Runous

FILOSOFIA JA VIISAUDEN RUNOUS

Åbo Akademin emeritus englannin kielen ja kirjallisuuden professori Anthony Johnson

FiloCafe -ilta to 18.9.2025 kello 18.00 – 19.30 Panimoravintola Koulun historian luokassa, Eerikinkatu 18 Turussa, ks. tästä 

Anthony Johnson alustaa keskusteluja otsakkeen ollessa : Philosophy and the Poetry of Wisdom

Continuing my ongoing occasional series on intersections between Philosophy and Poetry – and illustrating its argument with examples of ‘poetic philosophy’ or ‘philosophical poetry’ – my brief paper (c 30 mins) will consider a number of ways in which the idea of wisdom cross-fertilizes the meeting of these two very different domains. The presentation will be in English.

Suomeksi sama: Filosofia ja viisauden runous

Jatkan meneillä olevaa satunnaista risteilyjeni sarjaa filosofian ja runouden välillä — ja havainnollistan sen perusteita esimerkeillä ”runollisesta filosofiasta” tai ”filosofisesta runoudesta” — ja tarkastelen lyhyessä alustuksessani (kesto noin 30 minuuttia) useampia mahdollisuuksia, joilla tämä viisauden idea voi tuottaa hedelmää näiden kahden hyvin erilaisen alueen kohdatessa toisensa. 

Kielestä

Alustus on englanniksi, jonka sisällön Timo Leinonen esittelee suomeksi. Keskustelut, kysymykset ja puheenvuorot voidaan valita puhujan valinnan mukaan. Kaikki nämä yritetään parhaan mukaan esittää myös suomeksi, jotta kaikki voisivat ne ymmärtää tai esittää kysymyksiä.

Muuta

Ikään kuin johdannoksi alla on Anthony Johnsonin pohdintojen edellinen osa vuoden 2019 FiloCafe -illasta teeman ollessa silloin Mitä on runous?

Tervetuloa kokemaan, keskustelemaan ja saamaan uusia ajatuksia

Oviraha on 5 euroa, maksetaan tiskillä, summan saa vähentää ostoksista ravintolasta

Lue lisää

ONKO TÄHTITIEDE TÄHDELLISTÄ?

Tilaisuus on jo pidetty, kiitos kaikille osallistujille kiinnostavasta illasta. Syyskauden FiloCafe -ohjelma on nyt valmistelussa. Toivotamme kaikki tervetulleiksi hankkeemme Finno tutuksi tilaisuuksiin!

FiloCafe -ilta ke 21.5.2025 kello 18.00 – 19.30 Panimoravintola Koulun historian luokassa, Eerikinkatu 18 Turussa, ks. tästä 

Luonnontaiteellisessa performanssissaan tähtitieteen dosentti Jukka Nevalainen temmeltää tieteen ja taiteen joustavalla rajapinnalla, liukuen välillä politiikan ja uskonnon alueille, huumoria unohtamatta. Teoksessa tutkitaan todellisuuden luonnetta, erityisesti runouden, musiikin ja tähtitieteen kautta. Tutkimustuloksia on kuultavissa nettijulkaisussa.

Lue lisää

Virsirunoilija Jacobus Finno – Maarian kirkkoherra

Teologian tohtori Jari Laaksonen

FiloCafe -ilta 13.2.2025 kello 18.00 – 19.30 Panimoravintola Koulun historian luokassa, Eerikinkatu 18 Turussa, ks. tästä 

Maarian seurakunnan kappalainen Jari Laaksonen kertoo keskustelujen pohjaksi ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan tekijästä, Maarian seurakunnan kirkkoherrasta Jacobus Finnosta (noin 1540 – 1588) ja hänen virsistään.

Lue lisää

Jacobus Finno -ryhmä valmiina kiertueelle

Haluamme esitellä suomen virsirunouden perustajan, ensimmäisen virsikirjan tekijän ja kielen kehittäjän, Jacobus Finnon (noin 1540 – 1588) Olemme valmistaneet esityksen Jacobus Finnosta (noin 1540–1588). Haluaisimme nyt esitellä työmme tulosta virsistä, virsirunoudesta, suomen kielen kehityksestä ja ylipäänsä asiasta kiinnostuneille. Tältä pohjalta valmistelemme esittelykiertuetta Turun ja Turun lähialueen seurakuntiin ja muille esityksestämme kiinnostuneile yhteisöille. Hankettamme ovat tukeneet … Lue lisää

FiloCafe -ilta: FINNO TUTUKSI

Väitöskirjatutkija Terhi Katajamäki

JACOBUS FINNO JA MAAILMA 1500-LUVULLA

FiloCafe -ilta 27.3.2024 kello 19.30 – 21.00 Turun kaupunginteatterin Viidennellä näyttämöllä

Tilaisuus on pidetty, keskustelut olivat vilkkaat, eloisat ja FINNO TUTUKSI -hankkeelle tärkeät. Kiitos kaikille osallisille! Seuraava FiloCafe -ilta 17.4.2023.

Väitöskirjatutkija Terhi Katajamäki (väitöskirjan aiheena Vaasan prinsessojen toimijuus elämänkulun eri vaiheissa 1500-luvun Ruotsissa) alustaa yleisesti 1500-luvun jälkipuoliskon elämästä Turussa ja Saksassa Wittenbergissä ja Rostockissa, missä Finno opiskeli 1563 – 1568) sekä poliittisesta, uskonnollisesta että sosiaalisesta näkökulmasta.

Keskustelujen pohjaksi Timo Leinonen kertoo ensimmäisen suomennkielisen virsikirjan tekijästä, Jacobus Finnosta Irmeli Helinin näytelmäkäsirjoituksen pohjalta, eli hän esittelee näytelmän Jacobus Finno – suomalainen suurmies synopsiksen ja mitä kaikkea sukututkijat ovat hänestä ja hänen jälkeläisistään löytäneet ja julkaisseet.

Tervetuloa kokemaan, keskustelemaan ja saamaan uusia ajatuksia! 

Oviraha 5 euroa, johon sisältyy kahvi tee

Lue lisää

Matti Taneli: Oscar Wilde Jumalasta ja uskonnosta

FiloCafe -ilta 18.10.2023 kello 19.30 – 21.00 Turun kaupunginteatterin Viidennellä näyttämöllä

Filosofian opettaja ja pappi Matti Taneli kertoo illan teemasta seuraavaa:

”Kristus, kuten kiehtovat persoonat yleensäkin, osasi puhua kauniisti, mutta sen lisäksi hän sai muutkin puhumaan kauniisti.” (Oscar Wilde)

”Kristuksen paikka on … runoilijoiden joukossa.” (Oscar Wilde)

Irlantilaissyntyinen näytelmäkirjailija, prosaisti ja runoilija Oscar Wilde (1854­-1900) on maailmankirjallisuuden kiistellyimpiä henkilöitä. Yhä väitellään siitä, onko hän merkittävämpi kirjailijana kuin viktoriaanisen Britannian kaksinaismoralismin pilkkaajana.

Lue lisää

MAAILMANKAIKKEUDEN TODELLISUUTTA KARTOITTAMASSA

Astrobiologi, FT Kirsi Lehto

FiloCafe -ilta 28.2.2024 kello 19.30 – 21.00 Turun kaupunginteatterin Viidennellä näyttämöllä

Astrobiologi, FT Kirsi Lehto johdattelee keskusteluja kohti maailmankaikkeuden todellisuutta tiedon rajoilla saakka runojen kautta ja avulla:

Keskustelun aiheena on ihmisten kokema todellisuus. Kirsi Lehto pohtii miten me rakennamme maailmankuvaamme, ja miten hahmotamme todellisuutta. Yksi tärkeä rakennuselementti näissä mielikuvarakennelmissa on tutkittu tieto, eli faktat ja tosiasiat, mutta niiden ohella itsekunkin oma todellisuus muodostuu myös monista muista elementesitä kuten kulttuuriperinnöstä, omista ja yhteisön uskomuksista, tunteista ja kokemuksista. 

Näitä tuntemuksia ja ihmetyksen aiheita voi tuoda myös tutkitun tiedon rajamaille. Siinä kohtaa ihminen on suuren tuntemattoman äärellä, ja myös tämä tuntematon muuttuu osaksi maailmankuvaa. Tuntematonta on vaikea pukea tarkoiksi sanoiksi, mutta sen äärellä voi pysähtyä, ja sitä voi hahmotella vaikkapa runojen avulla.

Tilaisuus on pidetty. Kiitos kaikille osalliselle!

Lue lisää

Taideteos Wagnerin mukaan

FiloCafe -ilta 7.6.2023 kello 19.30 – 21.00 Turun kaupunginteatterin Viidennellä näyttämöllä Timo Leinonen kertoo Richard Wagnerin (1813 – 1883) esseestä Tulevaisuuden taideteos vuodelta 1850. Wagner kirjoitti sen maanpaossa Saksasta osallistuttuaan toukokuun vallankumoukseen Dresdenissä 1848. Tätä kirjoitusta voi pitää ikään kuin ohjelmakirjoituksena Wagnerin myöhemmille suurille oopperoille, erityisesti Tristan ja Isoldelle, jonka kantaesitys oli 1865. Wagner kirjoitti … Lue lisää

Frans Michael Franzén ja hänen elämänvaiheensa

Runoilijan oppivuodet

Frans Michael syntyi äveriääseen kauppiasperheen esikoisena 9.2.1772, eli samana vuonna kuin Kustaa III kruunattiin kuninkaaksi. Hän kuoli piispana 14.8.1847 Härnösandissa Ruotsissa. Hänet on haudattu Pyhän Klaaran kirkon hautausmaalle Tukholmaan. 

Frans Michael oli varhaiskypsä ja tunteellinen, eikä oikein soveltunut kauppiaaksi. Hän tutustui jo lapsena runouteen, Dalinin ja Creutzin runoihin. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1785. Silloin hän oli vasta 13-vuotias. Hän jatkoi opiskeluaan Turussa. Erityisen merkittävää oli se, että hän sai asua Porthanin luona täysihoidossa ja sai nauttia yksityisopetusta. 

Frans Michaelin isä kuoli 1787 Frans Michaelin ollessa 15-vuotias. Hänen ylipistollinen pro gradu -työ valmistui 1789 ja hänet promovoitiin maisteriksi 17-vuotiaana samana vuonna. Tämän jälkeen hän oli Oulussa vuoden 1789–1790 tutustuen myös kauppaliikkeen hoitoon äitinsä avustamana. Hän aloitti opiskelun Uppsalassa, missä viipyi kaikkiaan kaksi lukukautta ja palasi sitten Turkuun. Syksyllä 1791 valmistui hänen latinankielinen dosentuuriinsa liittyvä väitöskirjansa ”Ihmiskielen neljästä kehityskaudesta”.

Lue lisää

Kohti rakentavaa konfliktin ratkaisua

Albert Edefeltin maalaus Maaherra vuodelta 1899. Maalaus on tehty Runebergin tapahtumia kuvaavan runon pohjalta.

YHTEISÖN OLEMASSAOLON EHTOJA.

Filosofian sivulaudaturtyön professori Eerik Lagerspetzin johdolla Turun yliopiston filosofian laitoksella, jonka julkaisin nimellä ”Rauhasta konfliktinratkaisuun. Yhteisön olemassaolon ehtoja”. Taustana työlle oli yritys ymmärtää konflikteja ja niiden erilaisia ratkaisutapoja. Olin huomannut, että oikeustieteelliset käsitteet eivät tarjonneet minulle riittävää välineistöä ymmärtää ihmisten välisiä konflikteja ja niiden ratkaisuja. Aika pian selvisi, että kysymys ihmisyhteisöjen muodostumisesta on hyvin lähellä kysymystä konflikteista ja niiden ratkaisemisesta ihmisten välillä. Niitä ei voi käsitellä erikseen tai ymmärtää erillisinä ilmiöinä.

Sovittelutoiminnassa mukana ollessani tulin vakuuttuneeksi siitä, että neuvottelua ja sovittelua ilmiöinä ei voi ymmärtää ilman ymmärrystä konflikteista. Kokemukseni työ- ja asuinyhteisöistä osoittivat minulle, että juridiset konfliktiratkaisut ovat kaukana ihmisten jokapäiväisestä elämästä ja, että konfliktien ratkaisuihin sisältyy iso potentiaali yhteisöjen voimaantumiseen ja aktivoitumiseen, jos yhteisö kykenee hyödyntämään tämän potentiaalin rakentavasti. Se ei ole helppoa, mutta joskus se voi olla koko yhteisön olemassaolon edellytys.

Oivallus johti konfliktien ratkaisuun liittyvän kirjasarjan syntyyn. Teossarjan ensimmäinen kirja ilmestyi vuonna 2012, Rakentavan neuvottelun aakkoset -kirja seuraavana vuonna. Viimeinen teos, Neuvottelut pelinä vuonna 2014. Konfliktien ratkaisuihin sisältyvä optimismi ja usko konfliktien yhteisöjä kehittävään potentiaaliin laski kirjasarjan edetessä. Olin aloittanut työni arabikevään synnyttäneen yleisen innoituksen aikoina. Tapahtumien luonne synkkeni vähitellen, erityisesti Syyrian ja Ukrainan tapahtumien myötä. Oli mahdotonta pitää näissä maissa syntyneitä konflikteja yhteisöjä rakentavina. Sen sijaan ne tarjosivat pelikentän hävittäville voimille.

Syitä siihen, ettei konflikteja voi aina ratkaista rakentavasti tai edes säällisesti, on varmasti monia. Yksi syy lienee sekin, ettei ihmisen yleistä toimintatapaa tunneta riittävästi. Varsinkaan ihmisen tunnejärjestelmän toimintatapaa ja sen vaikutusta päätöksentekoon ei kyetä ennakoimaan saatikka mallintamaan. Ihmismielen toimintaa ohjailevat sellaiset voimat, joita hän ei itse tiedosta ja, jotka ulkopuoliset voivat kokea irrationaalisiksi. Itse koen, että runot tarjoavat oivan välineen ymmärtää ihmismielen toimintatapaa konfliktien synnyn ja ratkaisujen osalta. Teossarjan kirjoitustyössä turvauduin runoihin teosten keskeisintä sisältöä kuvatessani. Minusta menetelmä toimi.

Lue lisää