FiloCafe -ilta 27.3.2024 kello 19.30 – 21.00 Turun kaupunginteatterin Viidennellä näyttämöllä
Tilaisuus on pidetty, keskustelut olivat vilkkaat, eloisat ja FINNO TUTUKSI -hankkeelle tärkeät. Kiitos kaikille osallisille! Seuraava FiloCafe -ilta 17.4.2023.
Väitöskirjatutkija Terhi Katajamäki (väitöskirjan aiheena Vaasan prinsessojen toimijuus elämänkulun eri vaiheissa 1500-luvun Ruotsissa) alustaa yleisesti 1500-luvun jälkipuoliskon elämästä Turussa ja Saksassa Wittenbergissä ja Rostockissa, missä Finno opiskeli 1563 – 1568) sekä poliittisesta, uskonnollisesta että sosiaalisesta näkökulmasta.
Keskustelujen pohjaksi Timo Leinonen kertoo ensimmäisen suomennkielisen virsikirjan tekijästä, Jacobus Finnosta Irmeli Helinin näytelmäkäsirjoituksen pohjalta, eli hän esittelee näytelmän Jacobus Finno – suomalainen suurmies synopsiksen ja mitä kaikkea sukututkijat ovat hänestä ja hänen jälkeläisistään löytäneet ja julkaisseet.
Tervetuloa kokemaan, keskustelemaan ja saamaan uusia ajatuksia!
Tilaisuus on nyt pidetty. Keskustelut olivat antoisat ja muistiin painuvat. Kiitos kaikmille mukana olleille!
Timo Leinonen esitteli Wagnerin Ring -oopperasarjan ja mm filosofi Roger Scrutonin tulkinnan siitä keskustelujen pohjaksi. Marita Airakorvelle tuli este tulla tilaisuuteen.
Tervetuloa kokemaan, keskustelemaan ja saamaan uusia ajatuksia!
Tilaisuus on pidetty. Kiitos kaikille! Ilta merkitsi ja lupasi paljon Finno -hankkeelle!
FiloCafe -iltana 22.11.2023 kello 19.30 – 21.00 Viidennellä näyttämöllä esitellään ja pohditaan näytelmähanketta: Finno, Agricola ja suomenkielisen virsikirjan synty.
Ilta on samalla kunnianosoitus emerita professori Irmeli Helinin muistolle, jonka käsikirjoitukseen näytelmäsarja perustuu, ja jonka kanssa tästä illasta ehdimme sopia ennen hänen poismenoaan.
Tilaisuudessa on esitellään tähän mennessä tehty; itse näytelmän päähenkilö, ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan tekijä Jacobus Finno (noin 1540 – 1588), lausutaan hänen virsiään, esitellään suunnitelma näytelmän toteuttamisesta ja katsellaan Irmeli Helinin tekstiin perustuva katkelma näytelmästä. Illan päättää keskustelu kaikesta tästä.
Tilaisuus alkaa Elämää ja ihmisiä Halisissa – kirjan julkistamisen jälkeen Nummen kirjastossa 1.11.2023. Tapahtuma alkaa kello 17.00 ja päättyy viimeistään kello 19.00. Ohjaaja Harri Helin ja hankkeen valmistelija Timo Leinonen esittelevät niitä ajatuksia ja toteutustapoja, jotka liittyvät Jaakko Finnon elämästä ja elämäntyöstä kertovan näytelmän valmisteluun. Samalla esitetään myös katkelmia näytelmästä ja Finnon virsistä nykymuodossa sekä … Lue lisää
FiloCafe -ilta 7.6.2023 kello 19.30 – 21.00 Turun kaupunginteatterin Viidennellä näyttämöllä Timo Leinonen kertoo Richard Wagnerin (1813 – 1883) esseestä Tulevaisuuden taideteos vuodelta 1850. Wagner kirjoitti sen maanpaossa Saksasta osallistuttuaan toukokuun vallankumoukseen Dresdenissä 1848. Tätä kirjoitusta voi pitää ikään kuin ohjelmakirjoituksena Wagnerin myöhemmille suurille oopperoille, erityisesti Tristan ja Isoldelle, jonka kantaesitys oli 1865. Wagner kirjoitti … Lue lisää
FiloCafe -ilta 12.4.2023 kello 19.30 – 21.00 Turun kaupunginteatterin Viidennellä näyttämöllä Kääntäjä ja aika opetuksen näkökulmasta Turun yliopiston kääntämisen ja tulkkauksen emeritaprofessori Irmeli Helin kertoo kääntämisen filosofiasta ja sen muista perusasioista keskittyen erityisesti kysymyksiin siitä, mitä merkitsee aika kääntäjälle. Käännettävä teksti voi edustaa aivan toista aikakautta ja kulttuuria, mikä heijastuu väistämättä tavalla tai toisella käännöstekstiin … Lue lisää
15.2. JOHN KEATSIN oodit hänen elämänsä ja ajattelunsa kuvajaisina, ks. lisää tästä. OTL, DI Timo Leinonen 15.3. NIETZSCHEN elämänfilosofia, osa II Pappi, KT, FM, TM Matti Taneli 12.4. Kääntäjä ja aika Prof. emerita Irmeli Helin 24.5. Rauhattomuus – mitä se tarkoittaa? Dosentti Timo Helenius 7.6. Wagner ja hänen käsityksensä taiteesta Timo Leinonen Tarkemmat tiedot illoille: … Lue lisää
Turun kaupunginteatterin kulttuuriravintola Viidennellä näyttämöllä 23.11.2022 kello 19.30 – 21.00
Illan tarkoituksena on selvittää keskustellen kysymystä siitä, onko runouden ja filosofian yhdistämisellä löydettävissä jotakin, mikä edistää ihmisen hyvinvointia ja mihin se voisi perustua? Kysymykseen johdattelevat Timo Leinonen ja Marita Airakorpi.
Kysymykseen johdattelevat tekstit:
Filosofi J. E. Salomaan (1891 – 1960) Totuus ja arvo -teoksen tekstit, joista osasta Timo Leinonen on muokannut runomuotoiset tulkintansa. Salomaan teos on vuodelta 1926, Timo Leinosen runotulkinnat vuodelta 2018.
Filosofi ja runoilija Sven Krohnin (1903 – 1999) vuonna 1987 julkaisema runoteoksen Astronautti runotekstit.
Salomaa toimi Turun yliopiston filosofian professorina vuosina 1932 – 1955. Krohn seurasi häntä professorin virassa 1960. Häntä kiinnosti teosofiset ajatukset ja runous. Hän oli varovainen julkaisemaan ajatuksiaan runomuodossa. Julkaistessaan esikoisrunoteoksensa Astronautti vuonna 1987 Krohn oli jo 84-vuotias, vaikka itse runot olivat valmistuneet vuosia sitä ennen.
Krohnin tekstejä esittelee hänen assistenttinaan ja oppilaana toiminut filosofi Marita Airakorpi, joka on ollut Krohnin seurassa 1990-luvulla silloin Hämeenkatu 6:ssa sijanneessa filosofian laitoksella tilaisuuksissa, jossa Krohn on lausunut runojaan. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan historiikin mukaan Krohn oli intohimoinen runoilija.
Timo Leinonen selvittää aluksi kysymystä tarkemmin käyttäen apunaan Salomaan ajatusten runomuotoisia tulkintojaan ja niitä tavoitteita ja oletuksia, mitä hänellä tässä työssä on aikoinaan ollut.
Tilaisuus on pidetty, kiitos kaikille osallisille! Itse peruskysymystä runouden yhdistämistä ehdimme käsittelemään vain Sven Krohnin ajattelun osalta. Toivottavasti löytyy vielä riittävästi kiinnostusta käsitellä kysymystä laajemmin.
Frans Michael syntyi äveriääseen kauppiasperheen esikoisena 9.2.1772, eli samana vuonna kuin Kustaa III kruunattiin kuninkaaksi. Hän kuoli piispana 14.8.1847 Härnösandissa Ruotsissa. Hänet on haudattu Pyhän Klaaran kirkon hautausmaalle Tukholmaan.
Frans Michael oli varhaiskypsä ja tunteellinen, eikä oikein soveltunut kauppiaaksi. Hän tutustui jo lapsena runouteen, Dalinin ja Creutzin runoihin. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1785. Silloin hän oli vasta 13-vuotias. Hän jatkoi opiskeluaan Turussa. Erityisen merkittävää oli se, että hän sai asua Porthanin luona täysihoidossa ja sai nauttia yksityisopetusta.
Frans Michaelin isä kuoli 1787 Frans Michaelin ollessa 15-vuotias. Hänen ylipistollinen pro gradu -työ valmistui 1789 ja hänet promovoitiin maisteriksi 17-vuotiaana samana vuonna. Tämän jälkeen hän oli Oulussa vuoden 1789–1790 tutustuen myös kauppaliikkeen hoitoon äitinsä avustamana. Hän aloitti opiskelun Uppsalassa, missä viipyi kaikkiaan kaksi lukukautta ja palasi sitten Turkuun. Syksyllä 1791 valmistui hänen latinankielinen dosentuuriinsa liittyvä väitöskirjansa ”Ihmiskielen neljästä kehityskaudesta”.
Albert Edefeltin maalaus Maaherra vuodelta 1899. Maalaus on tehty Runebergin tapahtumia kuvaavan runon pohjalta.
YHTEISÖN OLEMASSAOLON EHTOJA.
Filosofian sivulaudaturtyön professori Eerik Lagerspetzin johdolla Turun yliopiston filosofian laitoksella, jonka julkaisin nimellä ”Rauhasta konfliktinratkaisuun. Yhteisön olemassaolon ehtoja”. Taustana työlle oli yritys ymmärtää konflikteja ja niiden erilaisia ratkaisutapoja. Olin huomannut, että oikeustieteelliset käsitteet eivät tarjonneet minulle riittävää välineistöä ymmärtää ihmisten välisiä konflikteja ja niiden ratkaisuja. Aika pian selvisi, että kysymys ihmisyhteisöjen muodostumisesta on hyvin lähellä kysymystä konflikteista ja niiden ratkaisemisesta ihmisten välillä. Niitä ei voi käsitellä erikseen tai ymmärtää erillisinä ilmiöinä.
Sovittelutoiminnassa mukana ollessani tulin vakuuttuneeksi siitä, että neuvottelua ja sovittelua ilmiöinä ei voi ymmärtää ilman ymmärrystä konflikteista. Kokemukseni työ- ja asuinyhteisöistä osoittivat minulle, että juridiset konfliktiratkaisut ovat kaukana ihmisten jokapäiväisestä elämästä ja, että konfliktien ratkaisuihin sisältyy iso potentiaali yhteisöjen voimaantumiseen ja aktivoitumiseen, jos yhteisö kykenee hyödyntämään tämän potentiaalin rakentavasti. Se ei ole helppoa, mutta joskus se voi olla koko yhteisön olemassaolon edellytys.
Oivallus johti konfliktien ratkaisuun liittyvän kirjasarjan syntyyn. Teossarjan ensimmäinen kirja ilmestyi vuonna 2012, Rakentavan neuvottelun aakkoset -kirja seuraavana vuonna. Viimeinen teos, Neuvottelut pelinä vuonna 2014. Konfliktien ratkaisuihin sisältyvä optimismi ja usko konfliktien yhteisöjä kehittävään potentiaaliin laski kirjasarjan edetessä. Olin aloittanut työni arabikevään synnyttäneen yleisen innoituksen aikoina. Tapahtumien luonne synkkeni vähitellen, erityisesti Syyrian ja Ukrainan tapahtumien myötä. Oli mahdotonta pitää näissä maissa syntyneitä konflikteja yhteisöjä rakentavina. Sen sijaan ne tarjosivat pelikentän hävittäville voimille.
Syitä siihen, ettei konflikteja voi aina ratkaista rakentavasti tai edes säällisesti, on varmasti monia. Yksi syy lienee sekin, ettei ihmisen yleistä toimintatapaa tunneta riittävästi. Varsinkaan ihmisen tunnejärjestelmän toimintatapaa ja sen vaikutusta päätöksentekoon ei kyetä ennakoimaan saatikka mallintamaan. Ihmismielen toimintaa ohjailevat sellaiset voimat, joita hän ei itse tiedosta ja, jotka ulkopuoliset voivat kokea irrationaalisiksi. Itse koen, että runot tarjoavat oivan välineen ymmärtää ihmismielen toimintatapaa konfliktien synnyn ja ratkaisujen osalta. Teossarjan kirjoitustyössä turvauduin runoihin teosten keskeisintä sisältöä kuvatessani. Minusta menetelmä toimi.
