TOTUUS JA ARVO J. E. SALOMAAN MUKAAN

Timo Leinonen

Joulukuun FiloCafe -ilta Pienessä Kirjapuodissa 11.12.2018 kello 17.00 – 18.30

OTL Timo Leinonen selvittää alustuksessaan runomuotoon kirjoittamillaan tiivistyksillään J. E. Salomaan (1891 – 1960) totuutta ja arvoa koskevaa tutkimusta.

Tavoitteena on samalla yhdessä pohtia kysymystä siitä, onko runouden avulla mahdollista avata ihmisen peruskysymyksiä siten, että ne avautuisivat myös filosofisiin teksteihin tottumattomille.

Toinen kiinnostava kysymys on se, voisiko runous jo itsessään olla filosofiaa? Tai toisin muotoillen: Mikä loppujen lopuksi erottaa filosofian runoudesta?

Oviraha 5 euroa, sisältää kahvin tai teen.

Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja hakemaan uusia ajatuksia!

Tilaisuus on jo pidetty. Kiitos kaikille osallisille aktiivisesta osallistumisesta, ja tervetuloa taas seuraavaan FiloCafe -iltaan 3.1.2019!

Ohessa on seitsemän runoa, jotka perustuvat filosofi J. E. Salomaan kirjan Totuus ja arvon teksteihin. Kirja on julkaistu vuonna 1926. Tekstit löytyvät pdf -muodossa  tästä.

Runot ovat ikään kuin välineitä tehdä tutkimusmatka runouden ja filosofian rajalle. Tarkoituksena on löytää vastauksia kysymyksiin: Onko ylipäänsä tämmöistä rajamaastoa olemassa ja jos on, onko sillä jotain annettavaa tutkimusmatkailijoilleen?

Runous ja filosofia käsittelevät molemmat usein sellaisia asioita, jotka ovat ikään kuin kielen tavanomaisen käyttöalueen ulkopuolisia. Runous hakee tukea olemassa olon oikeutukselleen ihmisen tunnemaailmasta ja filosofia vastaavasti järjestä ja logiikasta.

Runolla kyetään ilmaisemaan asioita, jotka ehkä puhuttelevat ihmisiä välittömämmin kuin tavanomaisilla kielen ilmaisutavoilla. Kysymys lienee osin samanlaisesta ilmaisukyvystä kuin musiikillakin. Musiikki on vain abstraktimpaa. Runouttakin voidaan ymmärtää musiikin lailla, vaikka sen viestiä ei voidakaan sanallisesti täysin selittää.

Filosofisissa teksteissä pyritään esittämään asioita usein hyvin täsmällisiin ja yksiselitteisin ilmauksiin. Tämä on omiaan vaikuttamaan siihen, että tekstin viestin ymmärtäminen vaatii harjaantumista ja aikaa. Filosofia on yleensä kieleen sidottu. Näin kieli myös rajoittaa filosofisten pohdiskelujen alaa.

Filosofiassa tukeudutaan hyvin usein toisten filosofien ajatuksiin ja vanhoihin kirjoituksiin jo Antiikin ajoista lähtien. Tiukasti kirjallisiin lähteisiin nojaaminen on myös omiaan tekemään filosofiset kysymyksetkin ikään kuin kirjallisiksi ja erilaista esitietoa vaativiksi.

Samaan suuntaan vaikuttaa myös pyrkimys johdonmukaisiin ja systemaattisiin käsitteisiin ja näiden muodostamiiin käsitejärjestelmiin.

Nämä seikat tekevät itse filosofiasta sisäisesti ristiriidattamon, mutta samalla koko filosofia eristää itsensä ulkoisesta maailmasta omaksi elämän alueeksi. Tästä seuraa se, että filosofia ja käytännön elämän ongelmat ja niiden ratkaisutavat eivät tapaa toisiaan. Toisin sanoen filosofia ei sovellu käytännön elämän konfliktien ratkaisuun.

Tämän tyyppiset rajoitteet mielessäni olen muuntanut Salomaan filosofiset tekstit runomuotoon tulkitsemalla niitä mahdollisimman yksikertaisella ja arkisella kielellä. Mielessäni on ollut ajatus siitä, että tinkimällä kielen täsmällisyydestä ja yksiselitteisyydestä Salomaan ajatukset voisivat avautua helpommin.

Konfliktien ratkaisussa olennaista on käsillä olevan ongelman oikeanlainen määrittely. Runous tarjoaa tähän houkuttelevan välineen. Runouden avulla ehkä voi astua ulos filosofisten käsitteiden maailmasta katselemaan totuutta ja arvoa toisenlaisin – toivon mukaan – virkistynein silmin.

Salomaa tutkii kirjassaan Totuus ja arvo käsitteitä, jotka ovat hyvin perustavanlaatuisia ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Ihmisten keskinäisissä kiistatilanteissa on usein kysymys siitä, mikä on oikea tieto – totuus – jostakin asiasta. Jos kysymyksessä on yksinkertainen asia, totuus ei yleensä ole ongelma. Usein tilanne on kuitenkin toinen.

Ihmiselle kaikki ei ole samanarvoista. Jotkin asiat ovat tärkeämpiä kuin toiset. Ihmisen arvot määrittävät ehkä tiedottomastikin asioiden tärkeysjärjestyksen. Arvot määrittävät näin samalla hänen tapansa hahmottaa koko oma maailmansa niiden tietojen varassa, joita hän pitää tosina.

Kysymys kuuluu totuutta koskien: Mikä on totuus? Miten ihminen ymmärtää totuuden? Ja vastaavasti arvoja koskien: Mitä arvot ovat, miten ne ihmisellä ilmenevät ja mikä on totuuden suhde arvoihin?

Runomuotoon kirjoitetut tulkintani Salomaan kirjoituksista tarjoavat vastauksia ja pohdintoja edellä mainittuihin kysymyksiin. Salomaa kirjoitti pohdintansa lähes 100 vuotta sitten.

Maailma on sen jälkeen muuttunut, monimutkaistunut. Ihmisen perusongelma on kuitenkin säilynyt samana: Mikä on totuus ja mihin, eli minkälaisten arvojen varaan ihminen voi rakentaa luottamuksensa?

Salomaan tekstien tulkintojen tarkoituksena on olla herätteenä omakohtaisille pohdinnoille ja keskusteluille, eikä tarjota vastauksia siitä, miten maailma tulisi hahmottaa.

Turussa 23.11.2018

Timo Leinonen