ESITYKSESTÄMME
Jacobus Finno (noin 1540–1588) loi ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan. Samalla hän toi suomenkieliseen runouteen loppusoinnut eli riimit sekä täydensi Mikael Agricolan työtä kirjallisen suomen kielen luomisessa. Agricolan käänsi kirjallisuutta, jota tarvittiin seurakuntien suomenkielisissä kirkonmenoissa ja kansan lukemaan oppimisessa. Finnon työn kohteena oli taas ennen kaikkea virsirunous. Ensimmäinen suomenkielinen virsikirja julkaistiin 1583. Finno oli sen laatinut. Virsiä oli kaikkiaan 101, joista valtaosa oli käännösvirsiä. Vanhoja suomenkielisäkin virsiäkin toki oli.
Finno osoittautui syvälliseksi ja vaikuttavaksi runoilijaksi. Hän uskoi virsien voimaan vaikuttaa ihmisten mieliin. Hän koki elämäntehtäväkseen Raamatun oppien avaaminen suomenkielisillä virsirunoilla. Virsikirjansa esipuheessaan hän kirjoittaa Jumalan tahtoneen jo alusta lähtien, että kristillisessä seurakunnassa vallitsisi suloinen ja iloinen veisuun taito. Parhaat kappaleet kristillisestä opista tulisi ilmaista kaunein virsin soveliain sanoin. Näin ihmiset saataisiin vähä vähältä iloisesti Jumalan tuntoon, pelkoon, uskoon rakkauteen, rukouksiin ja Jumalalle otollisin töihin.
Esityksemme kunnioittaa näitä Finnon ajattelun lähtökohtia. Esitys koostuu kahdesta osasta. Aluksi esitämme muutaman Finnon virren hänen omalla kielellään monologeina, mm. Kymmenen käskyä ja Tuhlaajapoika, joiden sisällön uskomme olevan useille tuttuja. Näillä kuvaamme ennen kaikkea Finnon sisäistä mielen maailmaa ja eettisiä arvoja. Toisessa osassa keskitymme kuvaamaan hänen ja hänen vaimonsa Margaretha Myllärin (1530–1605) elämää ja virsikirjan luomistyötä. Tämä työ on joskus tuskaista, mutta joskus myös suurta iloa tuottavaa. Näytelmä perustuu Harri Helinin sovitukseen Irmeli Helinin näytelmäkäsikirjoituksestaJaakko Finno – suomalainen suurmies. Pohjana on Jacobus Finnon itsensä laatima virsikirjan vaikuttava ja voimakassanainen esipuhe.
Olemme päässeet esittämään tarinaamme Jacobus Finnosta Kaarinaan, mikä on meille suuri ilo. Kirkkoherra Ville Niittynen on nimittäin esittänyt kotiseutulehdessä Hyvä Kaarina vuodelta 2017 teorian siitä, että Finnon isä olisi ollut kirjuri Peter Matinpoika, jonka omistuksessa Kaarinan Ladjakosken tila oli Finnon nuoruusvuosina 1536–1553. Jacobus Finno on tämän teorian mukaan viettänyt lapsuutensa Ladjakosken tilalla Kaarinassa.
Finnon nimi löytyy Kaarinan Ladjakosken talon haltijatiedoista. Finno-ryhmällä ei ole omaa kantaa kysymykseen siitä, mistä Finno on kotoisin. Ryhmä joka tapauksessa iloitsee jo tästäkin syystä, että se on saanut tilaisuuden aloittaa FINNO TUTUKSI kiertueensa nimenomaan Kaarinasta. Kantaesitys 23.5.2024 oli Suomen kirkkohistorian kannalta merkittävässä paikassa, Koroisten niemellä Aurajoen rannalla, kuten Jacobus Finnon – suomalaisen suurmiehen, muistolle onkin sopivaa.
Esitys on maksuton, ohjelma 10 euroa.
Tervetuloa!
Lisätietoja:
- Ohjaajan sana, ks. tästä
- Esityksen ohjelma, ks. tästä
- Eräänlainen malli esitykselle: Richard Wagnerin Tulevaisuuden taideteos, sen sisällön selostus, ks. tästä.
- Virsikirja 500 vuotta ja näkökohtia (virsi)runouteen. ks. tästä
- FiloCafe -ilta 27.3.2024 ks. FINNO TUTUKSI: Jacobus Finno & 1500 -luvun maailma
- Jacobus Finnon virsikirjan esipuhe, hieman lyhennettynä nykysuomeksi väliotsikoin, ks. tästä
- Näytelmän Jacobus Finno – suomalainen suurmies synopsis, ks. tästä
Menneet tapahtumat
RUNOILLA ALKURÄJÄHDYKSESTÄ NYKYAIKAAN TAITEIDEN YÖNÄ 15.8.2024
FiloCafe-illat keväällä 2024
Kulttuuriravintola Viidennellä näyttämöllä keskiviikkoisin kello 19.30 – 21.00 seuraavasti:
| Tammikuu | 31.1. | Jani Sinokki | Vihan filosofia |
| Helmikuu | 28.2. | Kirsi Lehto | Maailmankaikkeuden todellisuutta kartoittamassa |
| Maaliskuu | 27.3. | Terhi Katajamäki | FINNO TUTUKSI: Jacobus Finno & 1500 -luvun maailma |
| Huhtikuu | 17.4. | Veli Virmajoki | Tulevaisuus. Ajattelu, mahdollisuudet ja vastuu |
| Toukokuu | 29.5. | Tuomas Tiainen | Ovatko väitteet humanismin kuolemasta liioiteltuja? |
| Kesäkuu | 12.6. | Timo Leinonen | Jacobus Finno & virsikirja 500 vuotta |
FiloCafe-illat 2023 syksyllä
Kulttuuriravintola Viidennellä näyttämöllä keskiviikkoisin kello 19.30 – 21.00 seuraavasti:
| Syyskuu | 13.9. | Kirsi Lehto: | Maailmankaikkeuden historiaa: Tilaisuus on peruuntunut |
| Lokakuu | 18.10. | Matti Taneli: | Oscar Wilde Jumalasta ja uskonnosta |
| Marraskuu | 22.11. | Finno -työryhmä | Jaakko Finnon virret ja näytelmä Finnosta Agricolan työn jatkajana |
| Joulukuu | 20.12. | Timo Leinonen: | Wagnerin Ring -sarjan filosofia Roger Scrutonin mukaan |
FiloCafe-iltoja vuoden 2023 keväällä
FiloCafe-ilta JOHN KEATSIN oodit Viidennellä näyttämöllä ke 15. 2. 2023 kello 19.30 – 21.00
Nuorena kuollut John Keats (1795-1821) on englantilainen, romantiikan ajan suuri ja merkittävä runoilija. Hänen sanotaan olevan runoilijoiden runoilija. Ajan kuluessa hänen merkityksensä runoilijana ja runouden pohtijana on vain kasvanut samalla säilyttänyt ajankohtaisuutensa. Hän kuvaa runoissaan sisäistä maailmaansa vaikuttavasti ja ajattomasti. Nykyajan ihmisen on helppo samaistua näihin kuvauksiin. Keatsille kauneus oli jotakin erityisen merkityksellistä. Tätä kauneutta hän myös sisällytti sisäisen maailmansa kuvauksiin. Tätä kauneutta Keats tarjoaa oodeissaan kuulijoillaan myös nykypäivänä. Niihin sisältyy myös surua ja tragiikkaa.
FiloCafe-ilta on jatkoa vuosina 2021 – 2022 toteutetulle Maaret Perälän sovitukseen ja ohjaukseen perustuvalle runo- ja musiikkiesitykselle Endymion Auran rannoilla. Siinä muusikkona ja runouden asiantuntijana toimi Åbo Akademin englannin kielen ja kirjallisuuden professori Anthony Johnson. Nyt hän kertoo Keatsin oodeista ja runoudesta yleensä ja niiden merkityksestä erityisesti englanninkielisessä maailmassa.
Keatsin tuotannon arvokkaimpina osana pidetään hänen oodejaan ja niistä erityisesti kuutta ns. suurta oodia, jotka hän kirjoitti touko- syyskuussa 1819. Endymion-runoelman suomennustyön jatkona Timo Leinonen on nyt suomentanut nämä oodit ja esittelee ne suomennoksina FiloCafe -illassa keskustelujen ja pohdintojen pohjaksi.
Paikkana on siis Turun kaupunginteatterin kulttuuriravintola Viides näyttämö, ks. tästä. Tilaisuus alkaa kello 19.30 ja päättyy 21.00. Oviraha 5 euroa maksetaan ravintolan kassalle ja siihen sisältyy kahvi tai tee.
Lisätiedot:
- Työkopiot Timo Leinosen suomentamista JOHN KEATSIN oodeista löytyvät osoitteesta: https://www.tapatalk.com/groups/sovittelutkf/john-keatsin-1795-1821-oodeja-t15973240.html
- Kevätkauden 2023 koko ohjelma löytyy tästä.
- Anthony Johnsonin kirjoitus Musiikin luomisesta Endymion-runoelmaan löytyy tästä.
- Linkit Anthony Johnsonin kirjoitukseen runoudesta löytyvät tästä
- Anthony Johnsonin kirjoitus Endymionista ja sen suomennoksesta, ks. tästä (englanninkielinen)
- Anthony Johnsonin kirjoitus Endymionista ja sen suomennoksesta, ks. tästä (suomennettu)
- Mediatiedote tapahtumasta, ks. tästä
- Atte Koskisen kirjoitus Timo Leinosen Endymion-suomennoksesta Runografi -sivulla, ks. tästä
- Anthony Johnsonin alustus oodeista FiloCafe -iltana 15.2.2023 löytyy tästä
- Anthony Johnsonin alustus oodeista FiloCafe -iltana 15.2.2023 suomennettuna löytyy tästä
Tervetuloa kokemaan, keskustelemaan ja saamaan uusia ajatuksia!
Oviraha 5 euroa, johon sisältyy kahvi tee.