Maailmankaikkeus ja elämän synty

FiloCafe -ilta to 19.2.2026 kello 18.00 – 19.30 Panimoravintola Koulun historian luokassa, Eerikinkatu 18 Turussa, ks. tästä 

Filosofi Visa Helenius jatkaa roomalaisen filosofirunoilijan Lucretius Caruksen (110 – noin 55 eaa) elämän ja ajattelun selvittelyä. Nyt vuorossa on De Rerum Natura filosofisen runoelman 5. kirja. Teemoina ovat Lucretiuksen käsityksen maailman rakentumisesta, sen ajallisuudesta ja elämän ja sivistyksen synnystä.

Timo Leinonen valottaa samoja teemoja esittämällä näitä käsitteleviä Lucretiuksen runosäkeitä. Hän esittää ne suomeksi omina käännöksinään.

Astrobiologi Kirsi Lehto esittelee nykynäkemyksiä samoihin maailmankaikkeuden ja elämän syntyihin liittyviin kysymyksiin: mitä niistä nykyisin niistä tiedetään ja toisaalta myös, mitä niistä ei tiedetä. Kirsi Lehto on tutkinut maailmankaikeutta ja elämän syntyä niin tieteellisesti kuin kirjoittamalla aiheesta runoja. Hän on useamman kerran esiintynyt FiloCafe-illoissa, viimeksi 28.2.2024 teeman ollessa Maailmankaikkeuden todellisuutta etsimässä, ks. tästä.

Tervetuloa kokemaan, keskustelemaan ja saamaan uusia ajatuksia!

Oviraha on 5 euroa, maksetaan tiskillä, summan saa vähentää ostoksista ravintolasta.

Lisätietoja:

• Visa Heleniuksen diat hänen edelisestä alutuksistä Lucretius Carus ja kuoleman pelon turhuus löytyvät näistä kolmesta linkeistä: 1/3, 2/3 ja 3/3

Suomennettuja ja äänitettyjä runoja Lucretius Caruksen kirja 5:stä ”Maailmankaikkeus ja elämän synty”:

JOHDATTELUA:

• Johdattelua – filosofian ylistys, kesto 4:45 min.
• Johdattelua kirjan sisältöön , kesto 5:29 min.

MAAILMA EI OLE IKUINEN

• Maailma ei ole ikuinen , OSA I, kesto 3:24 min.
• Maailma ei ole ikuinen , OSA II, kesto 5:35 min.
• Maailma ei ole ikuinen , OSA III, kesto 4:43 min.

Lucretius Caruksen arvostetus englanninkielisessä maailmassa Googlen tekoälyn antaman vastauksen mukaan

”Titus Lucretius Carusta (Lucretius) pidetään nykyisin englanninkielisessä maailmassa yhtenä länsimaisen historian merkittävimmistä filosofisista runoilijoista. Hänen pääteoksensa De Rerum Natura (Maailmankaikkeudesta) nähdään 2020-luvulla poikkeuksellisen ajankohtaisena teoksena, joka yhdistää tieteellisen materialismin, eettisen elämänohjeistuksen ja korkeatasoisen runouden. 

Lucretiuksen nykyinen arvostus painottuu seuraaviin osa-alueisiin:

1. Modernin maailmankuvan edeltäjä

Lucretiusta pidetään usein ”moderniteetin keksijänä”. Hänen atomiteoriaansa ja painotustaan luonnollisista syistä yliluonnollisten selitysten sijaan pidetään modernin tieteellisen menetelmän ja atomifysiikan tärkeänä esikuvana. Erityisesti Stephen Greenblattin palkittu teos The Swerve (2011) on vahvistanut tätä näkemystä suurelle yleisölle. 

2. Ajankohtaiset eettiset ja ekologiset teemat

Lucretiuksen teksteistä etsitään nykyisin vastauksia 2000-luvun haasteisiin. Tutkijat ja lukijat korostavat hänen teemojaan, jotka resonoivat nykyajan kanssa:

• Ekologinen kestävyys: Ekosysteemien hauraus ja luonnon lakien kunnioittaminen.
• Kulutusyhteiskunnan kritiikki: Turhan varallisuuden tavoittelun ja poliittisen korruption vastustaminen.
• Kuolemanpelon hälventäminen: Hänen argumenttinsa sielun kuolevaisuudesta ja kuoleman merkityksettömyydestä (”kuolema ei ole meille mitään”) ovat edelleen keskeisiä keskustelunaiheita filosofisessa terapiassa ja eksistentialismissa. 

3. Runouden ja tieteen synteesi

Toisin kuin monet muut opettavaiset runoilijat, Lucretius nauttii suurta arvostusta nimenomaan kielensä rikkauden ja metaforien käytön vuoksi. Häntä ei pidetä vain filosofian välittäjänä, vaan kielitieteellisenä edelläkävijänä, joka loi uutta latinalaista sanastoa kuvaamaan monimutkaisia ilmiöitä. Hänen tyyliään luonnehditaan intohimoiseksi, suoraksi ja jopa ”elämää pelastavaksi”. 

4. Akateeminen ja populaari vastaanotto

• Tutkimus: Lucretius on vilkkaan poikkitieteellisen tutkimuksen kohde, jossa yhdistyvät klassinen filologia, politiikan tutkimus ja tieteenhistoria.
• Populaarikulttuuri: Termi ”Lucretius-ongelma” (Lucretius Problem) on levinnyt englanninkieliseen talous- ja riskienhallintakirjallisuuteen kuvaamaan ihmisen kyvyttömyyttä ennustaa ennenkokemattomia katastrofeja. 

Vaikka Lucretiuksen fysiikan selitykset ovat nykytiedon valossa usein virheellisiä, hänen periaatteellinen sitoutumisensa rationalismiin ja uskonnollisen taikauskon vastustamiseen tekee hänestä edelleen merkittävän hahmon englanninkielisessä intellektuaalisessa keskustelussa. ”

Lähde: Googlen tekoaly 10.1.2026