanismin maailmankuvan rajoittuneisuudesta. Keskittyminen ihmisen kokemukseen, tietoisuuteen ja kulttuuriseen kehitykseen johtaa siihen, että muut siitä poikkeavat elämänmuodot ja maailmankuvat jäävät huomiotta tai niitä aliarvioidaan.
Tervetuloa kokemaan, keskustelemaan ja saamaan uusia ajatuksia!
Oviraha 5 euroa, johon sisältyy kahvi tai tee