Keskustelufoorumi keskellä kaupunkia
Tilaisuus on pidetty. Suurkiitos kaikille osallisille!
Turun yliopiston filosofian professori Eerik Lagerspetz kertoo keskustelujen pohjaksi ajatuksistaan muutoksen ja edistyksen käsitteistä ja niiden merkityksistä nykymaailman tilanteessa.
Sotia on käyty koko ihmiskunnan historian ajan. Nyt Ukrainan sodan myötä, kysymyksetsodasta ja rauhasta ovat valitettavan ajankohtaisia pitkän rauhanajanjakson jälkeen Toisen maailmansodan päätyttyä. Uskomme ja toivomme, että vielä joskus myös Ukrainan sota päättyy. Tältä pohjalta pohdimme FiloCafe -illassa kysymystä siitä, mitä tarkoittaa oikeudenmukaisuus niin sodassa kuin rauhassakin. Tervetuloa kokemaan, keskustelemaan ja saamaan uusia ajatuksia! Oviraha … Lue lisää
Keskustelut alustaa Veli Virmajoki, joka on erikoistutkijana tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa ja tieteenfilosofian dosentti. Hän on tutkinut tieteen tulevaisuuden ennakointia, tieteen historiaa sekä menneisyyden ymmärtämistä.
Filosofi Jani Sinokki tutkii vihan filosofiaa, eli vihaa ja vihollisuutta henkilökohtaisessa projektissa Turun yliopistossa. Aihe on kaukana juuri olleen joulun ajatuksesta, mutta lähellä meitä kaikkia uutisissa ja maailman tapahtumissa.
Viha on erityinen tila ja kiinnostava filosofinen tutkimuskohde. Vaikka tunnemme vihaa, se ei ole pelkästään tunne. Emootiot kuten närkästys, suuttumus ja raivo lakkaavat, kun koettu tunne laantuu. Vihaaja usein kokee näitä tunteita, mutta vihamielinen asenne vihan kohdetta kohtaan ei lakkaa, vaikka tunteet katoaisivat. Tässä viha muistuttaa rakkautta: voimme suuttua rakkaillemme, mutta suuttumus ei tarkoita rakkautemme heikkenemistä, ainakaan aina.
Tilaisuus on nyt pidetty. Keskustelut olivat antoisat ja muistiin painuvat. Kiitos kaikmille mukana olleille!
Timo Leinonen esitteli Wagnerin Ring -oopperasarjan ja mm filosofi Roger Scrutonin tulkinnan siitä keskustelujen pohjaksi. Marita Airakorvelle tuli este tulla tilaisuuteen.
Oviraha 5 euroa, johon sisältyy kahvin tai teen
FiloCafe -ilta oli 24.5.2023 kello 19.30 – 21.00 Turun kaupunginteatterin Viidennellä näyttämöllä Illan aluksi FiloCafe -työryhmän jäsen, Matti Taneli lausui muistosanat Turun FiloCafe -toiminnan perustajan Heikki Vuorilan elämälle, jonka jälkeen vietettiin hiljainen hetki hänen muistoksi. Timo Helenius esitteli illan teemaa: Kysymystä rauhasta ja sen menettämisestä on aivan viime aikoina tarkasteltu etenkin Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan varjossa. … Lue lisää
Tilaisuus on pidetty. Kiitos kaikille osallisille! FiloCafe -ilta 15.3.2023 kello 19.30 – 21.00 Turun kaupunginteatterin Viidennellä näyttämöllä Pappi ja filosofian opettaja Matti Taneli kertoi 10.5.2016 FiloCafe -illassa saksalaisesta filosofista Friedrich Nietzschesta (1844 – 1900), jolla on ollut ja on ehkä vieläkin suuri merkitys monella kulttuurialan lohkoilla niin moraalifilosofiassa, teologiassa kuin monella muullakin alalla kirjallisuutta unohtamatta. … Lue lisää
15.2. JOHN KEATSIN oodit hänen elämänsä ja ajattelunsa kuvajaisina, ks. lisää tästä. OTL, DI Timo Leinonen 15.3. NIETZSCHEN elämänfilosofia, osa II Pappi, KT, FM, TM Matti Taneli 12.4. Kääntäjä ja aika Prof. emerita Irmeli Helin 24.5. Rauhattomuus – mitä se tarkoittaa? Dosentti Timo Helenius 7.6. Wagner ja hänen käsityksensä taiteesta Timo Leinonen Tarkemmat tiedot illoille: … Lue lisää
Illan tarkoituksena on selvittää keskustellen kysymystä siitä, onko runouden ja filosofian yhdistämisellä löydettävissä jotakin, mikä edistää ihmisen hyvinvointia ja mihin se voisi perustua? Kysymykseen johdattelevat Timo Leinonen ja Marita Airakorpi.
Kysymykseen johdattelevat tekstit:
Salomaa toimi Turun yliopiston filosofian professorina vuosina 1932 – 1955. Krohn seurasi häntä professorin virassa 1960. Häntä kiinnosti teosofiset ajatukset ja runous. Hän oli varovainen julkaisemaan ajatuksiaan runomuodossa. Julkaistessaan esikoisrunoteoksensa Astronautti vuonna 1987 Krohn oli jo 84-vuotias, vaikka itse runot olivat valmistuneet vuosia sitä ennen.
Krohnin tekstejä esittelee hänen assistenttinaan ja oppilaana toiminut filosofi Marita Airakorpi, joka on ollut Krohnin seurassa 1990-luvulla silloin Hämeenkatu 6:ssa sijanneessa filosofian laitoksella tilaisuuksissa, jossa Krohn on lausunut runojaan. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan historiikin mukaan Krohn oli intohimoinen runoilija.
Timo Leinonen selvittää aluksi kysymystä tarkemmin käyttäen apunaan Salomaan ajatusten runomuotoisia tulkintojaan ja niitä tavoitteita ja oletuksia, mitä hänellä tässä työssä on aikoinaan ollut.
Edellinen FiloCafe -illasta oli kulunut jo lähes kaksi. Ilta pidettiin 8.12.2020 Sammakon kirjakaupassa ja kahvihuoneessa teemana ollessa Timo Leinosen suomentaman Endymion-runoelman alkuosan työryhmän koelukutilaisuutena. Nyt paikkana oli Turun kaupunginteatterin kulttuuriravintola Viides näyttämö ja teemana oli edelleen Endymion. Nyt näytelmäprojekti on valmis, runoelma kokonaisuutena suomennettu ja painettu yleisön saatavaksi. Näytelmäteksteistäkin kaksi ensimmäistä on saatettu painettuun muotoon. Illan teemana oli Endymion-runoelman suomennoksen julkistus.
Illan ohjelmassa Marita Airakorpi käsitteli lyhyessä filosofisessa katsauksessaan John Keatsille tärkeän käsitteen ”kauneuden” erilaisia ulottuvuuksia ja merkityksiä samoin kuin käytetyn kielen vaikutusta kuulijakokemukseen. Keskusteluissa todettiin nämä mielenkiintoisiksi kysymyksiksi. Niihin olisi syytä palata vielä uudelleen paremmalla ajalla ja suuremmalla joukolla selvitellen.
Endymion-näytelmissä Endymionin roolin esittänyt Eetu Meriö esitti runomonologeja runoelman osista 1 – 3. Hän oli yhdistänyt näihin monologeihin hienosti ja ajatuksia herättävästi itse kirjoittamansa runotekstin nimeltään Aina oon. Aina oot. Jep. Tää on sulle. Tämä yllätysteksti herkisti kuulijan seuraamaan esitystä vielä tarkkaavaisemmin.
Kokoavana esityksenä oli erityisesti Anthony Johnsonin kirjoitus John Keatsistä ja hänen pitkästä Endymion-runoelmastaan. Johnson on itsekin ollut mukana Endymion-ryhmässä. Hän on luonut musiikin näytelmäsarjan kahteen ensimmäiseen osaan ja toiminut näissä muusikkona vuoden 2021 esityksissä. Timo Leinonen on suomentanut Johnsonin kirjoituksen, jonka hän luki tilaisuuden aluksi. Alustusten jälkeen seurasi monipolvinen ja vilkas keskustelu. Syntyi vahva vaikutelma siitä, että keskusteltavaa jäi runsain mitoin seuraavillekin kerroille. Näitä keskustelujakin ajatellen julkaisemme nyt tämän kirjoituksen yhteydessä Johnsonin esitelmän kokonaisuutena Timo Leinosen suomennoksena.