Runous

Musiikin luomisesta Endymion-runoelmaan

Anthony Johnson

Endymion-ryhmän muusikko englannin kielen ja kirjallisuuden professori Anthony Johnson kertoo musiikin luomistyöstään runoelmaan

John Keatsin Endymion-teos (1818) – missä kuun jumalatar rakastuu paimenkuningas Endymioniin – on elävärunoelma unelmista unelmissa. Se on osaksi tutkimista siitä, mitkä tekijät yhdistävät ja mitkä taas erottavat ihmisen näennäisen todellisuuden hänen mielikuvitusmaailmastaan. 

Mutta ennen kaikkea runoelma on näiden ihmisen kahden maailman harmonista rinnakkaiselon juhlaa ja yhteistyötä näiden maailmojen välillä. Keats oli hyvin tietoinen näiden maailmojen yhteyksistä, sillä hän oli sekä lääkäri että runoilija. 

Lue lisää

Kokemuksia Yrjö Jylhän runoudesta

Turun Lausuntakerho ry:n tuottama runo- musiikkiesityksen KAIVO ensi esitys oli 27.9.2020 Martin kirkossa. Esitys oli vaikuttava. Seuraavassa kaksiosaisessa artikkelissa sivulla esitellään yhden katsojan, Irmeli Helinin ja sen jälkeen yhden esittäjän, Timo Leinosen kokemuksia ja ajatuksia heidän itsensä kertomina.

Esityksen perustana on Lasse Vahtolan käsikirjoitus Jylhän Talvisotaan liittyvästä Kiirastuli -runokokoelmasta. Esityksen ohjaaja ja kertoja Maaret Perälä on muokannut käsikirjoitusta uudistaen runojen esitysjärjestystä ja lisäten muutaman runon Jylhän muusta tuotannosta.

Musiikista ja lauluista vastasi The Blond Aleksandra, eli Auni Franti, Varpu Ruohonen ja Lasse Vahtola. Lausujina olivat Timo Leinonen, Matti Pennanen, ja Reijo Virtanen.

Lue lisää

Sivut: 1 2

Endymion John Keatsin (1795 – 1821) mukaan

Runoilija jonka nimi on kirjoitettu veteen, ehkä myös Aurajoen veteen..

FiloCafe -ilta Sammakon Kirjakauppa & Kahvihuoneessa tiistaina 8.12.2020 kello 18.00 – 19.30

Joulukuun FiloCafe iltaa vietettiin klassillisen maailman runouden merkeissä. Runoesitysten, pohdinnan ja keskustelun kohteena oli John Keatsin Endymion runoelman I kirja, jonka Timo Leinonen on suomentanut.

Aluksi kääntäjä selvitti lyhyesti John Keatsin runoilijan elämää, runoutta ja käännöstyötään. Sen jälkeen Maaret Perälän ohjaama runoryhmä esitti valikoituja osia Endymion runoelmasta keskustelun pohjaksi.

Korona -rajoitusten takia tilaisuus pidettiin suljettuna työryhmän sisäisenä harjoittelu- ja keskustelutilaisuutena. Keskustelu oli vilkasta ja innostunutta antaen uskoa Endymion -hankkeen toteutumiselle.

Keskustelut jatkuvat. Seuraavaksi yritämme luoda esitykselle kehystarinan. jolle voisimme sitoa Keatsin Endymionin I kirjan runosäkeet helpommin avautuvaksi kokonaisuudeksi.

Alla on muutama osa näistä esitetyistä otteista runoelmasta.

Lue lisää

Sivut: 1 2 3

YRJÖ JYLHÄ – TAIPALEENJOEN RUNOILIJA

Runoilijan muotokuva

Runoilija ja kääntäjä Yrjö Jylhä syntyi Tampereella 1903 ja kuoli Turussa vuoden 1956 toiseksi viimeisenä päivänä. Eino Krohn luonnehtii Jylhää kuoleman runoilijaksi, jolle kuolema ja kärsimys olivat keskeiset teemat.

Tunsiko hän samalla itsensä vaeltajaksi, jolle oli annettu mahdoton tehtävä, josta hän kertoo runossaan Vaeltajalle?

Lue lisää

RUNOLLINEN FILOCAFE -ILTA

Anthony Johnson

Huhtikuun FiloCafe -ilta Pienessä Kirjapuodissa 9.4.2019 kello 17.00 – 18.30

Tilaisuus on pidetty. Kiitos kaikille osallisille! Heidän ansiostaan tilaisuus sai Mikael Agricolan päivän arvon mukaisen sisällön. 

FM Marita Airakorven ja professori Anthony Johnsonin alustus on nyt luettavissa netistä. Se löytyy tästä linkistä What is Poetry ? Sama suomennettuna löytyy linkistä Mitä runous on?

Toukokuun FiloCafe -iltana tiistaina 14.5.2019 kello 17.00 – 18.30 keskustellaan Vartija -lehden päätoimittaja, dosentti Matti Myllykosken alustuksen pohjalta siitä, miten nykyisin suhtaudutaan holokaustiin. 

Tervetuloa silloin!

Lue lisää

TOTUUS JA ARVO J. E. SALOMAAN MUKAAN

Timo Leinonen

Joulukuun FiloCafe -ilta Pienessä Kirjapuodissa 11.12.2018 kello 17.00 – 18.30

OTL Timo Leinonen selvittää alustuksessaan runomuotoon kirjoittamillaan tiivistyksillään J. E. Salomaan (1891 – 1960) totuutta ja arvoa koskevaa tutkimusta.

Tavoitteena on samalla yhdessä pohtia kysymystä siitä, onko runouden avulla mahdollista avata ihmisen peruskysymyksiä siten, että ne avautuisivat myös filosofisiin teksteihin tottumattomille.

Toinen kiinnostava kysymys on se, voisiko runous jo itsessään olla filosofiaa? Tai toisin muotoillen: Mikä loppujen lopuksi erottaa filosofian runoudesta?

Oviraha 5 euroa, sisältää kahvin tai teen.

Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja hakemaan uusia ajatuksia!

Tilaisuus on jo pidetty. Kiitos kaikille osallisille aktiivisesta osallistumisesta, ja tervetuloa taas seuraavaan FiloCafe -iltaan 3.1.2019!

Lue lisää