Elämänkerta

FiloCafe -ilta 17.12.2024 kello 18.00 – 19.30

Kaarlo Marjasesta ilmestyvän uuden kirjan esittely Tilaisuudessa Timo Leinonen esittelee juuri ilmestyneen toimittamansa Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ryn julkaiseman kirjan Kaarlo Marjanen Räntämäen Prusin talosta. Kaarlo Marjanen (1899 – 1984) oli yksi Suomen merkittävimmistä lausuntataiteen ja puheopin opettajista, alan kehittäjistä ja ajattelijoista, joka puki ajatuksensa aforismien muotoon. Erityisen kiinnostuksen kohteena Marjasen ajatelmat ja hänen käsityksensä runoudesta ja … Lue lisää

Jacobus Finno -ryhmä valmiina kiertueelle

Haluamme esitellä suomen virsirunouden perustajan, ensimmäisen virsikirjan tekijän ja kielen kehittäjän, Jacobus Finnon (noin 1540 – 1588) Olemme valmistaneet esityksen Jacobus Finnosta (noin 1540–1588). Haluaisimme nyt esitellä työmme tulosta virsistä, virsirunoudesta, suomen kielen kehityksestä ja ylipäänsä asiasta kiinnostuneille. Tältä pohjalta valmistelemme esittelykiertuetta Turun ja Turun lähialueen seurakuntiin ja muille esityksestämme kiinnostuneile yhteisöille. Hankettamme ovat tukeneet … Lue lisää

FiloCafe -ilta: FINNO TUTUKSI

Väitöskirjatutkija Terhi Katajamäki

JACOBUS FINNO JA MAAILMA 1500-LUVULLA

FiloCafe -ilta 27.3.2024 kello 19.30 – 21.00 Turun kaupunginteatterin Viidennellä näyttämöllä

Tilaisuus on pidetty, keskustelut olivat vilkkaat, eloisat ja FINNO TUTUKSI -hankkeelle tärkeät. Kiitos kaikille osallisille! Seuraava FiloCafe -ilta 17.4.2023.

Väitöskirjatutkija Terhi Katajamäki (väitöskirjan aiheena Vaasan prinsessojen toimijuus elämänkulun eri vaiheissa 1500-luvun Ruotsissa) alustaa yleisesti 1500-luvun jälkipuoliskon elämästä Turussa ja Saksassa Wittenbergissä ja Rostockissa, missä Finno opiskeli 1563 – 1568) sekä poliittisesta, uskonnollisesta että sosiaalisesta näkökulmasta.

Keskustelujen pohjaksi Timo Leinonen kertoo ensimmäisen suomennkielisen virsikirjan tekijästä, Jacobus Finnosta Irmeli Helinin näytelmäkäsirjoituksen pohjalta, eli hän esittelee näytelmän Jacobus Finno – suomalainen suurmies synopsiksen ja mitä kaikkea sukututkijat ovat hänestä ja hänen jälkeläisistään löytäneet ja julkaisseet.

Tervetuloa kokemaan, keskustelemaan ja saamaan uusia ajatuksia! 

Oviraha 5 euroa, johon sisältyy kahvi tee

Lue lisää

Jaakko Finno -näytelmähanke

Tilaisuus on pidetty. Kiitos kaikille! Ilta merkitsi ja lupasi paljon Finno -hankkeelle!

FiloCafe -iltana 22.11.2023 kello 19.30 – 21.00 Viidennellä näyttämöllä esitellään ja pohditaan näytelmähanketta: Finno, Agricola ja suomenkielisen virsikirjan synty.

Ilta on samalla kunnianosoitus emerita professori Irmeli Helinin muistolle, jonka käsikirjoitukseen näytelmäsarja perustuu, ja jonka kanssa tästä illasta ehdimme sopia ennen hänen poismenoaan.

Tilaisuudessa on esitellään tähän mennessä tehty; itse näytelmän päähenkilö, ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan tekijä Jacobus Finno (noin 1540 – 1588), lausutaan hänen virsiään, esitellään suunnitelma näytelmän toteuttamisesta ja katsellaan Irmeli Helinin tekstiin perustuva katkelma näytelmästä. Illan päättää keskustelu kaikesta tästä.

Lue lisää

Frans Michael Franzén ja hänen elämänvaiheensa

Runoilijan oppivuodet

Frans Michael syntyi äveriääseen kauppiasperheen esikoisena 9.2.1772, eli samana vuonna kuin Kustaa III kruunattiin kuninkaaksi. Hän kuoli piispana 14.8.1847 Härnösandissa Ruotsissa. Hänet on haudattu Pyhän Klaaran kirkon hautausmaalle Tukholmaan. 

Frans Michael oli varhaiskypsä ja tunteellinen, eikä oikein soveltunut kauppiaaksi. Hän tutustui jo lapsena runouteen, Dalinin ja Creutzin runoihin. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1785. Silloin hän oli vasta 13-vuotias. Hän jatkoi opiskeluaan Turussa. Erityisen merkittävää oli se, että hän sai asua Porthanin luona täysihoidossa ja sai nauttia yksityisopetusta. 

Frans Michaelin isä kuoli 1787 Frans Michaelin ollessa 15-vuotias. Hänen ylipistollinen pro gradu -työ valmistui 1789 ja hänet promovoitiin maisteriksi 17-vuotiaana samana vuonna. Tämän jälkeen hän oli Oulussa vuoden 1789–1790 tutustuen myös kauppaliikkeen hoitoon äitinsä avustamana. Hän aloitti opiskelun Uppsalassa, missä viipyi kaikkiaan kaksi lukukautta ja palasi sitten Turkuun. Syksyllä 1791 valmistui hänen latinankielinen dosentuuriinsa liittyvä väitöskirjansa ”Ihmiskielen neljästä kehityskaudesta”.

Lue lisää