VIHAN FILOSOFIA

FiloCafe -ilta 31.1.2024 kello 19.30 – 21.00 Viidennellä näyttämöllä. Tilaisuus on pidetty, kiitos kaikille osallisille!

Filosofi Jani Sinokki tutkii vihan filosofiaa, eli vihaa ja vihollisuutta henkilökohtaisessa projektissa Turun yliopistossa. Aihe on kaukana juuri olleen joulun ajatuksesta, mutta lähellä meitä kaikkia uutisissa ja maailman tapahtumissa.

Filosofi Jani Sinokki

Jani Sinokki kertoo lähestymistavastaan vihan filosofiaan seuraavaa:

Viha on erityinen tila ja kiinnostava filosofinen tutkimuskohde. Vaikka tunnemme vihaa, se ei ole pelkästään tunne. Emootiot kuten närkästys, suuttumus ja raivo lakkaavat, kun koettu tunne laantuu. Vihaaja usein kokee näitä tunteita, mutta vihamielinen asenne vihan kohdetta kohtaan ei lakkaa, vaikka tunteet katoaisivat. Tässä viha muistuttaa rakkautta: voimme suuttua rakkaillemme, mutta suuttumus ei tarkoita rakkautemme heikkenemistä, ainakaan aina.

Viha muistuttaa rakkautta myös toisessa suhteessa. Voimme rakastaa etäältä ja ilman vastarakkautta. Samoin viha voi olla yksipuolista, eikä vihan kohteen välttämättä tarvitse olla vihasta tietoinen. Tässä viha eroaakin vihollisuudesta samassa suhteessa kuin rakkaus ystävyydestä. Rakkaus muuttuu ystävyydeksi, kun se on molemminpuolista ja vastavuoroista. Viha muuttuu todelliseksi vihollisuudeksi, kun viha on vastavuoroista. Oikea vihollisuus eroaa muista kilpailullisista suhteista siinä, että se ei salli vastapuolen kunnioittamista.

Vihan luonne on haasteellinen tulkintakohde filosofeille osin sen kokonaisvaltaisuuden vuoksi. Viha ihmistoimijan tilana yhdistää erityisellä tavalla tunteita, tahtoa ja uskomuksia. Vihaaja tahtoo tuottaa kärsimystä vihan kohteelle tai haluaatuhota tämän. Siksi vihaan liittyvät tunteet eivät aina ole pelkästään negatiivisia kokijalleen. Onnistunut vihaaminen voi tuottaa myös tyydytystä ja jopa nautintoa. Viha on erityinen myös siksi, että se vääjäämättä vääristää arviot, tulkinnat ja uskomukset vihan kohteesta hyvin kielteisiksi. Vihattu on vääränlainen, paha tai turmeltunut, eikä vihaaja siksi kykene löytämään vihan kohteesta mitään hyvää.

Tämä käsityksiä vääristävä piirre on myös vihan keskeinen moraalinen ongelma. Viha esittää vihan kohteen kärsimystä, kuoleman tai tuhon osakseen ansaitsevana ja ohittaa kaiken mahdollisen hyvän, jota vihan kohteessa saattaisi olla löydettävissä. Vaikka viha voi suurien vääryyksien tapauksissa näyttää oikeutetulta, vihan pahantahtoisuus näyttää silti ongelmalliselta. Viha on rankaiseva asenne, joka ei tyydy oikeudenmukaisuuteen, vaan tähtää tuhoon ja kärsimykseen.

Tervetuloa kokemaan, keskustelemaan ja saamaan uusia ajatuksia! 

Oviraha 5 euroa, johon sisältyy kahvin tai teen

&&&

Jani Sinokki työskentelee Turun yliopistossa vihaa ja vihollisuutta tarkastelevassa henkilökohtaisessa projektissa. Hän lähestyy aihetta laaja-alaisesti mielenfilosofian, moraalipsykologian ja kielifilosofian näkökulmista, yhdistäen moni eri filosofisten perinteiden näkökulmia vihan tarkasteluun. Hän on tutkinut mm. rasismin filosofiaa, Descartesin mielenfilosofiaa ja kielifilosofista semantiikkaa. Sinokin toimittama Rasismi ja filosofia (Eetos 2017) on avoimesti ladattavissa kustantajan sivuilta.