FiloCafe -ilta 27.3.2024 kello 19.30 – 21.00 Turun kaupunginteatterin Viidennellä näyttämöllä
Tilaisuus on pidetty, keskustelut olivat vilkkaat, eloisat ja FINNO TUTUKSI -hankkeelle tärkeät. Kiitos kaikille osallisille! Seuraava FiloCafe -ilta 17.4.2023.
Väitöskirjatutkija Terhi Katajamäki (väitöskirjan aiheena Vaasan prinsessojen toimijuus elämänkulun eri vaiheissa 1500-luvun Ruotsissa) alustaa yleisesti 1500-luvun jälkipuoliskon elämästä Turussa ja Saksassa Wittenbergissä ja Rostockissa, missä Finno opiskeli 1563 – 1568) sekä poliittisesta, uskonnollisesta että sosiaalisesta näkökulmasta.
Keskustelujen pohjaksi Timo Leinonen kertoo ensimmäisen suomennkielisen virsikirjan tekijästä, Jacobus Finnosta Irmeli Helinin näytelmäkäsirjoituksen pohjalta, eli hän esittelee näytelmän Jacobus Finno – suomalainen suurmies synopsiksen ja mitä kaikkea sukututkijat ovat hänestä ja hänen jälkeläisistään löytäneet ja julkaisseet.
Tervetuloa kokemaan, keskustelemaan ja saamaan uusia ajatuksia!
FiloCafe -ilta 18.10.2023 kello 19.30 – 21.00 Turun kaupunginteatterin Viidennellä näyttämöllä
Filosofian opettaja ja pappi Matti Taneli kertoo illan teemasta seuraavaa:
”Kristus, kuten kiehtovat persoonat yleensäkin, osasi puhua kauniisti, mutta sen lisäksi hän sai muutkin puhumaan kauniisti.” (Oscar Wilde)
”Kristuksen paikka on … runoilijoiden joukossa.” (Oscar Wilde)
Irlantilaissyntyinen näytelmäkirjailija, prosaisti ja runoilija Oscar Wilde (1854-1900) on maailmankirjallisuuden kiistellyimpiä henkilöitä. Yhä väitellään siitä, onko hän merkittävämpi kirjailijana kuin viktoriaanisen Britannian kaksinaismoralismin pilkkaajana.
FiloCafe -ilta 28.2.2024 kello 19.30 – 21.00 Turun kaupunginteatterin Viidennellä näyttämöllä
Astrobiologi, FT Kirsi Lehto johdattelee keskusteluja kohti maailmankaikkeuden todellisuutta tiedon rajoilla saakka runojen kautta ja avulla:
Keskustelun aiheena on ihmisten kokema todellisuus. Kirsi Lehto pohtii miten me rakennamme maailmankuvaamme, ja miten hahmotamme todellisuutta. Yksi tärkeä rakennuselementti näissä mielikuvarakennelmissa on tutkittu tieto, eli faktat ja tosiasiat, mutta niiden ohella itsekunkin oma todellisuus muodostuu myös monista muista elementesitä kuten kulttuuriperinnöstä, omista ja yhteisön uskomuksista, tunteista ja kokemuksista.
Näitä tuntemuksia ja ihmetyksen aiheita voi tuoda myös tutkitun tiedon rajamaille. Siinä kohtaa ihminen on suuren tuntemattoman äärellä, ja myös tämä tuntematon muuttuu osaksi maailmankuvaa. Tuntematonta on vaikea pukea tarkoiksi sanoiksi, mutta sen äärellä voi pysähtyä, ja sitä voi hahmotella vaikkapa runojen avulla.
Tilaisuus on pidetty. Kiitos kaikille osalliselle!
FiloCafe -ilta 7.6.2023 kello 19.30 – 21.00 Turun kaupunginteatterin Viidennellä näyttämöllä Timo Leinonen kertoo Richard Wagnerin (1813 – 1883) esseestä Tulevaisuuden taideteos vuodelta 1850. Wagner kirjoitti sen maanpaossa Saksasta osallistuttuaan toukokuun vallankumoukseen Dresdenissä 1848. Tätä kirjoitusta voi pitää ikään kuin ohjelmakirjoituksena Wagnerin myöhemmille suurille oopperoille, erityisesti Tristan ja Isoldelle, jonka kantaesitys oli 1865. Wagner kirjoitti … Lue lisää
Frans Michael syntyi äveriääseen kauppiasperheen esikoisena 9.2.1772, eli samana vuonna kuin Kustaa III kruunattiin kuninkaaksi. Hän kuoli piispana 14.8.1847 Härnösandissa Ruotsissa. Hänet on haudattu Pyhän Klaaran kirkon hautausmaalle Tukholmaan.
Frans Michael oli varhaiskypsä ja tunteellinen, eikä oikein soveltunut kauppiaaksi. Hän tutustui jo lapsena runouteen, Dalinin ja Creutzin runoihin. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1785. Silloin hän oli vasta 13-vuotias. Hän jatkoi opiskeluaan Turussa. Erityisen merkittävää oli se, että hän sai asua Porthanin luona täysihoidossa ja sai nauttia yksityisopetusta.
Frans Michaelin isä kuoli 1787 Frans Michaelin ollessa 15-vuotias. Hänen ylipistollinen pro gradu -työ valmistui 1789 ja hänet promovoitiin maisteriksi 17-vuotiaana samana vuonna. Tämän jälkeen hän oli Oulussa vuoden 1789–1790 tutustuen myös kauppaliikkeen hoitoon äitinsä avustamana. Hän aloitti opiskelun Uppsalassa, missä viipyi kaikkiaan kaksi lukukautta ja palasi sitten Turkuun. Syksyllä 1791 valmistui hänen latinankielinen dosentuuriinsa liittyvä väitöskirjansa ”Ihmiskielen neljästä kehityskaudesta”.
Albert Edefeltin maalaus Maaherra vuodelta 1899. Maalaus on tehty Runebergin tapahtumia kuvaavan runon pohjalta.
YHTEISÖN OLEMASSAOLON EHTOJA.
Filosofian sivulaudaturtyön professori Eerik Lagerspetzin johdolla Turun yliopiston filosofian laitoksella, jonka julkaisin nimellä ”Rauhasta konfliktinratkaisuun. Yhteisön olemassaolon ehtoja”. Taustana työlle oli yritys ymmärtää konflikteja ja niiden erilaisia ratkaisutapoja. Olin huomannut, että oikeustieteelliset käsitteet eivät tarjonneet minulle riittävää välineistöä ymmärtää ihmisten välisiä konflikteja ja niiden ratkaisuja. Aika pian selvisi, että kysymys ihmisyhteisöjen muodostumisesta on hyvin lähellä kysymystä konflikteista ja niiden ratkaisemisesta ihmisten välillä. Niitä ei voi käsitellä erikseen tai ymmärtää erillisinä ilmiöinä.
Sovittelutoiminnassa mukana ollessani tulin vakuuttuneeksi siitä, että neuvottelua ja sovittelua ilmiöinä ei voi ymmärtää ilman ymmärrystä konflikteista. Kokemukseni työ- ja asuinyhteisöistä osoittivat minulle, että juridiset konfliktiratkaisut ovat kaukana ihmisten jokapäiväisestä elämästä ja, että konfliktien ratkaisuihin sisältyy iso potentiaali yhteisöjen voimaantumiseen ja aktivoitumiseen, jos yhteisö kykenee hyödyntämään tämän potentiaalin rakentavasti. Se ei ole helppoa, mutta joskus se voi olla koko yhteisön olemassaolon edellytys.
Oivallus johti konfliktien ratkaisuun liittyvän kirjasarjan syntyyn. Teossarjan ensimmäinen kirja ilmestyi vuonna 2012, Rakentavan neuvottelun aakkoset -kirja seuraavana vuonna. Viimeinen teos, Neuvottelut pelinä vuonna 2014. Konfliktien ratkaisuihin sisältyvä optimismi ja usko konfliktien yhteisöjä kehittävään potentiaaliin laski kirjasarjan edetessä. Olin aloittanut työni arabikevään synnyttäneen yleisen innoituksen aikoina. Tapahtumien luonne synkkeni vähitellen, erityisesti Syyrian ja Ukrainan tapahtumien myötä. Oli mahdotonta pitää näissä maissa syntyneitä konflikteja yhteisöjä rakentavina. Sen sijaan ne tarjosivat pelikentän hävittäville voimille.
Syitä siihen, ettei konflikteja voi aina ratkaista rakentavasti tai edes säällisesti, on varmasti monia. Yksi syy lienee sekin, ettei ihmisen yleistä toimintatapaa tunneta riittävästi. Varsinkaan ihmisen tunnejärjestelmän toimintatapaa ja sen vaikutusta päätöksentekoon ei kyetä ennakoimaan saatikka mallintamaan. Ihmismielen toimintaa ohjailevat sellaiset voimat, joita hän ei itse tiedosta ja, jotka ulkopuoliset voivat kokea irrationaalisiksi. Itse koen, että runot tarjoavat oivan välineen ymmärtää ihmismielen toimintatapaa konfliktien synnyn ja ratkaisujen osalta. Teossarjan kirjoitustyössä turvauduin runoihin teosten keskeisintä sisältöä kuvatessani. Minusta menetelmä toimi.
Professori Anthony Johnsonin esitelmä FiloCafe -illassa 14.9.2022
Edellinen FiloCafe -illasta oli kulunut jo lähes kaksi. Ilta pidettiin 8.12.2020 Sammakon kirjakaupassa ja kahvihuoneessa teemana ollessa Timo Leinosen suomentaman Endymion-runoelman alkuosan työryhmän koelukutilaisuutena. Nyt paikkana oli Turun kaupunginteatterin kulttuuriravintola Viides näyttämö ja teemana oli edelleen Endymion. Nyt näytelmäprojekti on valmis, runoelma kokonaisuutena suomennettu ja painettu yleisön saatavaksi. Näytelmäteksteistäkin kaksi ensimmäistä on saatettu painettuun muotoon. Illan teemana oli Endymion-runoelman suomennoksen julkistus.
Illan ohjelmassa Marita Airakorpi käsitteli lyhyessä filosofisessa katsauksessaan John Keatsille tärkeän käsitteen ”kauneuden” erilaisia ulottuvuuksia ja merkityksiä samoin kuin käytetyn kielen vaikutusta kuulijakokemukseen. Keskusteluissa todettiin nämä mielenkiintoisiksi kysymyksiksi. Niihin olisi syytä palata vielä uudelleen paremmalla ajalla ja suuremmalla joukolla selvitellen.
Endymion-näytelmissä Endymionin roolin esittänyt Eetu Meriö esitti runomonologeja runoelman osista 1 – 3. Hän oli yhdistänyt näihin monologeihin hienosti ja ajatuksia herättävästi itse kirjoittamansa runotekstin nimeltään Aina oon. Aina oot. Jep. Tää on sulle. Tämä yllätysteksti herkisti kuulijan seuraamaan esitystä vielä tarkkaavaisemmin.
Kokoavana esityksenä oli erityisesti Anthony Johnsonin kirjoitus John Keatsistä ja hänen pitkästä Endymion-runoelmastaan. Johnson on itsekin ollut mukana Endymion-ryhmässä. Hän on luonut musiikin näytelmäsarjan kahteen ensimmäiseen osaan ja toiminut näissä muusikkona vuoden 2021 esityksissä. Timo Leinonen on suomentanut Johnsonin kirjoituksen, jonka hän luki tilaisuuden aluksi. Alustusten jälkeen seurasi monipolvinen ja vilkas keskustelu. Syntyi vahva vaikutelma siitä, että keskusteltavaa jäi runsain mitoin seuraavillekin kerroille. Näitä keskustelujakin ajatellen julkaisemme nyt tämän kirjoituksen yhteydessä Johnsonin esitelmän kokonaisuutena Timo Leinosen suomennoksena.
Runsas 200 vuotta sitten John Keats kirjoitti pitkän romanttisen runoelman Endymion. Endymion on nuori paimenkuningas, joka rakastuu kuun jumalattareen, Cynthiaan. Hänet tuomitaan elämään nukkuen ikuisesti nuorena pysyen luolassa kuun jumalattaren rakastajana.
Runsas sata vuotta sitten siitä julkaistiin osia Jaakko Tuomikosken suomentamana. Timo Leinonen aloitti noin kolme vuotta sitten neliosaisen runoelman suomennoksen. Ensimmäinen runonäytelmä teoksesta esitettiin kesällä 2021 ja kaksi seuraavaa kuluvana vuonna. Kaikkiaan erimuotoisia esityksiä on ollut kymmenkunta. Kaikki kolme näytelmää ovat Maaret Perälän sovittamia ja ohjaamia. Runonäytelmäprojekti on nyt valmis.
Ohessa on seitsemän runoa, jotka perustuvat filosofi J. E. Salomaan kirjan Totuus ja arvon teksteihin. Kirja on julkaistu vuonna 1926.
Runot ovat ikään kuin välineitä tehdä tutkimusmatka runouden ja filosofian rajalle. Tarkoituksena on löytää vastauksia kysymyksiin: Onko ylipäänsä tämmöistä rajamaastoa olemassa ja jos on, onko sillä jotain annettavaa tutkimusmatkailijoilleen?
