FiloCafe -ilta 28.2.2024 kello 19.30 – 21.00 Turun kaupunginteatterin Viidennellä näyttämöllä
Astrobiologi, FT Kirsi Lehto johdattelee keskusteluja kohti maailmankaikkeuden todellisuutta tiedon rajoilla saakka runojen kautta ja avulla:
Keskustelun aiheena on ihmisten kokema todellisuus. Kirsi Lehto pohtii miten me rakennamme maailmankuvaamme, ja miten hahmotamme todellisuutta. Yksi tärkeä rakennuselementti näissä mielikuvarakennelmissa on tutkittu tieto, eli faktat ja tosiasiat, mutta niiden ohella itsekunkin oma todellisuus muodostuu myös monista muista elementesitä kuten kulttuuriperinnöstä, omista ja yhteisön uskomuksista, tunteista ja kokemuksista.
Näitä tuntemuksia ja ihmetyksen aiheita voi tuoda myös tutkitun tiedon rajamaille. Siinä kohtaa ihminen on suuren tuntemattoman äärellä, ja myös tämä tuntematon muuttuu osaksi maailmankuvaa. Tuntematonta on vaikea pukea tarkoiksi sanoiksi, mutta sen äärellä voi pysähtyä, ja sitä voi hahmotella vaikkapa runojen avulla.
Tilaisuus on pidetty. Kiitos kaikille osalliselle!
FiloCafe -ilta 7.6.2023 kello 19.30 – 21.00 Turun kaupunginteatterin Viidennellä näyttämöllä Timo Leinonen kertoo Richard Wagnerin (1813 – 1883) esseestä Tulevaisuuden taideteos vuodelta 1850. Wagner kirjoitti sen maanpaossa Saksasta osallistuttuaan toukokuun vallankumoukseen Dresdenissä 1848. Tätä kirjoitusta voi pitää ikään kuin ohjelmakirjoituksena Wagnerin myöhemmille suurille oopperoille, erityisesti Tristan ja Isoldelle, jonka kantaesitys oli 1865. Wagner kirjoitti … Lue lisää
FiloCafe -ilta oli 24.5.2023 kello 19.30 – 21.00 Turun kaupunginteatterin Viidennellä näyttämöllä Illan aluksi FiloCafe -työryhmän jäsen, Matti Taneli lausui muistosanat Turun FiloCafe -toiminnan perustajan Heikki Vuorilan elämälle, jonka jälkeen vietettiin hiljainen hetki hänen muistoksi. Timo Helenius esitteli illan teemaa: Kysymystä rauhasta ja sen menettämisestä on aivan viime aikoina tarkasteltu etenkin Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan varjossa. … Lue lisää
FiloCafe -ilta 12.4.2023 kello 19.30 – 21.00 Turun kaupunginteatterin Viidennellä näyttämöllä Kääntäjä ja aika opetuksen näkökulmasta Turun yliopiston kääntämisen ja tulkkauksen emeritaprofessori Irmeli Helin kertoo kääntämisen filosofiasta ja sen muista perusasioista keskittyen erityisesti kysymyksiin siitä, mitä merkitsee aika kääntäjälle. Käännettävä teksti voi edustaa aivan toista aikakautta ja kulttuuria, mikä heijastuu väistämättä tavalla tai toisella käännöstekstiin … Lue lisää
Tilaisuus on pidetty. Kiitos kaikille osallisille! FiloCafe -ilta 15.3.2023 kello 19.30 – 21.00 Turun kaupunginteatterin Viidennellä näyttämöllä Pappi ja filosofian opettaja Matti Taneli kertoi 10.5.2016 FiloCafe -illassa saksalaisesta filosofista Friedrich Nietzschesta (1844 – 1900), jolla on ollut ja on ehkä vieläkin suuri merkitys monella kulttuurialan lohkoilla niin moraalifilosofiassa, teologiassa kuin monella muullakin alalla kirjallisuutta unohtamatta. … Lue lisää
15.2. JOHN KEATSIN oodit hänen elämänsä ja ajattelunsa kuvajaisina, ks. lisää tästä. OTL, DI Timo Leinonen 15.3. NIETZSCHEN elämänfilosofia, osa II Pappi, KT, FM, TM Matti Taneli 12.4. Kääntäjä ja aika Prof. emerita Irmeli Helin 24.5. Rauhattomuus – mitä se tarkoittaa? Dosentti Timo Helenius 7.6. Wagner ja hänen käsityksensä taiteesta Timo Leinonen Tarkemmat tiedot illoille: … Lue lisää
Turun kaupunginteatterin kulttuuriravintola Viidennellä näyttämöllä 23.11.2022 kello 19.30 – 21.00
Illan tarkoituksena on selvittää keskustellen kysymystä siitä, onko runouden ja filosofian yhdistämisellä löydettävissä jotakin, mikä edistää ihmisen hyvinvointia ja mihin se voisi perustua? Kysymykseen johdattelevat Timo Leinonen ja Marita Airakorpi.
Kysymykseen johdattelevat tekstit:
Filosofi J. E. Salomaan (1891 – 1960) Totuus ja arvo -teoksen tekstit, joista osasta Timo Leinonen on muokannut runomuotoiset tulkintansa. Salomaan teos on vuodelta 1926, Timo Leinosen runotulkinnat vuodelta 2018.
Filosofi ja runoilija Sven Krohnin (1903 – 1999) vuonna 1987 julkaisema runoteoksen Astronautti runotekstit.
Salomaa toimi Turun yliopiston filosofian professorina vuosina 1932 – 1955. Krohn seurasi häntä professorin virassa 1960. Häntä kiinnosti teosofiset ajatukset ja runous. Hän oli varovainen julkaisemaan ajatuksiaan runomuodossa. Julkaistessaan esikoisrunoteoksensa Astronautti vuonna 1987 Krohn oli jo 84-vuotias, vaikka itse runot olivat valmistuneet vuosia sitä ennen.
Krohnin tekstejä esittelee hänen assistenttinaan ja oppilaana toiminut filosofi Marita Airakorpi, joka on ollut Krohnin seurassa 1990-luvulla silloin Hämeenkatu 6:ssa sijanneessa filosofian laitoksella tilaisuuksissa, jossa Krohn on lausunut runojaan. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan historiikin mukaan Krohn oli intohimoinen runoilija.
Timo Leinonen selvittää aluksi kysymystä tarkemmin käyttäen apunaan Salomaan ajatusten runomuotoisia tulkintojaan ja niitä tavoitteita ja oletuksia, mitä hänellä tässä työssä on aikoinaan ollut.
Tilaisuus on pidetty, kiitos kaikille osallisille! Itse peruskysymystä runouden yhdistämistä ehdimme käsittelemään vain Sven Krohnin ajattelun osalta. Toivottavasti löytyy vielä riittävästi kiinnostusta käsitellä kysymystä laajemmin.
Frans Michael syntyi äveriääseen kauppiasperheen esikoisena 9.2.1772, eli samana vuonna kuin Kustaa III kruunattiin kuninkaaksi. Hän kuoli piispana 14.8.1847 Härnösandissa Ruotsissa. Hänet on haudattu Pyhän Klaaran kirkon hautausmaalle Tukholmaan.
Frans Michael oli varhaiskypsä ja tunteellinen, eikä oikein soveltunut kauppiaaksi. Hän tutustui jo lapsena runouteen, Dalinin ja Creutzin runoihin. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1785. Silloin hän oli vasta 13-vuotias. Hän jatkoi opiskeluaan Turussa. Erityisen merkittävää oli se, että hän sai asua Porthanin luona täysihoidossa ja sai nauttia yksityisopetusta.
Frans Michaelin isä kuoli 1787 Frans Michaelin ollessa 15-vuotias. Hänen ylipistollinen pro gradu -työ valmistui 1789 ja hänet promovoitiin maisteriksi 17-vuotiaana samana vuonna. Tämän jälkeen hän oli Oulussa vuoden 1789–1790 tutustuen myös kauppaliikkeen hoitoon äitinsä avustamana. Hän aloitti opiskelun Uppsalassa, missä viipyi kaikkiaan kaksi lukukautta ja palasi sitten Turkuun. Syksyllä 1791 valmistui hänen latinankielinen dosentuuriinsa liittyvä väitöskirjansa ”Ihmiskielen neljästä kehityskaudesta”.
Oikeushistorian professori (emeritus) Jukka Kekkonen
Historian analyysi ja diagnoosi tästä ajasta
FiloCafe-ilta Turun kaupunginteatterin Viidennellä näyttämöllä 12.10.2022 kello 19.30 – 21.00
Alustaja esittelee itsensä:
Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori (emeritus), HY. Oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani 2004-2010 ja HY:N hallituksen jäsen 2010-2021.
– Tutkija ja opettaja henkeen ja vereen: 15 kirjaa, yli 500 artikkelia, 14 ohjattua väitöskirjaa (edelleen ohjaan 10 väitöskirjaa)
– Keskeisiä teemoja oikeusvaltio ja sen historia, kriisit ja oikeus sekä kontrollipolitiikan historia
– Paavo Lipposen mukaan yksi maan johtavista julkisista intellektuelleista: aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija
Urani ajan olen puolustanut oikeusvaltion ja demokratian periaatteita. Samoin yliopiston perusarvoja kuten autonomiaa ja kriittistä ajattelua.
Tilaisuus on jo pidetty. Kiitos kaikille osallisille!
Albert Edefeltin maalaus Maaherra vuodelta 1899. Maalaus on tehty Runebergin tapahtumia kuvaavan runon pohjalta.
YHTEISÖN OLEMASSAOLON EHTOJA.
Filosofian sivulaudaturtyön professori Eerik Lagerspetzin johdolla Turun yliopiston filosofian laitoksella, jonka julkaisin nimellä ”Rauhasta konfliktinratkaisuun. Yhteisön olemassaolon ehtoja”. Taustana työlle oli yritys ymmärtää konflikteja ja niiden erilaisia ratkaisutapoja. Olin huomannut, että oikeustieteelliset käsitteet eivät tarjonneet minulle riittävää välineistöä ymmärtää ihmisten välisiä konflikteja ja niiden ratkaisuja. Aika pian selvisi, että kysymys ihmisyhteisöjen muodostumisesta on hyvin lähellä kysymystä konflikteista ja niiden ratkaisemisesta ihmisten välillä. Niitä ei voi käsitellä erikseen tai ymmärtää erillisinä ilmiöinä.
Sovittelutoiminnassa mukana ollessani tulin vakuuttuneeksi siitä, että neuvottelua ja sovittelua ilmiöinä ei voi ymmärtää ilman ymmärrystä konflikteista. Kokemukseni työ- ja asuinyhteisöistä osoittivat minulle, että juridiset konfliktiratkaisut ovat kaukana ihmisten jokapäiväisestä elämästä ja, että konfliktien ratkaisuihin sisältyy iso potentiaali yhteisöjen voimaantumiseen ja aktivoitumiseen, jos yhteisö kykenee hyödyntämään tämän potentiaalin rakentavasti. Se ei ole helppoa, mutta joskus se voi olla koko yhteisön olemassaolon edellytys.
Oivallus johti konfliktien ratkaisuun liittyvän kirjasarjan syntyyn. Teossarjan ensimmäinen kirja ilmestyi vuonna 2012, Rakentavan neuvottelun aakkoset -kirja seuraavana vuonna. Viimeinen teos, Neuvottelut pelinä vuonna 2014. Konfliktien ratkaisuihin sisältyvä optimismi ja usko konfliktien yhteisöjä kehittävään potentiaaliin laski kirjasarjan edetessä. Olin aloittanut työni arabikevään synnyttäneen yleisen innoituksen aikoina. Tapahtumien luonne synkkeni vähitellen, erityisesti Syyrian ja Ukrainan tapahtumien myötä. Oli mahdotonta pitää näissä maissa syntyneitä konflikteja yhteisöjä rakentavina. Sen sijaan ne tarjosivat pelikentän hävittäville voimille.
Syitä siihen, ettei konflikteja voi aina ratkaista rakentavasti tai edes säällisesti, on varmasti monia. Yksi syy lienee sekin, ettei ihmisen yleistä toimintatapaa tunneta riittävästi. Varsinkaan ihmisen tunnejärjestelmän toimintatapaa ja sen vaikutusta päätöksentekoon ei kyetä ennakoimaan saatikka mallintamaan. Ihmismielen toimintaa ohjailevat sellaiset voimat, joita hän ei itse tiedosta ja, jotka ulkopuoliset voivat kokea irrationaalisiksi. Itse koen, että runot tarjoavat oivan välineen ymmärtää ihmismielen toimintatapaa konfliktien synnyn ja ratkaisujen osalta. Teossarjan kirjoitustyössä turvauduin runoihin teosten keskeisintä sisältöä kuvatessani. Minusta menetelmä toimi.
