FiloCafe -ilta Sammakon Kirjakauppa & Kahvihuoneessa tiistaina 10.11.2020 kello 17.00 – 18.30
FT, dosentti Jari Palomäki johdatteli keskusteluja otsakkeella ”Filosofi, matemaatikko, kirjastomies Uuno Saarnio (1896 – 1977)
Tilaisuus on nyt pidetty. Alustus oli kiinnostava ja ajatuksia herättävä. Kiitos kaikille osallisille!
Filosofi, loogikko, matemaatikko ja kirjastomies Uuno Saarnion (1896–1977) teki varsinaisen ansiotyönsä kirjastoissa. Hänen mielestään ihmisenä olemiseen kuului kaksi tehtävää:
- Kaikkea ihmisiä yhtäläisesti koskeva yleissivistävä opiskelu, jonka tavoitteena on omakohtainen maailmankatsomus.
- Toinen tehtävä oli ammatillinen opiskelu, jonka tavoittamat tiedot ja taidot olivat tärkeitä vain kunkin ammatin harjoittajalle.
Saarnion mielestä kirjaston keskeisenä tehtävänä ei ollut ainoastaan tarjota ihmisille kirjavalikoimia, vaan myös aktiivisesti tukea heidän yleissivistäviä ja ammatillisia kehittymispyrkimyksiään.
Keskeiseksi Saarnion toiminnalle kirjastonjohtajana tulikin kirjastonkasvatuksen idea, ja näin hän kykeni omintakeisella tavalla yhdistämään filosofian ja kirjastotyön oman yleissivistävän ja ammatillisen tehtävänsä. Samalla hän oli edellä aikaansa esittäessään elinikäisen oppimisen idean, joka nykyään on suosittua.
Saarnio (vuoteen 1919 Bredström) syntyi Turussa 5.1.1896 ja kävi Turussa kolme luokkaa oppikoulua. Koulunkäynti kuitenkin keskeytyi. Hän työskenteli Turun KOP:in konttorissa konttorissa vuodet 1912 – 1920 ja Turun kaupungin kirjastossa harjoittelijana 1920 – 1921. Ylioppilaaksi hän valmistui yksityisesti Forssan yhteiskoulusta 1921.
Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen hän työskenteli Turun yliopiston kirjastossa amanuenssina tutustuen näin myös Volter Kilpeen. Hän opiskeli samalla filosofiaa Eino Kailan (1890 – 1958) ja matematiikkaa Kalle Väisälän (1893 – 1968) johdolla.
Hänen elämästään ja mielenkiintoisesta, valtavirrasta poikkeavasta filosofiasta sanateorioineen ks Jari Palomäen artikkeli Uuno Saarnio – omintakainen filosofi.