Keskustelufoorumi keskellä kaupunkia
Turun yliopiston filosofian professori Eerik Lagerspetz kertoo keskustelujen pohjaksi ajatuksistaan muutoksen ja edistyksen käsitteistä ja niiden merkityksistä nykymaailman tilanteessa.
Maarian seurakunnan kappalainen Jari Laaksonen kertoo keskustelujen pohjaksi ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan tekijästä, Maarian seurakunnan kirkkoherrasta Jacobus Finnosta (noin 1540 – 1588) ja hänen virsistään.
Kaarlo Marjasesta ilmestyvän uuden kirjan esittely Tilaisuudessa Timo Leinonen esittelee juuri ilmestyneen toimittamansa Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ryn julkaiseman kirjan Kaarlo Marjanen Räntämäen Prusin talosta. Kaarlo Marjanen (1899 – 1984) oli yksi Suomen merkittävimmistä lausuntataiteen ja puheopin opettajista, alan kehittäjistä ja ajattelijoista, joka puki ajatuksensa aforismien muotoon. Erityisen kiinnostuksen kohteena Marjasen ajatelmat ja hänen käsityksensä runoudesta ja … Lue lisää
Sotia on käyty koko ihmiskunnan historian ajan. Nyt Ukrainan sodan myötä, kysymyksetsodasta ja rauhasta ovat valitettavan ajankohtaisia pitkän rauhanajanjakson jälkeen Toisen maailmansodan päätyttyä. Uskomme ja toivomme, että vielä joskus myös Ukrainan sota päättyy. Tältä pohjalta pohdimme FiloCafe -illassa kysymystä siitä, mitä tarkoittaa oikeudenmukaisuus niin sodassa kuin rauhassakin. Tervetuloa kokemaan, keskustelemaan ja saamaan uusia ajatuksia! Oviraha … Lue lisää
Haluamme esitellä suomen virsirunouden perustajan, ensimmäisen virsikirjan tekijän ja kielen kehittäjän, Jacobus Finnon (noin 1540 – 1588) Olemme valmistaneet esityksen Jacobus Finnosta (noin 1540–1588). Haluaisimme nyt esitellä työmme tulosta virsistä, virsirunoudesta, suomen kielen kehityksestä ja ylipäänsä asiasta kiinnostuneille. Tältä pohjalta valmistelemme esittelykiertuetta Turun ja Turun lähialueen seurakuntiin ja muille esityksestämme kiinnostuneile yhteisöille. Hankettamme ovat tukeneet … Lue lisää
Esitys on pidetty. Kiitos kaikille mukana olleille!
Esitys on samalla FINNO TUTUKSI kiertueen suunnittelu- ja avajaisesitys, joka pohjautuu esitykseemme JACOBUS FINNO KOROISTEN KARTANOLLA 23.5.2024. Tämä esitystämme olemme jonkin verran supistaneet. Lisäksi tilaisuudessa Timo Leinonen kertoo lyhyesti virsikirjan 500 vuotisesta alkuhistoriasta Lutherin ajoista lähtien. Virsikirjan historian ja itse esityksen tarkoituksena on toimia alustuksena niitä seuraaville keskusteluille.
Prologi: Finno kohtaa Agricolan
Finnon virsien lausuntaa hänen omalla kielellään
Virsirunoilijan tuskat ja ilot:
Koroisten esitytksen ohjelma löytyy kokonaisuudessaan tästä. Ohjelmasta löytyy myös koko hankkeen tähänastinen historia ja esityksen roolit ja niiden esittäjät.
Oviraha 5 euroa, johon sisältyy kahvi tai tee
Humanismi on filosofinen ja kulttuurinen liike, joka korostaa ihmisen universaalia arvoa, järjen, tutkimuksen ja tulkinnan merkitystä tiedon hankinnassa sekä inhimillisen potentiaalin monipuolista kehittämistä hyvän elämän perustana. Humanismin synty juontaa juurensa antiikin Kreikkaan ja Roomaan, mutta merkittäviä uuden nousun kausia esiintyi Euroopassa mm. renessanssin aikakaudella sekä myöhemmin valistuksen aikakaudella. Vuosituhansien aikana humanismi on kietoutunut erottamattomaksi osaksi länsimaisia oikeus-, kasvatus- ja moraaliperiaatteita.
Keskustelut alustaa Veli Virmajoki, joka on erikoistutkijana tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa ja tieteenfilosofian dosentti. Hän on tutkinut tieteen tulevaisuuden ennakointia, tieteen historiaa sekä menneisyyden ymmärtämistä.
Väitöskirjatutkija Terhi Katajamäki (väitöskirjan aiheena Vaasan prinsessojen toimijuus elämänkulun eri vaiheissa 1500-luvun Ruotsissa) alustaa yleisesti 1500-luvun jälkipuoliskon elämästä Turussa ja Saksassa Wittenbergissä ja Rostockissa, missä Finno opiskeli 1563 – 1568) sekä poliittisesta, uskonnollisesta että sosiaalisesta näkökulmasta.
Keskustelujen pohjaksi Timo Leinonen kertoo ensimmäisen suomennkielisen virsikirjan tekijästä, Jacobus Finnosta Irmeli Helinin näytelmäkäsirjoituksen pohjalta, eli hän esittelee näytelmän Jacobus Finno – suomalainen suurmies synopsiksen ja mitä kaikkea sukututkijat ovat hänestä ja hänen jälkeläisistään löytäneet ja julkaisseet.
Oviraha 5 euroa, johon sisältyy kahvi tee
Filosofi Jani Sinokki tutkii vihan filosofiaa, eli vihaa ja vihollisuutta henkilökohtaisessa projektissa Turun yliopistossa. Aihe on kaukana juuri olleen joulun ajatuksesta, mutta lähellä meitä kaikkia uutisissa ja maailman tapahtumissa.
Viha on erityinen tila ja kiinnostava filosofinen tutkimuskohde. Vaikka tunnemme vihaa, se ei ole pelkästään tunne. Emootiot kuten närkästys, suuttumus ja raivo lakkaavat, kun koettu tunne laantuu. Vihaaja usein kokee näitä tunteita, mutta vihamielinen asenne vihan kohdetta kohtaan ei lakkaa, vaikka tunteet katoaisivat. Tässä viha muistuttaa rakkautta: voimme suuttua rakkaillemme, mutta suuttumus ei tarkoita rakkautemme heikkenemistä, ainakaan aina.