Keskustelufoorumi keskellä kaupunkia
Filosofi Visa Helenius jatkaa roomalaisen filosofirunoilijan Lucretius Caruksen (110 – noin 55 eaa) elämän ja ajattelun selvittelyä. Nyt vuorossa on De Rerum Natura filosofisen runoelman 5. kirja. Teemoina ovat Lucretiuksen käsityksen maailman rakentumisesta, sen ajallisuudesta ja elämän ja sivistyksen synnystä.
Ihmistieteiden ”kerronnallisen käänteen” myötä on noussut keskeiseksi ajatus siitä, että kertomukset ovat keskeisiä sille, miten ihmiset hahmottavat maailmassa olemistaan. Alustuksessa Meretoja hahmottelee, mistä tässä ajatuksessa on kyse, miten erilaiset narrativistiset ja antinarrativistiset ajattelijat ovat ymmärtäneet kertomusten suhteen identiteettiin, subjektiuteen ja toimijuuteen ja millaisena tuo suhde näyttäytyy ns. narratiivisen hermeneutiikan valossa. Hän esittelee kehittelemänsä filosofisen mallin, jolla voi arvioida erilaisten kertomusten eettistä potentiaalia ja vaaroja, ja hän havainnollistaa Elotulet-romaaninsa sekä muiden kirjallisuusesimerkkien kautta, miten kaunokirjallisuuden keinoin voi pohtia filosofista kysymystä kertomusten ja elämän hankauspinnoista.
Visa Heleniuksen vetämä Lucretius Caruksen ajatteluun keskittyvä FiloCafe -ilta Koulun historian luokassa oli hieno ja intensiivinen. Se antoi uskoa filosofian ja runoilmaisun merkitykseen ihmiselle ajan kulusta riippumatta. Iso kiitos kaikille osallisille! Visan diat löytyvät alla mainituista linkeistä (3 erillistä kuvasarjaa):
Ajatuksia herättävä ja sisällöltään merkittävä ilta on nyt vietetty. Kiitos kaikille osallisille! Seuraavasta löytyy alustus ja sen suomennos kiinnostuneille tutustuttavaksi sekä pohdinta vuodelta 2019: MITÄ ON RUNOUS?
Anthony Johnson alusti keskusteluja otsakkeen ollessa : Philosophy and the Poetry of Wisdom
Continuing my ongoing occasional series on intersections between Philosophy and Poetry – and illustrating its argument with examples of ‘poetic philosophy’ or ‘philosophical poetry’ – my brief paper (c 30 mins) will consider a number of ways in which the idea of wisdom cross-fertilizes the meeting of these two very different domains. The presentation will be in English.
Suomeksi sama: Filosofia ja viisauden runous
Jatkan meneillä olevaa satunnaista risteilyjeni sarjaa filosofian ja runouden välillä — ja havainnollistan sen perusteita esimerkeillä ”runollisesta filosofiasta” tai ”filosofisesta runoudesta” — ja tarkastelen lyhyessä alustuksessani (kesto noin 30 minuuttia) useampia mahdollisuuksia, joilla tämä viisauden idea voi tuottaa hedelmää näiden kahden hyvin erilaisen alueen kohdatessa toisensa.
Tilaisuus on pidetty. Suurkiitos kaikille osallisille!
Turun yliopiston filosofian professori Eerik Lagerspetz kertoo keskustelujen pohjaksi ajatuksistaan muutoksen ja edistyksen käsitteistä ja niiden merkityksistä nykymaailman tilanteessa.
Sotia on käyty koko ihmiskunnan historian ajan. Nyt Ukrainan sodan myötä, kysymyksetsodasta ja rauhasta ovat valitettavan ajankohtaisia pitkän rauhanajanjakson jälkeen Toisen maailmansodan päätyttyä. Uskomme ja toivomme, että vielä joskus myös Ukrainan sota päättyy. Tältä pohjalta pohdimme FiloCafe -illassa kysymystä siitä, mitä tarkoittaa oikeudenmukaisuus niin sodassa kuin rauhassakin. Tervetuloa kokemaan, keskustelemaan ja saamaan uusia ajatuksia! Oviraha … Lue lisää
Humanismi on filosofinen ja kulttuurinen liike, joka korostaa ihmisen universaalia arvoa, järjen, tutkimuksen ja tulkinnan merkitystä tiedon hankinnassa sekä inhimillisen potentiaalin monipuolista kehittämistä hyvän elämän perustana. Humanismin synty juontaa juurensa antiikin Kreikkaan ja Roomaan, mutta merkittäviä uuden nousun kausia esiintyi Euroopassa mm. renessanssin aikakaudella sekä myöhemmin valistuksen aikakaudella. Vuosituhansien aikana humanismi on kietoutunut erottamattomaksi osaksi länsimaisia oikeus-, kasvatus- ja moraaliperiaatteita.
Keskustelut alustaa Veli Virmajoki, joka on erikoistutkijana tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa ja tieteenfilosofian dosentti. Hän on tutkinut tieteen tulevaisuuden ennakointia, tieteen historiaa sekä menneisyyden ymmärtämistä.
Filosofi Jani Sinokki tutkii vihan filosofiaa, eli vihaa ja vihollisuutta henkilökohtaisessa projektissa Turun yliopistossa. Aihe on kaukana juuri olleen joulun ajatuksesta, mutta lähellä meitä kaikkia uutisissa ja maailman tapahtumissa.
Viha on erityinen tila ja kiinnostava filosofinen tutkimuskohde. Vaikka tunnemme vihaa, se ei ole pelkästään tunne. Emootiot kuten närkästys, suuttumus ja raivo lakkaavat, kun koettu tunne laantuu. Vihaaja usein kokee näitä tunteita, mutta vihamielinen asenne vihan kohdetta kohtaan ei lakkaa, vaikka tunteet katoaisivat. Tässä viha muistuttaa rakkautta: voimme suuttua rakkaillemme, mutta suuttumus ei tarkoita rakkautemme heikkenemistä, ainakaan aina.
Tilaisuus on nyt pidetty. Keskustelut olivat antoisat ja muistiin painuvat. Kiitos kaikmille mukana olleille!
Timo Leinonen esitteli Wagnerin Ring -oopperasarjan ja mm filosofi Roger Scrutonin tulkinnan siitä keskustelujen pohjaksi. Marita Airakorvelle tuli este tulla tilaisuuteen.
Oviraha 5 euroa, johon sisältyy kahvin tai teen