RAUHATTOMUUS – mitä se on?

FiloCafe -ilta oli 24.5.2023 kello 19.30 – 21.00 Turun kaupunginteatterin Viidennellä näyttämöllä

FiloCafe -työryhmän jäsen Matti Taneli

Illan aluksi FiloCafe -työryhmän jäsen, Matti Taneli lausui muistosanat Turun FiloCafe -toiminnan perustajan Heikki Vuorilan elämälle, jonka jälkeen vietettiin hiljainen hetki hänen muistoksi.

Timo Helenius esitteli illan teemaa:

Kysymystä rauhasta ja sen menettämisestä on aivan viime aikoina tarkasteltu etenkin Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan varjossa. Rauhan ja sodan vastakkainasettaminen johtaa kuitenkin helposti rauhan käsitteen typistämiseen vain vapaudeksi ulkoisesta väkivallasta tai sen uhkasta. Vastaavalla tavalla rauhattomuus nähdään tällöin helposti vain ”rauhan rikkomisena” tai sodan tai ulkoisen väkivallan läsnäolona. Niin kuin esimerkiksi stoalainen filosofia esittää, rauha tulee kuitenkin nähdä laajemmin eli asenteena ja mielentilana. Tässä mielessä rauha on levollisuutta ja tyyneyttä niin ulkoisen kuin sisäisen kärsimyksen kuin voimakkaan onnen tai ilon keskellä. Stoalaisillekin tällainen mielenrauha oli kuitenkin pikemminkin tavoite kuin lähtökohtaisesti saavutettava olemassaolontapa. Inhimillisen kokemuksen keskeiseksi piirteeksi hahmottuu tällöin rauhattomuus. Mutta mitä se on ja miksi sitä koetaan?

Dosentti Timo Helenius illan tilaisuudessa kertomassa rauhattomuuden filosofiasta

Turun yliopiston filosofian dosentti Timo Helenius (FT, TM, VTM) on väitellyt Boston Collegessa kulttuurisen subjektiivisuuden kysymyksistä etenkin Kantin, Hegelin, Heideggerin ja Ricoeurin ajattelussa. Helenius on kriittisesti esitellyt etenkin Ricoeurin hermeneuttis-fenomenologista ajattelua lukuisissa korkeatasoisissa kansainvälisissä tiedejulkaisuissa ja kokoelmateoksissa. Vuonna 2016 julkaistu Ricoeur, Culture, and Recognition: A Hermeneutic of Cultural Subjectivity (Rowman & Littlefield) herätti laajaa mielenkiintoa yli tieteenalarajojen ja vakiinnutti Heleniuksen aseman Ricoeurin filosofian kansainvälisenä asiantuntijana. Heleniuksen viimeaikaisimmat julkaisut ovat keskittyneet tutkimaan inhimillisen peruskokemuksen muotoa ja muodostumista; tämä tutkimusprojekti kytkeytyy etenkin fenomenologisen filosofian perinteeseen.